Lapsen riski sairastua astmaan oli sitä suurempi, mitä enemmän typpioksidia ja PM2,5-pienhiukkasia asuinseudun hengitysilmassa oli, kun lapsi oli alle 3-vuotias.
Kyselyyn vastataan anonyymisti ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.
Hengitysliiton tekemän selvityksen mukaan elintapojen vaikutuksia ei vielä yleisesti ymmärretä sairauden omahoidon olennaisena osana, eikä siihen ole tarjolla riittävästi tukea.
Hengitysliitto lahjoitti Kuopion yliopistolliselle sairaalalle hengityksen apuvälineitä, joita voidaan käyttää muun muassa hengityssairaiden hoidossa ja kuntoutuksessa.
Kyselyn tavoitteena on koota tietoa järjestöjen vaikuttamistyön tueksi ja tuoda sairastuneiden näkökulmia ja mahdollisia haasteita päätöksentekijöiden tietoon.
Tutkimuksen mukaan taakkaa voivat aiheuttaa esimerkiksi arjen lääkehoitorutiinit, hoidon pirstaleisuus sekä ympäristöahdistus.
Vuoden 2024 Kuulemisviikoilla Hengitysliitto selvittää uniapneaa sairastavien kokemuksia hoidosta ja omahoidosta.
Tutkimuksissa on vaikea erotella asuinympäristön ja muiden seikkojen vaikutuksia astmaan sairastumiseen. Kodin homevaurioiden ja kosteuden haitoista on kuitenkin saatu näyttöä myös useissa suomalaistutkimuksissa.
Astman syntyyn vaikuttavat lisäksi muun muassa geneettiset, ympäristölliset ja elintapoihin liittyvät seikat.
Alkuvuodesta 2023 Hengitysliitto selvitti yhdessä Apteekkariliiton kanssa ennakkoasenteita hengitettävien lääkkeiden lääkevaihdon laajenemisesta. Loppuvuodesta toteutettiin seurantakysely siitä, kuinka hengitettävien lääkkeiden vaihto oli onnistunut.