Hengitystieinfektiota sairastavan on hyvä jäädä kotiin lepäämään. Työpaikat voivat antaa omia ohjeistuksiaan töihin palaamisesta. Yleisohje töihin, kouluun ja päiväkotiin palaamisesta on odottaa mahdollisen kuumeen ohimenemistä ja oireiden selvää vähentymistä.
Omahoidolla on tärkeä merkitys koronataudista toipumisessa. Vähittäinen liikunnan ja ulkoilun lisääminen ja sekä hengitysharjoitukset ovat suositeltavia.
Koronatauti on pitkittynyt, jos se kestää 4−12 viikkoa. Jälkioireiden esiintyminen ei ole yhteydessä sairastavan ikään, perusterveydentilaan ja mahdolliseen pitkäaikaissairauteen, eikä sairastetun koronataudin vakavuusasteeseen.
Toipuminen koronataudista voi olla hidasta, mutta yleensä oireet ovat lievähköjä ja vähenevät edelleen ajan kuluessa. Toipumisajan pituus ei riipu taudin vaikeusasteesta. Jälkioireet voivat kestää useita kuukausia myös lievän koronataudin sairastaneilla.
Kuntoutuksessa on tärkeää huomioida sekä fyysinen että henkinen toimintakyky ja välttää liiallista rasitusta. Toipuminen on yksilöllistä ja voi vaikuttaa elämäntyyliin, jos jaksaminen ei palaudu enää entiselle tasolle. Varmaa vastausta koronan sairastamisen mahdollisista pysyvistä vaikutuksista ei ole.
Koronataudin mahdollisia jälkioireita voivat olla:
- väsymys ja uupumus
- uniongelmat
- hengenahdistus
- sydänoireet
- haju- ja makuaistinhäiriöt
- niveloireet
- keskittymisongelmat ja päänsäryt.
Koronatautiin sairastuminen ei poissulje uuden tartunnan mahdollisuutta. Siksi etenkin toipumisvaiheessa on sairastuneen suojauduttava koronataudin uusiutumiselta.
Rokotteiden ansiosta riski vakavaan koronatautiin on yleisesti ottaen pieni, vaikka rokotukset eivät poista sairastumisen mahdollisuutta. Kannattaa muistaa, että koronarokotus ei suojaa influenssalta eli influenssarokotus kannattaa ottaa. Infektiolääkäreiden havaintojen mukaan koronataudin sairastamisen jälkeen influenssa tautina iskee todennäköisesti kovemmin.
Virustaudin sairastaminen kotona
Valtaosa virustautien ja koronaviruksen aiheuttamista hengitystieinfektioista sairastetaan kotioloissa.
Koronavirus voi aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, joka oireilee esimerkiksi kuumeena, nuhana, yskänä, hengenahdistuksena ja lihaskipuina. Osalla sairastavista tauti on lievempi.
Huolehdi nesteytyksestä
Erittäin tärkeää on pitää huolta riittävästä nesteytyksestä. Suositeltavaa on juoda jo ennen janon tunnetta. Kova janon tunne on merkki siitä, että keho on jo hieman kuivunut. Vähäinen ja tumman värinen virtsa on merkki liian vähäisestä juomisesta.
Kuumetta sairastava menettää nesteitä hikoillessaan. Siksi kuumeisen on hyvä juoda ylimääräistä nestettä noin litran verran 1 kuumeastetta kohden. Jos hikoilee paljon, kannattaa juoda myös mineraalivettä, sillä keho tarvitsee sen sisältämiä elektrolyyttejä (esimerkiksi natrium, kalium ja magnesium) nestetasapainon säilyttämiseen. Kofeiinipitoiset juomat kuten kahvi ja kolajuomat ovat lieviä diureetteja ja poistavat kehosta nesteitä.
Terveenä ihminen tarvitsee noin 1,5 litraa vettä päivässä, josta saamme osan ruoasta. Sairastavan nestevaje tekee olon entistä nuutuneemmaksi ja kipeäksi.
Lääkitys ja hengitysharjoitukset
Kipua ja kuumetta voi myös yrittää alentaa lääkkeen avulla. Parasetamoli laskee kuumetta, mutta ei ärsytä suolistoa ja mahan limakalvoja. Parasetamolin maksimiannosta ei saa ylittää, koska se on isoina annoksina maksalle vaarallista. Päivittäinen maksimiannos (3 mg) ylittyy helposti huomaamatta, jos käyttää useampaa parasetamolivalmistetta yhtä aikaa.
Muista pitää huolta myös peruslääkityksestäsi.
Vuotavan ja tukkoisen nenän hoitoon voi kokeilla huuhtelukannua, josta on todettu olevan hyötyä ylähengitystieoireissa ja akuutissa nuhassa. Kotihoidossa oloa voi helpottaa kokeilemalla myös klassista pulloon puhaltamisharjoitusta, jolla poistetaan limaa keuhkoputkista.
Liikuta itseäsi varovasti
Suositeltavaa on myös jaloitella, vaihtaa asentoa ja liikutella jalkoja, sillä se voi ennaltaehkäistä verisuonitukosten syntymistä. Pieni kävelylenkki ulkoilmassa voi tehdä hyvää, jos olo antaa myöten eikä ole kuumetta.
Hengitystieinfektio paranee useimmiten viikon levolla. Vakavammat oireet ottavat kauemmin aikaa parantua. Kun kuume on laskenut ja olo kohentunut, kannattaa toipilaana liikkuminen aloittaa kevyillä kävelylenkeillä. Täysin oireettomia päiviä tulisi olla vähintään 7, ennen kuin palaa lenkkipoluille tai hikijumppaan.
Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos olosi heikkenee
Jos olotila heikentyy nopeasti, on otettava yhteys terveydenhoitoon. Vakavia oireita ovat esimerkiksi hengitysvaikeudet, voinnin selvä heikkeneminen tai voimakas turvotus toisessa jalassa (verisuonitukoksen mahdollisuus). Yleensä tämä tapahtuu noin viikon kuluttua sairastumisesta.
Long covid ja itsen inventaario
Pitkästä koronasta toipuva Ina Westman kertoo ajatuksistaan hidastamisesta ja oman voinnin kuuntelemisesta. Tutustu Hengitys-lehden 1/2025 juttuun pitkästä koronasta toipumisesta.