Ihminen hoitaa itseään, kun hänelle antaa siihen mahdollisuuden.
Hyvässä hengessä tapahtuva vuorovaikutus on kahden kauppa, joka edellyttää molemminpuolista arvostusta ja luottamusta. Hyvä kohtaaminen on myös kuuntelemisen taidon vaalimista ja halua ymmärtää toista. Myönteisyys lisää usein myönteisyyttä.
Onnistunut vuorovaikutus vastaanotolla lisää hoidon onnistumista. Onnistuneesti ohjattu omahoito lisää elämänlaatua ja vähentää terveydenhuollon käyntejä. Hyvä hoito on ihmisen näkemistä kokonaisuutena.
Kohtaamistilanteissa tunteisiimme voi vaikuttaa monenlainen kirjo erilaisia asioita:
- aikaisemmat kokemuksemme vastaavista kohtaamisista
- kohtaamista edeltäneet tapahtumat
- oma tunnetilamme, toiveet ja odotukset
- osapuolten ilmeet ja eleet
- osapuolten kielenkäyttö ja äänenpainot
- osapuolten olemus, sukupuoli, kansallisuus ja pukeutuminen.
Hoidossa on otettava huomioon sairastuneen tunteet, vakaumus ja arvot. Jos sairauden hoitaminen edellyttää muutoksia sairastuneen arjessa, onnistumiseen vaikuttavat usein sairastuneen itseluottamus ja ennakkouskomukset onnistumisen todennäköisyydestä.
Hyvässä hoidossa
Ratkaisuehdotuksia terveydenhuollon ammattilaisille. Tehdään yhdessä parhaamme, jotta kaikki saisivat hyvää hoitoa.
Hengitysliitto esittää 5 ratkaisua, joiden avulla voi vaikuttaa hoidon ja omahoidon onnistumiseen:
Ratkaisu 1: Arvostava vuorovaikutus lisää luottamusta
Arvosta keskustelukumppaniasi ja luota hänen pyrkivän myönteiseen tavoitteeseen. Osoita kiinnostuksesi kääntymällä puhujaan päin, hymyllä, äännähdyksellä tai sanoin.
Kun vuorovaikutus tapahtuu hyvässä hengessä, osapuolten välille syntyy luottamusta ja arvostusta. Henkilökohtaisia ja arkojakin aiheita on helpompi käsitellä lämpimässä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Joskus voi käydä niin, että ihminen tulkitsee terveydenhoidon ammattilaisen tekemän perushuomion arvosteluksi tai moitteeksi, kun käsiteltävä asia herättää tunteita.
Sairauden herättämiä pelkoja ja muita vaikeita tunteita on helpompi kohdata myönteisessä, toivoa vaalivassa ilmapiirissä. Sairastunut voi kokea itsensä loukatuksi, jos häneen suhtaudutaan välinpitämättömästi, kiireessä tai arvostellen.
On inhimillistä, ettei tieto siitä, mikä on itselle hyväksi, johda aina muutoksiin asenteiden tai toiminnan tasolla. Onnistunut vuorovaikutus motivoi sairastunutta omahoitoon ja auttaa ylittämään konkreettisiin tekoihin liittyviä kynnyksiä. Sairastuneen ihmisen reaktiot vaikuttavat myös terveydenhoidon ammattilaisten työtyytyväisyyteen ja haluun jatkaa työuraansa alalla.
Ratkaisu 2: Lisää kuuntelua
Sairastunut on oman terveytensä asiantuntija. Sairastuneen valmius ymmärtää hoito-ohjeitaan voi vaihdella esimerkiksi iän, muiden mahdollisten sairauksien, äidinkielen ja koulutustaustan mukaan. Hyvä kohtaaminen vaatii halua ymmärtää toista ja myös uskallusta kysyä, jos jokin toisen käyttämä ilmaus ei ole itselle tuttu.
Joskus on tärkeää myös kuulla ihminen sanojen takana ja keskittyä havainnoimaan niitä asioita ja tunteita, joita toinen yrittää pohjimmiltaan välittää.
Onnistuneessa kohtaamisessa huomio kiinnittyy sairastuneen vaivan lisäksi sen merkitykseen sairastuneen omassa elämässä ja arjessa.
Vastaanottokäynnin ja kohtaamisen aika on usein rajallinen, joten keskustelu voi jäädä kesken. Osa kysymyksistä voi jäädä vaille vastausta, tai ne voivat jäädä jopa kysymättä. Vertaistuki toimii parhaimmillaan vastaanottokäynnillä saatujen ajatusten, kokemustietojen ja tunteiden työstön apuna. Vertaistuki voi olla vapaamuotoista tai yhdistystoiminnan muotoon järjestäytynyttä, paikallista ja valtakunnallisesti verkossa toimivaa tukea.
Ratkaisu 3: Sairastunut on hoidon lähtökohta
Sairastuneiden kokemukset terveydentilastaan ja sairaudestaan vaihtelevat. Siksi hoidon tavoitteet voivat eri ihmisillä olla saman vaivan tai sairauden hoitamisessa erilaiset.
Sairauden hoitoon voi liittyä paljon byrokratiaa. Lomakkeiden täytön tai tutkimusvastausten selailun ei pitäisi kuitenkaan olla vastaanottokäynnin keskeinen asia.
Sairastunutta ei saa syrjäyttää omasta hoidostaan. Hoitopäätöksiä ei ole suositeltavaa tehdä ilman, että sairastuneen itsensä kanssa saavutetaan niistä yhteinen ymmärrys.
On tärkeää käydä keskustelua, joka voimaannuttaa ja kannustaa sekä siirtää ajatukset asioihin, joita sairastunut voi saavuttaa tai välttää toimimalla ehdotetulla tavalla. Omahoito ja elämänmuutokset arjessa eivät onnistu, ellei sairastunut kykene omaksumaan muutosta ja toteuttamaan sitä toiminnallaan pitkäjänteisesti.
Ratkaisu 4: Kirjallinen ja päivitetty hoitosuunnitelma, ohjeet ja lääkelista
Huolehditaan, että kaikki hoitoon liittyvät asiat lääkelistasta hoitosuunnitelmaan ja ohjeisiin ovat olemassa kirjallisesti.
Sairastunut voi tietää, tai enemmän tai vähemmän perustellusti olettaa tietävänsä, sairauksista ja niiden hoidosta paljon jo ennen vastaanottokäynnille saapumista.
Henkilökohtainen sairaushistoria, sairauksien määrä sekä se, kuinka pysyviä hoitosuhteet ovat olleet terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa vaikuttavat myös vastaanottokäynnille valmistautumiseen.
Pitkät hoitosuhteet edistävät luottamuksellisen ja hyvän vuorovaikutuksen rakentumista. Jos sairastunut kohtaa jokaisella käyntikerralla uuden terveydenhuollon ammattilaisen, valmistumisen merkitys korostuu.
Ratkaisu 5: Yhdessä suunniteltu ja toteutettu hoito
Sairastuneen sitoutumisella omahoitoon ja luottamuksella itseensä on suuri merkitys omahoidon onnistumisessa.
Toteutumatta jääneellä tai väärin toteutetulla omahoidolla, tarpeettomilla sekaannuksilla, turhilla käynneillä ja liian myöhäiseksi jätetyillä yhteydenotoilla on vaikutusta hoidon hintaan.
Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vaikuttaa hoidon tavoitteessa onnistumiseen.
Etäkohtaamiset mahdollistavat hyvin rutiinitarkistukset sekä täsmällisten kysymysten esittämisen ja niihin vastaamisen. Etäkohtaamisissa korostuu keskinäinen hoitosuhde ja luottamus siihen, että toinen osapuoli hoitaa oman osansa hoidosta sovitulla tavalla.
Nykyisin erilaiset digitaaliset terveydenhoitoalan palvelut, kuten omakanta.fi ja omaolo.fi, sisältävät etäkohtaamisia täydentävää materiaalia. Tällainen materiaali voi olla tietoa tutkimuksista ja niiden tuloksista, vastaanottokäynneistä ja sovituista hoidoista.
Selkeän yleiskielen käyttö edistää asioiden ymmärtämistä.
Ajatuksia terveydenhuollon ammattilaisille
Hyvällä vuorovaikutuksella voimme ennaltaehkäistä väärinymmärryksiä hoidon, lääkityksen ja omahoidon ohjeiden suhteen. Lisäksi kaikille osapuolille kertyy yhteinen ymmärrys siitä, miten hoitoprosessi etenee, miten seuranta toteutuu arjessa, kenen vastuulla on sopia seuraava vastaanottokäynti ja millaisissa tilanteissa on sairastuneen hyvä ottaa itse yhteyttä omaan hoitopaikkaan.
Vaali onnistunutta vuorovaikutusta. Ajattele keskustelukumppanistasi ja itsestäsi hyvää, tulkitse asiat myönteisen kautta. Asiantuntijan roolissa edustat auktoriteettia, joten empaattisuutesi ja se, että kiinnität huomion potilaaseen kokonaisuutena yksittäisen vaivan sijasta, on kohtaamisen kannalta tärkeää.
Viestintäsi voi antaa sairastuneelle energiaa, luottamusta, tietoa, uskoa ja oivallusta.
Kuuntele, kuuntele, kuuntele. Jätä sairastuneen kysymyksille aikaa. Käytä arkikieltä, selitä vierasperäiset sanat ja lyhenteet. Ole varovainen, jos teet oletuksia sairastuneen arjesta. Kysy tarkentavia kysymyksiä. Huolehdi, että sairastava saa vastaukset itseään mietityttäviin asioihin. Tarvittaessa ohjaa hänet kysymyksineen eteenpäin.
Anna kotiin vietäväksi kirjallista materiaalia, kuten hoitosuunnitelman tuloste, ohjeet, potilasopas, ensitietopaketti ja muistiinpanot, sillä kaikkea tietoa on vaikea sisäistää kerralla. Liitä antamasi ohjeet sairastuneen arkisen elämäntilanteen läpikäymiseen, konkretisoi tarvittavat muutokset yhdessä sairastuneen kanssa.
Varmista, että sairastunut on ymmärtänyt ohjeet seurantakäynneistä ja sen, että vastuu ajanvaraamisesta jää hänelle itselleen.
Sairastuneen sitoutumisella omahoitoon ja luottamuksella itseensä on suuri merkitys omahoidon onnistumisessa. Elämäntavan muutoksia voi olla joskus helpompi, joskus taas vaikeampi toteuttaa. Siksi on tärkeää kuunnella ja kannustaa sairastunutta toteuttamaan tarvittavat muutokset.
Sairauksien hoitokustannuksiin voi vaikuttaa
Terveydellä on hinta ja hoitoa on mahdollista tehostaa. Terveydenhoito on pääsääntöisesti aina edullisempaa kuin sairaudenhoito. Tässä keinoja tehdä onnistuneita ratkaisuja sairastavien, terveydenhoitoalan ammattilaisten ja yhteiskunnan kannalta:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyöhön on saatava vahvemmin sairastuneen näkökulma. Sote-uudistuksessa on vahvistettava hoitosuunnitelman asema, sillä se on tärkeä väline pitkäaikaissairaan hoidossa. Tällä ratkaisulla olet turvaamassa pitkäaikaissairaiden yhdenvertaisuutta eri puolilla Suomea.
Sairauksien hoitokustannusten lisääntyminen ei ole hyvä asia sairastuneen tai yhteiskunnankaan kannalta. Kun sairastunutta tuetaan ennaltaehkäisevän hoidon keinoin ja perusterveydenhoidossa, voidaan sote-menojen kasvua hillitä väestön vanhetessa. Erikoissairaanhoidon tarpeeseen voi vaikuttaa.
Yhdessä suunniteltu ja toteutettu hoito alentaa terveydenhuollon kustannuksia. Kun omahoidon ohjaukseen on riittävät resurssit, päivystyskäynnit ja sairaalahoitopäivät vähentyvät. Jos sairastunut osallistuu aktiivisesti hoitoonsa, hänen sairaalahoitoaikansa voi olla jopa 30 % lyhyempi. Samalla vähennetään toteutumatta jäänyttä ja väärin toteutettua omahoitoa, tarpeettomia sekaannuksia ja liian myöhäiseksi jätettyjen yhteydenottojen vaikutuksia.
Terveydenhoidon voimavarat ovat rajallisia, ja hoitoalan ammattilaiset työskentelevät usein aika- ja resurssipaineen alla. Sote-päätöksillä voidaan tukea myös heidän jaksamistaan.