Nenä säätelee sisään hengitettävän ilman lämpötilaa ja kostuttaa sitä. Nenällä on myös omat puolustusmekanisminsa: se suodattaa ja puhdistaa sisään tulevaa ilmaa mekaanisesti sekä värekarvojen avulla.
Ylähengitystiet valmistelevat ilman alahengitysteitä varten. Nenä voi lämmittää kylmää pakkasilmaa jopa + 25 asteeseen asti, ennen kuin ilma päätyy keuhkoihin. Kun hengitetty ilma on lämpimämpää, se ehkäisee keuhkoputkien limakalvojen jäähtymistä ja kuivumista. Tämä edelleen ehkäisee keuhkoputkien ja ilmatiehyeiden supistumista ja vähentää hengenahdistusta.
Nenän sivuontelot sekä otsaontelot kuuluvat olennaisena osana ylähengitysteihin. Onteloilla saadaan kasvatettua limakalvojen pinta-alaa. Mitä enemmän limakalvoa on, sen paremmin se pystyy tekemään työtään eli tuottamaan limaa ja siinä olevia puolustavia entsyymejä sekä lämmittämään ja kostuttamaan sisään hengitettyä ilmaa.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
Sinua voi myös kiinnostaa
Nenän tukkoisuus
Nenän tukkoisuus määritellään henkilön kokemuksena epämukavasta tai vaikeutuneesta hengittämisestä nenäkäytävien kautta. On ajateltu, että tukkoisuus on joko fysiologinen tai kolmoishermon hermopäätteiden vääristynyt reagointi.
Väestötasolla nenän tukkoisuus on yleinen oire. Noin 50 % kokee kärsivänsä nenän tukkoisuudesta. Nenän tukkoisuus on myös yksi tavallisimmista syistä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoihin.
Nenän tukkoisuuden taustalla voi olla monia syitä. Syyt voivat olla:
- anatomisia
- tulehduksellisia
- neurologisia
- hormonaalisia
- toiminnallisia
- ympäristöstä tai lääkeaineista johtuvia.
26 %:lla ihmisistä nenän tukkoisuus johtuu anatomisesta rakenteesta kuten nenän väliseinän vinoudesta, alakuorikoiden liikakasvusta tai pienistä tai kapeista sieraimista.
Tukkoisen nenän hoitaminen
Nenä saattaa mennä tukkoon fysiologisen turvotuksen vaikutuksesta. Makuuasennossa tukkoisuus lisääntyy molemmissa sieraimissa tai kylkimakuulla toisessa sieraimessa. Nenäsyklillä tarkoitetaan vaihtelua nenän tukkoisuuden ja avoimuuden välillä. Nenäsykli on automaattisen hermoston jaksottama.
Tukkoisen nenän hoito riippuu tukkoisuuden aiheuttajasta. Limakalvoja supistavat reseptivapaat suihkeet auttavat nopeasti, mutta niiden vaikutus on lyhytaikainen. Tällaista suihketta ei pidä käyttää pitkäaikaisesti, ellei lääkäri ole niin määrännyt. Kortisonipohjaiset nenäsuihkeet ovat puolestaan tarkoitettuja pääsääntöisesti pitkäkestoiseen käyttöön, ja niiden käyttäminen on turvallista.
Myös suolahuuhtelu nenähuuhtelukannulla on hyvä tapa helpottaa tukkoisuutta. Huuhtelu poistaa nenästä bakteereja, siitepölyä sekä ylläpitää limakalvojen hyvää kuntoa.
Miksi nenä vuotaa ulkona?
Useimmiten vuotaminen ulkona on lämpötilanvaihteluihin liittyvää eli ei-allergista yliherkkyysnuhaa. Nenän vuotaminen on limakalvojen tapa reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, kuten lämpötilanvaihteluihin, mausteisiin, urheiluun tai pölyyn ja käryyn.
Pitkäaikainen nenän sivuonteloiden tulehdus CRS
Pitkäaikainen nenän sivuonteloiden tulehdus on monitekijäinen nenän ja sivuonteloiden tulehduksellinen limakalvosairaus. Sairastavista 65 %:lla on myös muita hengityssairauksia, kuten astmaa, keuhkoahtaumaa tai bronkiektasiaa.
Diagnostisoimiseksi oireiden on kestettävä yli 12 viikkoa ja oireita on oltava vähintään kaksi seuraavista:
- nenäerite tai nenän tukkoisuus
- paineentunne tai arkuus poskipäissä
- hajuaistin huononeminen.
Hoidon tavoitteena on vähentää oireita ja parantaa onteloiden tuulettumista tai tyhjenemistä. Hoidossa voidaan käyttää nenästeroidisuihketta, nenän suolavesihuuhtelua, nenän kortisonitippoja, kirurgiaa tai biologisia lääkkeitä.