Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan 15 prosentissa Suomen pientaloista on varma kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa on joko vaurio tai tarve lisätutkimuksiin yleisimmissä riskirakenteissa.
Riskirakenteella tarkoitetaan sellaista aikakaudelleen tyypillistä rakennetta, joka on myöhemmin todettu vaurioherkäksi. Riskirakenne pientalossa ei suoraan tarkoita sitä, että kosteusvaurio toteutuisi.
Jonkinasteiset kosteusvauriot ovat yleisiä kaikentyyppisissä rakennuksissa. Vauriot vaihtelevat hyvin pienestä vakavaan. Kosteusvaurioille altistavia tekijöitä ovat muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä kunnossapidon laiminlyöminen.
Kosteusvaurioiden yleisyys on sitä todennäköisempää, mitä vanhemmasta pientalosta on kyse. Ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa 80 prosentissa oli vaurio tai lisätutkimustarve yleisimmissä riskirakenteissa. 2000-luvulla rakennetuissa pientaloissa vaurioita tai lisätutkimustarvetta oli 5 prosentissa tarkastetuista kohteista.
Kiinteistön omistaja voi ennaltaehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä ja samalla parantaa sisäilman laatua tarkkailemalla rakennuksensa kuntoa ja huoltamalla sitä säännöllisesti.
THL:n selvitys perustuu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems insinööritoimisto Oy:n vuosina 2016–2020 keräämään, lähes 15 000 kuntotarkastusta kattavaan aineistoon. Luvut eivät sisällä märkätiloissa, kellarirakenteissa tai muissa kuin riskirakenteissa havaittuja vaurioita.
THL toteutti selvityksen osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Selvityksen tulokset tukevat osaltaan THL:n koordinoimaa Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.