Tasokas ja riittävän laaja, rakenteita avaava kuntotutkimus mahdollistaa onnistuneen korjaussuunnittelun ja korjaustyön.
Rakennukselle on syytä tehdä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jos rakenteissa havaitut ongelmat, sisäilman haju tai ihmisten oireet viittaavat mahdolliseen sisäilmaongelmaan.
Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää kosteus- tai homevaurioiden laajuus ja aiheuttaja.
Selvitykset on syytä tehdä myös silloin, kun suunnitellaan rakennuksen peruskorjausta.
Sisäilma- ja kosteusteknisiä kuntotutkimuksia tekevät esimerkiksi insinööritoimistot.

Kodin sisäilma- ja korjausneuvonta-puhelin
Kesätauolla 17.6.–2.8.
020 757 5181
maanantaista torstaihin kello 9–15
Hengitysliiton asiantuntijat vastaavat Kodin sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimessa kansalaisten kysymyksiin kosteus- ja homevaurioihin, ilmanvaihtoon, remontointiin, huoltamiseen ja muihin kodin sisäilma-asioihin liittyvissä asioissa. Neuvonta on maksutonta. Soittaminen 0207-alkuisiin numeroihin maksaa enintään paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun verran. Palvelun mahdollistaa STEA-avustus.
Tavoitat asiantuntijamme myös sähköpostitse korjausneuvojat@hengitysliitto.fi.
Oletko ollut yhteydessä Kodin sisäilma- ja korjausneuvontaan?
Vastaa palautekyselyyn!
Rakennuksen lähtötiedot ja aistinvarainen katselmus
Ennen varsinaisia tutkimuksia asiantuntija tutustuu rakennuksen lähtötietoihin. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi rakenne- ja LVI-piirustukset. Asiantuntija kerää tietoa rakennuksen historiasta, rakennukseen tehdyistä korjauksista ja huolloista sekä asukkaiden tekemistä havainnoista.
Asiantuntija myös keskustelee rakennuksen käyttäjien kanssa sekä tekee kohteessa aistinvaraisen katselmuksen. Katselmuksessa asiantuntija kiertää rakennuksen kaikki sisätilat ja tutustuu rakennukseen ulkopuolelta. Mukanaan asiantuntijalla voi olla esimerkiksi pintakosteusilmaisin, jolla kartoitetaan rakenteiden kosteusvaihteluja.
Lähtötietojen ja katselmuksen perusteella asiantuntija saa käsityksen talon rakenteista ja laitteista sekä niiden toimivuudesta ja kunnosta. Asiantuntija voi tehdä tietojen perusteella alustavan riskiarvion, joka sisältää rakenteiden todennäköiset vaurioitumismekanismit, mahdolliset vaurioiden syyt sekä ne riskirakenteet, joihin varsinaisissa tutkimuksissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota.
Riskirakenteet ovat talon rakenteita, jotka oletettavimmin sisältävät mahdollisia kosteusteknisiä ongelmia. Riskirakenne on rakenne, joka on rakentamisajan määräysten ja ohjeiden mukainen ja rakenteen vaurioitumisriski on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän jälkeen rakenteen käytöstä on luovuttu. Riskirakenne ei ole aina vaurioitunut, mutta sillä on suurempi riski vaurioitua.
Alustavassa riskinarviossa selviää myös, tarvitseeko rakennuksessa tehdä muita sisäilma-altisteisiin liittyviä tutkimuksia ja haitta-ainetutkimuksia kosteus- ja homevaurioiden tutkimisen lisäksi. Nämä tutkimukset voivat liittyä esimerkiksi asbestiin. Rakenteissa oleva asbesti ja muut mahdolliset haitta-aineet tutkitaan etukäteen siksi, että korjaus- ja purkutöiden turvallisuus voidaan varmistaa tarvittavilla suojatoimenpiteillä.
Kuntotutkimus
Jos asiantuntija epäilee rakenteen kuntoa ja kosteusteknistä toimintaa, on kyseinen rakenne tutkittava tarkemmin. Tarkempi tutkimussuunnitelma on syytä tehdä silloin, jos tutkittavia rakenteita on useampia.
Tarkemmissa tutkimuksissa muun muassa avataan rakenteita ja otetaan näytteitä rakenteista, selvitetään rakenteiden ilmavuotoreittejä, tehdään lämpökuvauksia ja mitataan kosteuksia rakenteiden sisältä. Myös ilmanvaihtojärjestelmä, sen toimivuus ja mahdollinen vaikutus epäpuhtauksien ja homeitiöiden liikkumiseen sisäilmassa täytyy selvittää.
Käytettävät tutkimusmenetelmät valitaan kohteen ja sen ongelmien mukaan. Tutkimukset ja mittaukset on tehtävä vakiintuneilla menetelmillä, joihin on olemassa vertailuarvot.
Mittalaitteet on huollettava ja kalibroitava säännöllisesti. Tutkimuksissa on noudatettava asumisterveysasetusta ja sen soveltamisohjetta.
Raportti ja korjaussuunnitelma
Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jossa kuvataan rakennuksessa oleva kosteus- tai homevaurio ja sen laajuus sekä siihen johtaneet syyt.
Raportissa pitää olla myös johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset jatkoa varten. Kattava kuntotutkimus toimii korjaussuunnittelun pohjana.
Korjaussuunnittelija laatii rakennuksen kuntotutkimuksen pohjalta yksilöidyn korjaussuunnitelman. Korjaussuunnitelmasta käy ilmi mitä, miten ja kuinka laajasti rakenteita korjataan.
Erityisesti vanhojen rakennusten korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida rakennuksen vanhat rakenteet ja materiaalit sekä tilojen alkuperäiset käyttötarkoitukset. Vääränlaiset korjaukset voivat johtaa rakenteen vaurioitumiseen.
Näytteistä saatava tieto
Mikrobinäytteet täydentävät rakennusteknistä tutkimusta, ja niitä otetaan tarvittaessa esimerkiksi silloin, kun selvitetään vaurion laajuutta rakenteissa.
Mikrobikasvu pyritään osoittamaan ensisijaisesti rakennusmateriaaleista otetuilla näytteillä. Mikrobeille ei ole voitu asettaa suoraan terveysperusteisia raja-arvoja. Mikrobinäytteiden tuloksista ei myöskään voi tehdä suoria johtopäätöksiä ihmisten terveydentilasta.
Useat eri tekijät vaikuttavat mikrobikasvustosta irtoavien epäpuhtauksien laatuun ja määrään, epäpuhtauksien pääsyyn sisäilmaan ja altistumisen todennäköisyyteen.
Kun arvioidaan ihmisten altistumista rakenteen epäpuhtauksille, ilmayhteyden toteaminen epäpuhtauslähteestä on tärkeää.
Ilmayhteyden osoittamisessa käytetään esimerkiksi merkkiaineita ja merkkisavuja sekä tarkastellaan rakennuksen painesuhteita, johon vaikuttavat muun muassa rakenteiden tiiviys ja ilmanvaihto.
Materiaalien vaurioitumista ja mikrokasvua voidaan arvioida aistinvaraisesti sekä laboratoriossa analysoitujen materiaaleista otettujen näytteiden avulla. Aistinvaraisella arvioinnilla tarkoitetaan lähinnä materiaalin ulkonäön havainnointia.
Näkyvä homekasvusto tai materiaalin lahoaminen ovat selviä merkkejä vaurioitumisesta. Selkeä homeen haju materiaalissa on merkki vaurioitumisesta. Laboratorioanalyysissä voidaan määrittää materiaalissa esiintyvät mikrobimäärät ja mikrobilajisto.
Seuraavat tekijät vaikuttavat mikrobikasvustosta irtoavien epäpuhtauksien laatuun ja määrään sekä mikrobeille altistumisen todennäköisyyteen:
- mikrobikasvuston runsaus
- vaurion mikrobilajisto
- vaurion laajuus
- vaurion sijainti
- vaurion kasvualustana toimiva materiaali
- ilmayhteys vaurioituneesta rakenneosasta sisäilmaan
- rakennuksen painesuhteet.
Homeongelma ei usein näy sisäilmanäytteissä
Sisäilmasta tehtävät mikrobimittaukset ovat vaikeasti tulkittavia ja epävarmoja, eikä rakennuksen homeongelma usein näy sisäilmanäytteissä.
Vaikka sisäilmanäytteen tulos on tavanomainen, ei se poista rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta. Tämän vuoksi sisäilmanäytteitä ei voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa.
Vastaavasti sisäilman poikkeava mikrobisto ei aina suoraan tarkoita sitä, että rakenteissa olisi vaurio. Jos ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja mikrobilajisto viittaavat mikrobivaurioon, tarvitaan toimenpiteisiin ryhtymiseksi myös muuta näyttöä. Tällainen näyttö voi olla esimerkiksi homeen haju, näkyvät vauriojäljet, rakenteiden sisällä todetut kosteusvauriot tai rakennusmateriaaleista tai pinnoilta otetut mikrobinäytteet, joissa todetaan mikrobikasvua.
Homekoiratutkimukset
Koulutettu homekoira on opetettu etsimään homeet ja lahottajat eri rakennusmateriaaleista. Homekoirille tai niiden ohjaajille ei ole olemassa tällä hetkellä viranomaisen hyväksymää testausjärjestelmää, jolla voitaisiin varmistaa ohjaajan ja koiran toiminnan taso.
Homekoira voi toimia asiantuntijan apuna sellaisissa tilanteissa, joissa homevaurion paikallistaminen on hankalaa.
Koira ilmaisee ainoastaan hajun olemassaolon. Koira voi myös tehdä ilmaisuja, jotka eivät ole varsinaisesti rakenteiden vaurioista johtuvia, mutta vaikuttavat sisäilmanlaatuun.
Rakenteiden kunnosta ei voi saada täyttä varmuutta ilman rakenteiden avauksia tai muita selvitystapoja, joten koiran osoittamat ilmaisut vaativat aina tarkempia lisätutkimuksia.
Lisää tietoa homekoiratutkimuksista:

Kodin kosteus- ja homevauriot
Tutustu Hengitysliiton Kodin kosteus- ja homevauriot
-oppaaseen.
Videoita YouTubessa
YouTube-kanavaltamme löydät paljon kodin sisäilmaan ja kunnossapitoon liittyvien asiantuntijaluentojen tallenteita.
Katso kaikki kodin sisäilmaan ja kunnossapitoon liittyvät tapahtumat tapahtumakalenteristamme

Liity jäseneksi
Löydä oma tapasi osallistua ja tule mukaan. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.

Tue toimintaamme
Lahjoittamalla Hengitysliitolle olet mukana tukemassa tärkeää työtä hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairautta sairastavien elämänlaadun parantamiseksi