Kuva toimistorakennuksen katosta. Katosta näkyy ilmanvaihtokanava ja katosta roikkuvat kirkkaat lamput.
Julkaistu: 15.2.2021
UutisetRakentaminenSisäilma

Sisäilmavaurioiden laajuudella, altistuksen määrällä ja kestolla on vaikutusta terveyteen

Keskustelua sisäilmaongelmien ratkaisuista tarvitaan edelleen. Erityisesti pitkittyneen oireilun syyt on selvitettävä, jotta ihmiset voivat saada tarvitsemansa tuen.

Kosteusvaurioihin sekä sisäilman laatuun on syytä puuttua aktiivisesti rakennuksen ylläpidon, ja mahdollisten haittojen ehkäisyn, kannalta. Puuttumisen aikatauluun vaikuttavat sisäilmavaurioiden laajuus, sekä ihmisten terveyden kannalta oleelliset altistuksen määrä ja kesto. 

Professori Juha Pekkasen nostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL tiedotteessa esille yhä tärkeämmäksi vaikuttaa Suomessa siihen, että rakennusten sisäilma on raikasta ja tilat ovat viihtyisiä ja tarkoituksenmukaisia. Näillä asioilla tuetaan hyvinvointia, terveyttä, työntekoa ja oppimista. Hengitysliitto on nostanut näitä samoja asioita esille omassa vaikuttamistyössään jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

Sisäilmasta oireilevan kannalta on lohdullista tietää, ettei altistuminen johda välttämättä aina vakavampaan oireiluun. Sairastumisen riski, sairastuminen ja sairauden pahentumisen riski vaihtelevat. Se tiedetään, että astmaa sairastavat ovat herkempiä erilaisille altisteille, mukaan lukien sisäilman epäpuhtaudet, ja he saavat helpommin hengitystieoireita.

Rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä hengitystieoireisiin sekä astman pahenemiseen ja uuden astman syntyyn on tieteellistä näyttöä. Heikompaa tieteellistä näyttöä on vaikutuksista hengitystieinfektioihin, allergiseen nuhaan ja ihottumaan.

Lue lisää: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote ja Sisäilma ja sairastumisen riski – faktaa ja fiktioita, Ympäristö ja Terveys-lehti (1/2021)