Hoitopolut
Hengityssairauksista astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea diagnosoidaan yhä useammin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa. Päävastuu niiden hoidosta on perusterveydenhoidolla. Hengityssairauksien vaikeimmat muodot ja harvinaiset hengityssairaudet diagnosoidaan edelleen erikoissairaanhoidossa. Siellä myös hoidetaan hengityssairauksien pahenemisvaiheet.
Hyvä hoitotasapaino ei synny ilman onnistunutta hoitopolkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä sekä säännöllistä omahoidon tukea. Se on myös yhteiskunnalle kustannustehokkain ratkaisu.
Hengityssairaan on päästävä matalalla kynnyksellä seurantaan, jossa voidaan tarkastaa oikea lääkkeenottotapa, valmistautua flunssakauteen ja varmistaa rokotussuoja. Terveydenhoidon antama omahoidon tuki auttaa vähentämään hengityssairauksien sairaalahoitoa vaativia pahenemisvaiheita. Hengityssairaat on ohjattava influenssa- ja pneumokokkirokotukseen.
Omahoidon tuki
Kustannustehokkuutta on myös lisäsairauksien ennaltaehkäisy eli sekundaaripreventio. Siksi hengityssairaan on tärkeää saada ennaltaehkäisevää elintapaohjausta terveydenhoidosta matalalla kynnyksellä ja maksuttomasti.
Hyvä hoitotasapaino auttaa ennaltaehkäisemään pahenemisvaiheita. Hengityssairaan hoidon kulmakivi on onnistunut omahoito, jota perusterveydenhoito suunnittelee ja sopii yhdessä sairastavan kanssa. Sairastunut tarvitsee myös säännöllistä hengityssairauden seurantaa, kirjalliset ohjeet ja omahoidon tukea.
Kuntoutus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on nivottava yhteen tukemaan erityisesti iäkkäiden ja vaikeasti hengityssairaiden ihmisten toimintakykyä sekä kotona selviytymistä.
Tärkeää on, että sairastava voimaantuu, ja pystyy toimimaan aktiivisesti sekä saa yksilöllisen tarpeen mukaisen tuen, palvelut ja mahdolliset apuvälineet käyttöönsä.
Kuntoutuksen on oltava osa hoitoketjua. Hengityssairautta sairastavan on päästävä tarvitsemaansa kuntoutukseen asianmukaisessa ajassa.