Ammattiastma

Ammattiastmaa voidaan epäillä, jos sairastunut työskentelee ammatissa, jossa on suurentunut astman riski tai hän käyttää työssään jotain yleisesti ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta.

Tällaisia ammatteja voivat olla: 

  • leipuri,
  • tekstiilityöntekijä,
  • metallityöntekijä,
  • maataloustyöntekijä,
  • siivooja ja
  • maalari.  

Ammattiastman todentamiseksi tulee osoittaa, että astman todennäköinen ja pääasiallinen aiheuttaja on työympäristössä esiintyvä aine eli altiste. Yleisimmät altisteet Suomessa ovat: 

  • kosteusvauriomikrobit ja jauhopölyt,
  • viljat ja rehut,
  • eläinten epiteelit, karvat tai eritteet,
  • varastopölypunkit,
  • puupölyt ja
  • kampaamokemikaalit.  

Jotta astma voidaan todeta ammattitaudiksi, se edellyttää oireiden ja altistumisen välisen syy-yhteyden osoittamista. PEF-työpaikkaseuranta on tärkeä tutkimus ammattitaudin osoittamiseksi. Lääkäri toteaa ammattiastman lääketieteellisin perustein. Vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen lainopillisin perustein. Ammattiastma korvataan tapaturmavakuutuslain nojalla.

Astman työperäinen paheneminen

Astman työperäisestä pahenemisesta on kyse silloin, kun astma pahenee työtä tehdessä, mutta ammattitautilain kriteerit eivät täyty. Tällaisissakin tapauksissa työpaikan astmaa pahentavia tekijöitä on vähennettävä tai kokonaan poistettava. Keinoina voi olla hengityssuojaimien käyttö, työtehtävien uudelleenjärjestely ja työolosuhteiden parantaminen.   

Mikäli ammattiastmaa tai työn pahentamaa astmaa ei saada riittävään hoitotasapainoon tai työkyky on uhattuna, kannattaa selvittää ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa