Uniapnea
Nukahteletko kesken telkkarin katsomisen? Oletko jatkuvasti väsynyt, vaikka nukuit yösi? Katkeileeko kuorsauksesi? Nämä voivat olla uniapnean oireita.
Uniapnealla tarkoitetaan sairautta, jossa esiintyy toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Yleisintä sairaus on keski-ikäisillä miehillä, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin. Mikäli epäilet sairastavasi uniapneaa, kannattaa hakeutua omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon keskustelemaan asiasta. Saat sieltä lähetteen jatkotutkimuksiin.
Arvioiden mukaan Suomessa uniapneaa sairastaan noin 150 000 ihmistä, joista aktiivista hoitoa tarvitsee noin 40 000.
Uniapnean oireet
Uniapneaa sairastavan yleisimmät oireet ovat
- äänekäs, katkeileva kuorsaus ja unenaikaiset hengityskatkokset
- jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
- aamupäänsärky
- kurkun karheus
- ärtyisyys
- keskittymiskyvyttömyys
- masentuneisuus
- muistamattomuus
- tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
- yöhikoilu
- sukupuolivietin aleneminen
Ylipaino ja alkoholi ovat tärkeimmät uniapneaa pahentavat tekijät.
Ylipaino suuri riskitekijä
Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä puolestaan aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Lyhyitä hengityskatkoksia voi esiintyä normaalistikin yöunen aikana, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus.
Vielä ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaajista kehittyy uniapneatauti. Todennäköisesti kyseessä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä.
Rakenteellisesti ahdas nielu altistaa kuorsauksen ja hengityskatkojen syntymiselle. Ylipaino on suurin uniapnean riskitekijöistä, noin 2/3 uniapneapotilaista onkin ylipainoisia. Painon noustessa kaulan ja nielun alueelle kertyy ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi. Muita tunnettuja uniapnean riskitekijöitä ovat krooninen nenän tukkoisuus, suuret nielurisat ja pieni alaleuka.
Tavallisesti potilaat tulevat tutkimuksiin perhettä häiritsevän kuorsauksen, todettujen unikatkosten ja häiritsevän päiväväsymyksen vuoksi. Aina kuorsaukseen ei liity hengityskatkoksia eikä oireettomia kuorsaajia tutkita. Sairautta tutkitaan mittaamalla unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta, liikehtimistä ja veren happipitoisuutta. Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete.
Uniapnean hoito
Uniapneaa hoidetaan poistamalla uniapneaa aiheuttavat ja pahentavat tekijät. Ylipainoisilla potilailla tärkein hoitomuoto on laihduttaminen. Jo 5-10 kilon laihduttaminen lieventää sairauden oireita.
Uniapnean hoidossa käytetään yleisesti myös nenän kautta annettavaa ylipainehengityshoitoa eli nenä-CPAP -hoitoa. Laitteeseen kuuluvan nenämaskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana. Laite ei paranna tautia, mutta parantaa unen laatua.
Vinkkejä uniapnean vertaisryhmäläisiltä
Seuraavat vinkit uniapneaa sairastavalle on koonnut Helin Hoikan kuntoutuskeskuksessa uniapneakurssilla olleet kuntoutujat. Heidän vinkeistä ja kokemuksista voi olla uniapneaa sairastavalle paljon hyötyä.
Usko kotiväkeä ja kuuntele itseäsi
Ota vakavasti puolisosi ja muun kotiväksei puheet siitä, miteä yöllä tapahtuu. Kun puolisosi valvoo yöllä ja vahtii hengittämistäsi, myös hän väsyy. Kuuntele omia tuntemuksiasi ja kehosi viestejä. Kysy itseltäsi, oletko väsynyt? Pilkitkö kokouksissa? Nukahdatko telkkarin ääreen? Onko sinulla ongelmia pitää verenpaine-, verensokeri- tai kolesteroliarvot kohdallaan?
Älä viivittele tutkimuksiin hakeutumisessa
Hakeudu lääkäriin mahdollisimman nopeasti. Jos mahdollista, pyydä puolisosi mukaan lääkärin vastaanotolle, sillä hän voi kertoa näkemyksensä siitä, miten sinä nukut.
Hanki tietoa uniapneasta
Lue kirjallisuutta, selaa internettiä ja keskustele sairaudestasi siitä tietävien terveydenhuollon ammattilasiten kanssa. Kysy tietoa Hengitysliitosta ja mene mukaan oman paikkakuntasi uniapnearyhmään vaihtamaan kokemuksia ja pääsemäään sinuiksi sairauden kanssa vertaiskokemuksia vaihtamalla ja kuulemalla.
Ota C-PAP-laite käyttöön ilman ennakkoluuloja
C-PAP hoitolaite on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Se ei ole kuuri tai lääke. Oikaise vääriä uskomuksia laitetta kohtaan niin itsessäsi kuin muissa niihin törmätessäsi. Vaadi hoitoa aloitettaessa maalaisjärkistä ja käytännöllistä ohjausta ja neuvontaa laitteen käyttöön. Vertaile maskeja ja lisälaitteita. Sinun ei tarvitse tyytyä huonoon tai itsellesi sopimattomaan laitteeseen. Opettele laitteen käyttö sitkeästi, älä lannistu ensiyrityksistä vaan harjoittele ja totuttele laitteen käyttöön. Jos sinulle tulee ongelmia, hae neuvoa heti poliklinikalta.
Älä häpeä sairautta tai apulaitteita
Ole avoin ja rehellinen niin itsellesi kuin muille. Ihmiset ovat kiinnostuneita kuulemaan sairaudestasi, kerro siis siitä heille.
Älä jää yksin sairautesi kanssa
Mene ihmisten ja harrastusten pariin saamaan ravintoa, mitä vain toinen ihminen voi antaa. Puhu sairaudestasi perheessä, ystäviesi kesken ja työyhteisössäsi. Älä erakoidu ja eristäydy.
Ota selvää kotipaikkakunnallasi toimivasta hengitysyhdistyksestä ja sen toiminnasta
Oman paikkakuntasi hengitysyhdistyksestä saat tukea muilta samassa tilanteessa olevilta.
Hakeudu Kelan kautta kuntoutukseen