Suomalaiset kokevat kesän kuumaksi, kun lämpötila nousee +26 asteeseen. Terveyshaitat lisääntyvät jo, kun lämpötila ylittää +23–25 astetta. Ilmastonmuutoksen aiheuttama pitkien helleaaltojen lisääntyminen merkitsee riskiä kansanterveydelle. Terveysvaikutukset ovat sitä suurempia, mitä korkeammiksi päivittäiset lämpötilat kohoavat ja mitä pidempään jakso kestää.
Pitkittyvät helleaallot kuormittavat meistä jokaista: uni häiriintyy ja jaksaminen on koetuksella, kun lämpö rasittaa kellon ympäri. Pitkäaikaissairailla, kuten hengityssairailla, oireet lisääntyvät ja sairaus voivat pahentua jo + 20 asteessa.
Kesähelteillä iäkkäiden pitkäaikaissairaiden sairaalahoidon tarve ja lääkärin vastaanottokäyntien määrät lisääntyvät. Vuosittain ennenaikaisesti helteisiin menehtyy noin 400 henkilöä terveydenhuollon toimintayksiköissä tai kotonaan.
Terveydensuojelulain mukaan asunnon, ja ylipäänsä sisätilojen, olosuhteiden tulee olla sellaisia, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Asumisterveysasetuksen mukaan kotien lämpötila ei saisi milloinkaan ylittää 32 astetta – ikääntyneillä raja on jo 30 astetta. Moni hikoilee sisätiloissa tänäkin kesänä tahtomattaan.
Terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus sääriskien vaikutuksista vaihtelee. Hengitysliitto esittää ”Sitä on nyt ilmassa” -sää- ja ilmastoriskiohjelmassa kunnollisen tuuletuksen ja jäähdytyksen järjestämistä sekä ikääntyneiden että lasten hoito- ja hoivapaikoissa, kun lämpötila ylittää +23 astetta. Myös sairaaloihin ja terveydenhuollon yksiköihin on saatava asianmukainen viilennys ja varmistettava kaikille suotuisat työskentely-, hoiva- ja asumisolosuhteet.
Ilmastonmuutoksen vähentämisen, sopeutumistoimien ja terveysriskeihin vaikuttamisen aika on nyt. Tarvitsemme helteen terveyshaittoja ehkäisevän suunnitelman ohjaamaan varautumista kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
Ellemme saa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin varautumisen koordinointia ja resurssointia kuntoon, toimimattomuuden inhimilliset ja kansantaloudelliset kustannukset nousevat liian suuriksi.
Erityisasiantuntija Satu Mustonen, Hengitysliitto
Järjestöjohtaja Mervi Puolanne, Hengitysliitto