Pienellä pakkasella ihminen hengittää usein nenän kautta, jolloin nenä puhdistaa, kostuttaa ja lämmittää ilmaa. Kovemmalla pakkasella erityisesti rasituksessa ihminen hengittää suun kautta tyydyttääkseen elimistön hapentarpeen. Näin kylmä ilma pääsee suoraan keuhkoihin, mikä ärsyttää hengitysteiden limakalvoja ja lämpöä aistivia hermopäätteitä. Limaneritys lisääntyy ja keuhkoputket supistuvat ärsytyksen seurauksena. Nämä yhdessä aiheuttavat yskänärsytystä ja hengitysteiden vinkumista ja jopa hengenahdistusta.
Astmaa sairastavilla kylmä ilma voi laukaista tai pahentaa hengenahdistusta ja yskää. Kylmästä oireilu on yleistä myös allergiaa, keuhkoputkentulehdusta ja keuhkoahtaumaa sairastavilla.
Hengityssairaan kannattaa pakkasella puolittaa normaali liikunnan rasitustaso ja pitää avaavat lääkkeet helposti saatavilla. Keuhkot kannattaa suojata hengitys ilmanlämmittimellä tai esimerkiksi kaulahuivilla.
Pakkasen sieto on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa myös ikä. Iän karttuessa hengityselinten herkkyys kasvaa ja pakkasensietokyky alenee. Oikein kovalla pakkasella kuka tahansa voi alkaa oireilla. Jos ulkona alkaa kovasti yskittää tai jos hengittäminen tuntuu ahdistavalta tai jos hengitys alkaa vinkua, kannattaa siirtyä sisätiloihin lämmittelemään.
Viisi vinkkiä pakkasella liikkumiseen:
- Suojaa keuhkosi hengitysilmanlämmittimellä. Lämmittimen läpi hengittäminen voi olla raskasta, joten hidasta hieman vauhtiasi normaalista.
- Voit myös suojata kasvot ja kaulan huivilla.
- Pidä lääkkeet mukana liikkuessasi. Hengityssairaan kannattaa puolittaa liikunnan rasitustaso pakkasella.
- Älä lopeta liikuntaa talvella. Jos liikunta kylmässä huolettaa, ota asia puheeksi lääkärisi kanssa.
- Jos koronan vuoksi käyttämäsi kasvomaski kostuu selvästi tai jäätyy, vaihda se uuteen.