Hengityssairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, joiden kanssa on mahdollista elää merkityksellistä arkea – kunhan huolehtii omahoidostaan, lääkityksestä ja hoidon seurannasta lääkärin ja muiden terveydenhoidon ammattilaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Astma esimerkiksi pysyy useimmilla sairastavilla hyvin hallinnassa nykyaikaisilla lääkityksillä, ja uniapneaa sairastavan on hyvä panostaa mahdollisen laitehoidon lisäksi terveelliseen ruokavalioon. Liikunta on lääkettä, mutta moni hengityssairautta sairastavalle sopiva liikuntalaji vaatii silti jonkin verran kukkaron nyörien avaamista.
Omaan onneensa luottaminen voi tulla kalliiksi sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle. Jos hengityssairautta sairastava ei hakeudu hoitoon ajoissa tai jättää itselleen määrätyt lääkkeet hankkimatta, seurauksena on usein sairauden pahenemisvaihe, päivystyskäynti ja hoito erikoissairaanhoidossa. Pahenemisvaiheen seurauksena keuhkojen toimintakyky ei täysin palaudu entiselle tasolle, mistä seuraa toimintakyvyn laskua.
– Kuulemme hengityssairautta sairastavien tiukentuneista taloudellisista tilanteista yhä useammin niin jäsenistöltämme ja kansalaispalautteesta kuin erikoissairaanhoidon lääkäreiltä ja kuntoutusohjaajilta, erityisasiantuntija Satu Mustonen kertoo.
– Kertomuksissa toistuu, kuinka lääkkeitä jätetään ostamatta ja hoitoon ei hakeuduta ajoissa, hän jatkaa.
Hengitysliitto on nostanut esiin vaikuttamistyössään jo vuosia, kuinka jokaisella on oltava varaa hoitaa itsensä ja perheensä. Viesti on ajankohtainen ja tärkeä nyt, kun yhteiskunnassamme moni säästö kohdistuu samoihin ihmisryhmiin.
Pitkäaikaissairaus voi tuoda taloudellisen pärjäämisen haasteen arkeen, eikä siihen voi itse vaikuttaa. Moni sinnittelee pienten tulojen kanssa myös täsmätyökykyisenä, pätkätöissä ja eläkkeellä. SOSTEn selvityksen mukaan ulosottoon päätyi vuonna 2025 noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
– On hyvä tietää, että hyvinvointialueilla on asiakkaan tulotilanne huomioiden mahdollisuus alentaa tapauskohtaisesti sosiaalipalveluiden maksuja ja tuloperustaisia terveydenhuollon maksuja tai jättää ne kokonaan perimättä, erityisasiantuntija Sari Mäki muistuttaa.
– Oikeus toimeentulotukeen ja mahdollisuus lääkeluottoon kannattaa selvittää Kelasta. Perustoimeentulotukea voi saada myös reseptilääkkeiden ostoon, hän jatkaa.
Tulevat asiakasmaksujen korotussuunnitelmat, sosiaaliturvaleikkaukset ja arvonlisäveron kiristykset heikentävät jo valmiiksi maksurasitusten kanssa vaikeuksissa olevien tilannetta. Hengityssairautta sairastavia on tuettava niin, että he voivat pitää omasta työ- ja toimintakyvystään huolta. Onnella ei saa olla sen kanssa mitään tekemistä.