Korjaussuunnitelman laatiminen

Laadukkaan korjaussuunnitelman laatiminen on ehdoton edellytys korjausurakan onnistumiselle

Kosteus- tai homevaurion laajuuden ja aiheuttajan varmistumisen jälkeen jokaiselle kohteelle laaditaan yksilöllinen korjaussuunnitelma.

Korjaussuunnitelmassa kuvataan

  • korjattavat, purettavat ja uusittavat rakenteet
  • mahdolliset muutokset uusien rakenteiden toteutuksessa
  • korjausmenetelmät ja materiaalit
  • kuinka laajasti korjataan.

Korjaussuunnitelma sisältää myös piirustukset ja työselostukset. Korjauksen tavoitteena on poistaa kaikki vaurioiden aiheuttajat ja vauriot sekä korjata rakenteet toimimaan oikein.

Rakennustöissä kannattaa panostaa laadukkaisiin ja vähäpäästöisiin materiaaleihin, joiden päästöluokka on M1.

Korjaussuunnitelmaa tarvitaan työn toteuttamisen lisäksi myös viranomaishyväksynnän hakemiseen kuten rakennuslupaan tai toimenpidelupaan. Korjaussuunnitelma täytyy liittää myös urakoitsijalle lähetettävään tarjouspyyntöön.

Korjaussuunnitelman teettämättä jättäminen on tullut monelle kalliiksi. Kosteus- ja homevaurioita on korjattu vaihtamalla ainoastaan vaurioituneet materiaalit. Näissä tapauksissa vaurion aiheuttajaa ei ole poistettu, jolloin vaurio uusiutuu. Väärin korjattujen vaurioiden ohella myös vanhat, korjaamattomat vauriot voivat aiheuttaa rakennuksessa oleville oireita.

Kaikissa luvanvaraisissa korjaustöissä on otettava huomioon energiamääräykset.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan homekorjaukseen ryhtyvän on tehtävä korjaustoimenpiteet energiatehokkaasti, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Esimerkiksi jos ulkoseinää avataan ulkopuolelta, energiatehokkuutta voidaan parantaa kasvattamalla lämmöneristystä.

Energiakorjauksia on usein järkevää tehdä myös sellaisissa korjauskohteissa, joihin ei tarvita rakennus- tai toimenpidelupaa.

Rakennusteknisen korjaussuunnittelun lisäksi tarvitaan usein LVI- ja sähkösuunnitelmat, sillä korjaustyön yhteydessä saatetaan muuttaa viemärilinjan paikkaa ja lisätä sähköpistokkeita.

LVI-muutospiirustukset laatii LVI-suunnittelija tavallisesti LVI-insinööri. Sähköjen osalta muutospiirustuksen laatii sähköinsinööri.

Ilmanvaihto on usein homekorjattavissa rakennuksissa puutteellinen, mikä voi olla yksi kosteus- tai homevaurion aiheuttaja. LVI-insinööri tarkastaa ilmanvaihtojärjestelmän kunnon ja laatii yksilöllisen muutospiirustuksen.

Ilmanvaihtoa muutettaessa on huomioitava olemassa olevien, vanhojen rakenteiden toimivuus muutostyön jälkeen.

Tietoa ilmanvaihdosta löydät Ilmanvaihto-sivultamme.

Tietoa ilmanvaihdon suodattimista löydät Ilmanvaihdon suodattimet -sivultamme.

Terveen talon toteutuksen kriteerit RT 07-10832.

Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 18 luvun mukaan kaikkeen rakentamiseen sekä sellaisiin korjauksiin, jotka vaikuttavat käyttäjien terveellisyyteen ja turvallisuuteen tarvitaan rakennuslupa tai rakentamista koskeva toimenpidelupa.

Lupa-asia selvitetään korjaussuunnitteluvaiheessa kunnan tai kaupungin rakennustarkastajalta.

Joskus korjausvaihtoehdoksi ehdotetaan tiivistyskorjausta. Tiivistyskorjaus ei poista homevauriota, vaan tiivistää sen rakenteeseen.

Ilmatiiviyden parantamisessa kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusosien osalta tavoitteena on rajoittaa hallitsemattomia konvektioilmavirtauksia ja estää niiden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien pääsy rakenteista sisäilmaan. Tällä vähennetään käyttäjien haitallista altistumista epäpuhtauksille.

Muistathan, että rakennusosien ilmatiiviyden parantaminen on tavallinen toimenpide myös niissä rakennuksissa, joissa ei ole vaurioita. Ilmatiiviyden parantamisella varmistetaan riittävä ilmatiiviys.

Ilmatiiviyden parantamisella voidaan myös vähentää energiankulutusta. Jos tiivistyskorjaukseen päädytään, varmistetaan silloin, että kaikki ilmavuotokohdat on huolellisesti kartoitettu ja niiden tiivistäminen on mahdollista. Ilmavuotokohtia voi ilmetä uusissa kohdissa tiivistämisen seurauksena.

Rakennuksesta ei koskaan saada täysin tiivistä. Mikäli rakenteeseen jää sellaisia tiivistämättömiä kohtia, joiden kautta epäpuhtaudet voivat edelleen kulkeutua rakenteista sisäilmaan, tiivistyskorjauksella ei saavuteta silloin toivottua lopputulosta.

Ilmatiiveyden parantamiselle tehdyillä korjauksilla voi olla vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen, koska ilmatiiviyttä parantavat toimenpiteet vähentävät samalla rakenteita kuivattavia ilmavirtauksia ja rakennusaikaisen kosteuden kuivumista.

Pienentyneitä epäpuhtausmääriä voidaan poistaa myös toimivalla ilmanvaihdolla. Korjaussuunnittelija ja kuntotutkija määrittelevät epäpuhtauslähteen aiheuttaman riskin ja tarkoituksenmukaisen korjaustoimenpiteen. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän säädöt ja tasapaino on aina tarkistettava tiivistämisen jälkeen.

Materiaalivalintoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota tiivistyskorjauksissa. Materiaalit voidaan jakaa tuoteryhmien perusteella vedeneristeisiin, liitosnauhoihin ja pinnoitteisiin. Jos urakoitsija haluaa vaihtaa suunnitelmissa mainitun materiaalin toiseen, suunnittelijan on ensin hyväksyttävä vaihdos.

Tiivistämistä tehdään pääsääntöisesti raskaisiin, itsessään tiiviisiin rakennusosiin saumojen ja liitosten kautta tapahtuvien konvektiovirtausten hallitsemiseksi. Ennen tiivistystöiden aloittamista tulee varmistua työvaihetta valmistelevien purku- ja avarrustöiden riittävästä laajuudesta, pintojen puhtaudesta ja kelvollisuudesta.

Tiivistystöitä tekevien työntekijöiden on oltava perehtyneitä tiivistysmenetelmiin ja heillä on oltava suoritettuna asianmukaiset materiaalivalmistajan käyttökoulutukset tai tiivistäjän henkilösertifikaatti.

Tiivistyksen on jatkuttava yhtenäisenä koko tiivistettävän rakennusosan alueella. Sen on syytä ulottua esimerkiksi viereiseen rakenteeseen riittävältä matkalta. Tehtyjä tiivistyksiä ei saa rikkoa pintamateriaalien asennuksen yhteydessä.

Kiinteistö-osake- ja taloyhtiöiden homekorjaushankkeissa on järkevää käyttää puhtauden osalta luokkaa P1 (Sisäilmastoluokitus 2018). Tämä edellyttää, että korjaustyön päättyessä rakennuksen tulee olla puhdas, eikä pinnoilla saa olla irtolikaa tai pölyä ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset poistetaan.

Puhtausluokka P1 on harvemmin käytössä omakotitalojen homekorjaushankkeissa siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Sitä kannattaa kuitenkin hyödyntää ainakin hankkeen siivousvaiheissa.

mies käden ojossa tule mukaan

Tule mukaan toimintaan, liity jäseneksi

Löydä oma tapasi osallistua ja kannattaa Hengitysliiton toimintaa. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.