Sisäilman olosuhteet

Täältä löydät tietoa huoneilman lämpötilan ja kosteuden vaikutuksista sisäilman laatuun.

Tältä sivulta löydät:

Lämpötila

Liian korkea ja liian kylmä lämpötila 

Ihmiset kokevat lämmön hyvin yksilöllisesti. Toiset viihtyvät paremmin viileässä ja toiset puolestaan lämpimässä huoneilmassa. 

Lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneen lämpötilan lisäksi ilmankosteus, vaatetus, toiminnan laatu, lämpösäteily ja ilman virtausnopeus.

Sekä liian alhainen että liian korkea huoneilman lämpötila haittaavat asumisviihtyvyyttä. Ne voivat aiheuttaa myös terveysongelmia.

Lämpötilan toimenpideraja riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta. Sopiva asunnon huonelämpötila on noin 20–22 astetta. Lattian pintalämpötilan pitäisi olla vähintään 18 astetta.  Katso raja-arvot Asumisterveysasetuksen (STM 2015) sivulta 6. 

Suurissa rakennuksissa kuten kerrostaloissa lämpöongelmat johtuvat usein siitä, että lämmitysjärjestelmän perussäätöä ei ole tehty. Jos rakennuksen alimman kerroksen huoneistot ovat liian kuumia ja ylimmän kerroksen huoneistot ovat puolestaan liian kylmiä, täytyy lämmitysjärjestelmä säätää uudelleen.

Lämmitysjärjestelmän perussäädöllä voidaan samanaikaisesti parantaa sisätilojen viihtyvyyttä ja pienentää energiankulutusta. Lämmitysjärjestelmän perussäätöjä tekevät LVI-alan yritykset.  

Korkea huonelämpötila

Tarpeettoman lämmin huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta. Talvella liian lämmin huoneilma voi lisätä hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta. Liian korkea sisälämpötila voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten väsymystä sekä limakalvojen, ihon ja silmien ärsytystä.

Liian korkea lämpötila voi lisätä myös rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöjä. Myös unenlaatu kärsii liiallisesta kuumuudesta. Makuuhuoneen lämpötila voikin olla hieman normaalia 20–22 asteen huonelämpötilaa viileämpi.

Keväällä ja kesällä auringon säteily saattaa lämmittää sisätiloja liikaa. Sisätilojen liiallista lämpenemistä voit ehkäistä estämällä säteilyn sisäänpääsyn esimerkiksi verhojen, aurinkosuojakalvojen tai markiisien avulla tai tehostamalla ilmanvaihtoa erityisesti yöaikaan.

Alhainen huonelämpötila

Liian viileä huoneilma aiheuttaa muun muassa lihas- ja nivelkipuja. Laajat, matalalta alkavat ikkunapinnat aiheuttavat kylmäsäteilyä, joka koetaan vetona. Myös ilmanvaihdosta johtuva viileän korvausilman liikkuminen lämpimässä huoneessa tuntuu helposti vetoisalta.

Vetoa voidaan vähentää asettamalla lämmityslaite ikkunan eteen. Laite lämmittää ikkunan sisäpintaa ja vähentää kylmäsäteilyä.  

Varsinkin lapset, jotka leikkivät pääasiassa lattianrajassa, kärsivät kylmistä lattioista. Kylmyys hidastaa pesutilojen kuivumista, joka saattaa johtaa homevaurioiden kehittymiseen.  

Huoneilman kosteus

Huoneilman kosteus vaihtelee vuodenajan ja sään mukaan.

Sisäilman kosteus vaikuttaa hengitysterveyteen. Kuiva sisäilma aiheuttaa ja lisää hengitysteiden, silmien limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Se myös heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tämä puolestaan lisää limakalvojen tulehdusriskiä.  

Liian kostea sisäilma puolestaan aiheuttaa pahimmillaan home- ja kosteusvaurioita. Näistä voi seurata vakavia terveysongelmia. Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu mikrobikasvun riskiä rakenteissa, laitteissa tai niiden pinnoilla.  

Huoneilma kesällä 

Kesällä huoneilman kosteus vaihtelee ulkoilman kosteuden mukaan. Suhteellinen kosteus vaihtelee 50–70 %:n välillä.

Huoneilma talvella 

Talvella lämmityskaudella huoneilma on melkein aina kuivaa, jolloin sen suhteellinen kosteus on pienempi kuin 40 %. Kovilla pakkasilla huoneilman suhteellinen kosteus voi laskea jopa alle 20 %:iin. 

Sopiva huoneilman suhteellinen kosteus on talviaikaan 20–40 %. Jos kosteus on yli 45 %, syynä on yleensä huonosti toimiva ilmanvaihto sekä ihmisen toiminta kuten ruuanlaitto ja pyykinpesu. Tällöin kosteus alkaa tiivistyä ikkunoihin ja muihin kylmiin pintoihin. Pahimmassa tapauksessa kosteus tiivistyy rakenteiden sisään.  

Sisäilman kuivuus talvella on normaali ilmiö, eikä siihen voi kovin suuresti vaikuttaa. Kuiva sisäilma korostuu etenkin uudemmissa rakennuksissa, joissa ilmanvaihto on koneellinen. Tiloissa, joissa ilmanvaihto on tehokasta, ilman kuivuminen tuntuu enemmän.

Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Mikäli huoneilma on kuivaa, lämpötilaa kannattaa hieman alentaa. Näin myös kosteus lisääntyy.

Kuivaa huoneilmaa on helppo kevyesti kosteuttaa ilmankostuttimilla. Kun käytetään ilmankostutinta, sisäilman kosteuspitoisuutta täytyy seurata mittarin avulla.

Kun suhteellinen kosteuspitoisuus ylittää 40 % rajan, tulee ilman kostutus lopettaa. Liiallinen kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin kuten ikkunoihin ja kylmiin ulkoseinien rakenteisiin. Tämä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kosteusvaurion.

Huonosti hoidettuna ilmankostutin voi levittää huoneilmaan mikrobeja. Tämän vuoksi kostutin on pidettävä puhtaana. Ilmankostuttimessa ei saa seisottaa vettä. Laitteen käyttöohjeita ja huolto-ohjeita kannattaa noudattaa huolellisesti.

Kuumahöyrystävä ilmankostutin on hygieenisin. Hygieenisin kostutin tuottaa höyryä vettä kuumentamalla. Huoneilman kosteutta tulee tarkkailla luotettavalla kosteusmittarilla.