Hengityssairaan on saatava hyvää hoitoa

Joka 5. suomalaisella on diagnosoitu hengityssairaus tai ajoittaisia hengittämishäiriötä. Hengityssairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, jotka muuttavat sairastuneen elämän. Osa hengityssairauksista on eteneviä sairauksia, joiden hoitotavoitteena on hidastaa sairauden etenemistä ja parantaa elämänlaatua.

Hyvä hoitotasapaino ei synny ilman onnistunutta hoitopolkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä sekä säännöllistä omahoidon tukea. Se on myös yhteiskunnalle kustannustehokkain ratkaisu.

Kustannustehokkuutta on myös ns. sekundaaripreventio eli lisäsairauksien ennaltaehkäisy. Siksi hengityssairaan on tärkeää saada ennaltaehkäisevää elintapaohjausta terveydenhoidosta matalalla kynnyksellä ja maksuttomasti.

Hengityssairauksista astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea diagnosoidaan tulevaisuudessa yhä useammin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa. Päävastuu niiden hoidosta on perusterveydenhoidolla. Hengityssairauksien vaikeimmat muodot ja harvinaiset hengityssairaudet diagnosoidaan edelleen erikoissairaanhoidossa. Siellä myös hoidetaan hengityssairauksien pahenemisvaiheet.

Hyvä hoitotasapaino auttaa ennaltaehkäisemään pahenemisvaiheita. Hengityssairaan hoidon kulmakivi on onnistunut omahoito, jota perusterveydenhoito suunnittelee ja sopii yhdessä sairastavan kanssa. Sairastunut tarvitsee myös säännöllistä hengityssairauden seurantaa, kirjalliset ohjeet ja omahoidon tukea. Tärkeää on, että sairastava voimaantuu ja pystyy toimimaan aktiivisesti. Tutustu Hyvässä hoidossa – ohjelmaan, jossa nostamme esiin vuorovaikutuksen tärkeyttä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on nivottava yhteen tukemaan erityisesti iäkkäiden ja vaikeasti hengityssairaiden ihmisten toimintakykyä sekä kotona selviytymistä. Kuntoutuksen on oltava osa hoitoketjua. Hengityssairaan on päästävä tarvitsemaansa kuntoutukseen asianmukaisessa ajassa. Hengitysliitto vaikuttaa hyvään hoitoon myös SOSTEn verkostoissa.

Lue lisää Sairauksien hoitokustannuksiin voi vaikuttaa -sivulta.