Puun polttoon liittyviä terveyshaittoja saatetaan yhä vähätellä tai niitä ei vieläkään tunneta. Haittavaikutusten ymmärtämistä voi vaikeuttaa se, että niitä tulee usein vasta vuosia kestävän altistumisen seurauksena, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Taina Siponen. Toisin on niillä, jotka saavat jo lyhytaikaisesta altistumisesta oireita.
Siposen mukaan pienhiukkasten terveyshaitoista on puhuttu niin pitkään, että tietoisuus on lisääntymässä. Silti moni mieltää esimerkiksi liikenteen pakokaasut, passiivisen tupakoinnin, katupölyn ja teollisuuden ilmansaasteet terveydelle haitallisemmiksi. Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta. Muun muassa liikenteen pakokaasujen ja teollisuuden tuottamien ilmansaasteiden päästöjä on saatu vähennettyä tehokkaasti lainsäädännöllä. Puun pienpolton päästöjä sen sijaan ei ole tähän asti säädelty, Siponen kertoo.
”Puun polton savua pidetään kodikkaana ja luonnollisena. Tietoisuuden lisäämiseksi on siis tehtävänä vielä paljon työtä.”
Nykyään lähes kaikkiin pientaloihin rakennetaan takka, puukiuas tai molemmat, kertoo Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala.
”Puun polttoa ei siis olla lopettamassa, mutta polton päästöihin on mahdollista vaikuttaa”, Kujala kertoo.
Kujalan mukaan olisi hyvä polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Roskia ei saisi koskaan polttaa tulisijassa. Riittävästä korvausilman saannista pitäisi huolehtia koko polttoprosessin ajan, sillä kitupolttaminen tuottaa enemmän päästöjä. Piipusta nouseva tumma savu kertoo huonosta palamisesta. Tulisijojen, piippujen ja hormien kunnosta tulisi huolehtia muun muassa säännöllisellä nuohouksella. Sähkökiukaan käyttöä tulisi suosia etenkin tiiviisti asutulla alueella.
Lähde: STT