Työkyky ja työkyvyttömyys eivät aina näy suoraan päältä, vielä vähemmän suoraan papereista. Työkyvyttömyyspäätöstä odottavan huoli omasta terveydestä ja taloudesta on liian tuttu. Epätoivo ja vihaisuus valtaavat mielen, SOSTEN blogissa kerrotaan.
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on muodostunut vuosikymmenten aikana useista etuuksista, joista jokaisen saamista arvioidaan eri tavoin työkyvyn näkökulmasta. Etuus- ja korvauspäätösratkaisut ovat enemmän lainsäädännön soveltamista pitkän ajan kuluessa kertyneen korvauskäytännön pohjalta. Sairastuneen on usein vaikea ymmärtää oman päätöksensä perusteluja ja tähän tarvitaan muutosta. Etuus- ja korvauspäätösten hakijalla on oikeus saada asianmukaiset perustelut, blogissa todetaan.
Hengitysliitto yhtyy SOSTEn näkemykseen siitä, että päätösten diagnoosiperusteisuus ei aina tue yksilön monisyistä työ- tai toimintakyvyn alenemaa. Alenema voi johtua myös pitkän ajan kuluessa ilmenneistä haittavaikutuksista tai komplikaatioista, joten erilaiset myöhäisoireet on otettava päätöksissä huomioon. SOSTEn blogikirjoituksessa todetaan hyvin, että ”palvelujärjestelmässä on tärkeää ottaa koppia kielteisen hakemuspäätöksen saaneista ja ohjata näitä ihmisiä sopiviin palveluihin, etuuksiin ja tarvittaessa muutoksenhakuun, sillä usein heillä itsellään ei ole voimavaroja ajaa omaa asiaansa”.
Lue koko blogikirjoitus SOSTEn verkkosivuilla.
Jos sosiaaliturvaan liittyvät asiat kiinnostavat sinua, tutustu myös Hengitysliiton tuoreeseen raporttiin: Apua saa, kun sitä osaa hakea.