Ammattiastmaan liitettyjä ammatteja:
leipuri
tekstiilityöntekijä
maataloustyöntekijä
siivooja
maalari
parturi-kampaaja.
Ammattiastman todentamiseksi tulee osoittaa, että astman todennäköinen ja pääasiallinen aiheuttaja on työympäristössä esiintyvä aine eli altiste. Yleisimmät altisteet ovat kosteusvauriomikrobit ja jauhopölyt, viljat ja rehut, eläinten epiteelit, karvat tai eritteet, varastopölypunkit, puupölyt ja kampaamokemikaalit.
Erityisesti kosteusvauriomikrobeihin liittyvässä astmassa PEF-työpaikkaseuranta on merkittävä tutkimus ammattitaudin osoittamiseksi. Se täytyy tehdä huolellisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mielellään ennen säännöllisen hoitavan lääkityksen aloittamista. PEF-työpaikkaseurannan kesto on vähintään 4 viikkoa, ja siihen tulee sisältyä niin työ- kuin vapaapäiviä.
Astman työperäisestä pahenemisesta on kyse silloin, jos astma pahenee työtä tehdessä, mutta ammattitautilain kriteerit eivät täyty. Tällaisissa tapauksissa työpaikan astmaa pahentavia tekijöitä on vähennettävä tai kokonaan poistettava. Keinoina voivat olla hengityssuojaimien käyttö, työtehtävien uudelleenjärjestely ja työolosuhteiden parantaminen.
Mikäli et onnistu saamaan ammattiastmaa tai työn pahentamaa astmaa riittävään hoitotasapainoon tai työkykysi on uhattuna, sinun kannattaa selvittää mahdollisuuteesi ammatilliseen kuntoutukseen.
Allerginen alveoliitti
Tyypilliset alat ja työpaikat, joissa allergiseen alveoliittiin voi sairastua ovat maatalous, lintujen kasvatus (erityisesti kalkkunatilat), kasvihuoneet ja sienikasvattamot, saha- ja vaneriteollisuus (hakkeiden käsittely), kosteusvauriorakennusten purkutyöt, metallintyöstö, elintarviketeollisuus (erityisesti viljavarastot) ja jätevedenpuhdistamot.
Opas astmaa sairastavalle
Tutustu Hengitysliiton Astma-oppaaseen.