Hengitysliiton lausunnot ja kannanotot

Hengitysliitto ottaa aktiivisesti kantaa erilaisiin hengitysterveyteen ja hengityssairaiden elämään vaikuttaviin poliittisiin päätöksiin ja lainsäädännön valmisteluun.

Lausunnot 2026:

Hengitysliitto antoi lausuntonsa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2031

Ymmärrämme tarpeen tasapainottaa julkista taloutta. Kiinnitämme kuitenkin kriittistä huomiota siihen, että nopeiden menoleikkauksien vaikutukset osuvat samoihin väestöryhmiin. Yhteenvetona toteamme, että talouden tasapainottamisen tulee tapahtua vaikutusarvioihin perustuvasti ja eriarvoisuutta hillitsevästi siten, ettei sopeutuksen rasitus kasaudu samoihin väestöryhmiin eikä toimilla lisätä terveyshaittoja.

Hyvinvointialueiden rahoitusta tulee suunnata ehkäiseviin toimiin ja samalla varmistaa, ettei eriarvoisuus lisäänny ihmisten välillä eikä alueellisesti. Kannatamme hoidon jatkuvuuden kehittämistä, erityisesti sellaisilla malleilla, jotka tukevat potilaan osallisuutta ja moniammatillista otetta. Hengityssairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, joissa hoito on useimmiten moniammatillista ja perustuu säännölliseen seurantaan.

Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava sen sijaan, että luodaan väliaikaisia keinoja, jotka hyödyttävät paljon yksityisiä palveluja käyttäviä henkilöitä (kuten yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu). Emme näe pistemäisten kokeilujen tuovan suurta taloudellista hyötyä, varsinkin jos ne keskittyvät alueille, joilla palveluja on jo saavutettavasti tarjolla.

Tarvitaan toimia, jotka vähentävät merkittävästi sairastavuutta. Jo nykyisellään liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannukset ovat yli 3 miljardia ja hoitamattoman lihavuuden lähes 3 miljardia euroa vuodessa terveydenhuollon suorissa kustannuksissa sekä menetetyissä työpanoksissa. Tarvitaan monihyötyisiä ratkaisuja jotka hyödyttävät yhtä aikaa ympäristön ja ihmisten hyvinvointia.

Hengitysliitto kiittää tupakka- ja alkoholiveron nostosta, ja kannustaa jatkamaan vuosittaisia veronkorotuksia. Ehdotamme terveysperustaisen elintarvikeverotuksen käyttöönottoa, jonka ensimmäisessä vaiheessa laaja-alaisella, kaikki tuoteryhmät kattavalla sokeriverolla on mahdollista hankkia tuloja valtiolle ja samaan aikaan edistää kansanterveyttä.

Kiitämme kotitalousvähennyksen nostosta ja panostuksista korjausrakentamiseen. Jotta korjausvelkaa saadaan taitettua ja ehkäistyä sisäilmatilanteita, joista aiheutuu terveyshaittaa, esitämme lisäksi, että avustus kodin kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun palautetaan.

Suurin huolemme on sosiaalihuollon palvelujen uudistus

Painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat kannatettava suunta, mutta toimilla ei saa vaarantaa ihmisen oikeusturvaa. Suunnitelmissa olevat säästöt, jotka kohdistuvat muun muassa kevennyksiin palvelutarpeen arvioinneissa, asiakassuunnitelman teossa ja omatyöntekijän nimeämisessä heikentävät sosiaalipalveluja tarvitsevan ihmisen asemaa.

Olemme toteuttaneet järjestötoimijana kuntouttavaa työtoimintaa Sytykkeen toimintayksikössä koko sen ajan, kun laki kuntouttavasta työtoiminnasta on ollut olemassa. Olemme tarjonneet laatujärjestelmällä varmistettua mielekästä tekemistä, vahvaa tukea sekä säännöllistä ja ihmisen tarpeen mukaista sosiaaliohjausta, työ- ja ryhmävalmennusta kustannustehokkaasti. Suurin osa asiakkaistamme tarvitsee juuri osallisuutta vahvistavaa kuntouttavaa työtoimintaa. Mikäli lausuntokierroksella olevat sosiaalihuollon palvelu-uudistukset toteutuvat, työllistämisen tuen palveluita on tulevaisuudessa vaikea, ellei mahdoton jatkaa.

Olemme huolissamme, miten suurelle osalle ihmisistä löydetään heidän tarpeisiinsa vastaavaa matalan kynnyksen sosiaali- tai aktivointipalvelua ja millaisia kannustimia heille tarjotaan. Säästöt voivat muuttua pidemmällä tarkasteluvälillä lisäkustannuksiksi, jos ja kun tarvitaan järeämpiä sosiaalipalveluja ihmisten auttamiseksi.

Leikkaukset järjestöjen STEA -avustuksista jättävät yhä useamman apua tarvitsevan vaille tukea

Leikkaukset heikentävät ennaltaehkäisevää työtä, vertaistukea ja matalan kynnyksen apua mikä johtaa hyvinvointialueiden ja erikoissairaanhoidon kustannusten nousuun.

Leikkaukset järjestöjen valtionavustuksista jättävät yhä useamman apua tarvitsevan vaille tukea ja lisäävät julkisten palvelujen kuormitusta: ihmiset putoavat järjestöjen avun ulkopuolelle, ja hyvinvointialueet kuormittuvat lisää.

Kunnat ja hyvinvointialueet eivät pysty paikkaamaan järjestötoiminnan jättämää aukkoa, mikäli järjestöjen avustuksista vielä karsitaan. Tämän ovat todenneet sekä hyvinvointialuejohtajien verkosto että Kuntaliitto.  Lisäleikkaukset sote- järjestöjen valtionavustuksiin on peruttava.

Asiakasmaksujen korotukset estävät hoitoon hakeutumista ja aiheuttavat lisää palveluntarvetta

Asiakasmaksujen merkittävä korotus näkyy suoraan paljon julkisia terveyspalveluja käyttävien kotitalouksien taloudessa ja vaikuttaa ostovoimaan. Pahimmillaan asiakasmaksujen korotukset estävät hoitoon hakeutumista ja aiheuttavat lisää palveluntarvetta.

Mikäli hoitoon pääsy viivästyy, seurauksena on usein sairauden paheneminen, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon käytön lisääntyminen ja sairaalahoitojen kustannusten kasvu. Vaarana on, että pidemmät osastohoitojaksot tulevat lisääntymään. Lisäkustannuksia voidaan ehkäistä edistämällä aikaista hoitoon hakeutumista.

Ilman panostuksia terveyden edistämiseen ei ole mahdollista saada aikaan talouskasvua

Työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Suomi liikkeelle -ohjelman jatkoksi tarvitaan koko väestöä koskeva matalan kynnyksen ohjelma, joka tuo laajasti terveyshyötyjä.

Hengitysliitto esittää, että Terveyttä luonnosta -ohjelmalle turvataan 2 miljoonan euron vuosittainen rahoitus 2027-2035. Luonnon terveyshyötyjen systemaattinen hyödyntäminen osana arkea ja sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa voisi hillitä sote‑menojen kasvua merkittävästi.  

Luonnonvarakeskuksen ja THL:n selvitysten mukaan jo masennuksen, diabeteksen ja astman hoidossa puhutaan satojen miljoonien eurojen vuotuisista säästöistä, ja kansainvälisten arvioiden perusteella luonnon terveyshyödyt voisivat Suomen mittakaavassa nousta jopa noin 2,5 miljardin euron vuosittaisiksi taloudellisiksi hyödyiksi.

Hengitysliitto lausui 29.4.2026 hallituksen esityksestä ympäristönsuojelulain muuttamiseksi. Esityksen keskeinen tavoite on parantaa ilmanlaatua EU:n alueella jo vuoteen 2030 mennessä. Ilmanlaadun turvaamiseksi lain nojalla säädettyjä raja-arvoja ja muita ympäristönlaatuvaatimuksia ja -tavoitteita muutettaisiin tiukemmiksi uudistetun ilmanlaatudirektiivin mukaisesti. Lakiin lisättäisiin ilmanlaadun seurantaa koskevia uusia säännöksiä ja vastuita täsmennettäisiin. Ilmanlaatudirektiivin uudistuksella komissio sitoutuu parantamaan ilmanlaatua ja tarkistamaan unionin ilmanlaatunormeja, jotta ne vastaisivat paremmin Maailman terveysjärjestön (WHO) suosituksia.

Direktiiviuudistuksessa asetetaan etusijalle kansalaisten terveys. Uudistuksella ei kuitenkaan vielä tavoiteta WHO:n antamia suosituksia koskien P.M2,5 eikä P.M10 hiukkasten raja-arvoja eikä NO2, SO2 eikä CO raja-arvoja. On hyvä, että esityksessä ehdotetaan uutena mustan hiilen, ultrapienten hiukkasten ja ammoniakin seurantaa.

Hengitysliiton näkökulmasta ilmanlaatudirektiivin tiukennuksen myötä ollaan menossa oikeaan suuntaan ihmisten terveyden suojelemisessa, vaikka ottaen huomioon esimerkiksi pienhiukkasten haitalliset terveysvaikutukset, on kunnianhimoa nostettava edelleen tulevaisuudessa. Hengitysliitto kannustaa Suomessa raja-arvojen päivittämiseen WHO:n suositusten mukaisiksi ja edelleen viimeisimpään tieteelliseen tietoon perustuen väestölle koituvien terveyshaittojen tehokkaaksi ennaltaehkäisemiseksi.

Kuten esityksen vaikutusarviossa todetaan, ”ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 2000 ennenaikaista kuolemaa ja noin 20 000 terveen elinvuoden menetyksen”. Lisääntyneen ennenaikaisen kuolleisuuden lisäksi pienhiukkaset ovat riski monille terveyshaitoille, sillä ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Sairastavuus jakautuu epätasaisesti ja haitat korostuvat erityisesti hengityselin- ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista kärsivillä.

Hengitysliitto näkee yleisölle sekä ympäristö- ja terveysjärjestöille ja muille asian kannalta merkityksellisille tiedottamisen hyvin tärkeänä toimena ilmanlaadun heikkenemisen tilanteissa, jotta herkkää (pitkäaikaissairaat, iäkkäät ja lapset) väestöä voidaan suojella. Laaja-alainen, oikea-aikainen ja ennakoiva tiedottaminen antaa kansalaisille ja etenkin herkille väestöryhmille ja heistä huolehtiville mahdollisuuden tehdä myös omaehtoisia suojautumistoimenpiteitä.

Hengitysliitto näkee tärkeänä esitykset ilmanlaadun parantamista koskevista suunnitelmista. Suunnitelmiin on lain mukaan sisällytettävä tarpeen mukaan myös toimia herkkien ja haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseksi. Hengitysliitto ehdottaa seuraavaa muutosta: suunnitelmien tullessa vaatimusten mukaisesti tehtäväksi, on niissä aina otettava kantaa toimiin herkkien ja haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseksi.

Hengitysliitto haluaa kiinnittää huomion lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmasta annettuihin poikkeuksiin (esimerkiksi kotitalouksien lämmitysjärjestelmien erityispiirteet). Vaikuttaa siltä, ettei toimintasuunnitelma anna merkittäviä eväitä pientalotaajamien talven puun pienpoltolle altistumisen välttämiseen. Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten päästölähde Suomessa, aiheuttaen noin puolet kotimaisista PM2.5 -päästöistä. Lisäksi puun pienpolton arvioidaan tulevaisuudessa pysyvän nykyisellä tasolla. Puun pienpoltto on tämän vuoksi ennustettu olevan suurin yksittäinen tekijä pienhiukkasten aiheuttamaan tautitaakkaan ja ennenaikaisiin kuolemiin. Hengitysliitto on huolissaan herkistä väestöryhmistä, jotka altistuvat naapuruston puun pienpolton savuille omassa kotonaan. Esityksessä todetut ohjeet altistumisen välttämiseen tulee olla ensi tilassa ja viimeistään hyvissä ajoin ennen lämmityskautta valmiina kuntalaisten luettavana ja käytäntöön laitettavana. Pelkät ohjeet ilman vaatimusta vähentää puun pienpolttoa eivät todennäköisesti tule riittämään, jos puun pienpoltto tiheillä asutusalueilla jatkuu entiseen malliin.

Hengitysliitto on huolissaan esityksessä siitä, että pelkästään talvihiekoituksesta ja -suolauksesta johtuvat ilmanlaadun arvojen ylitykset eivät johda vaatimukseen laatia ilmanlaatusuunnitelmia. Näissä tilanteissa kunta voi ilmansuojelusuunnitelman sijasta tehdä selvityksen ylityksestä, sen syistä ja toimista pitoisuuksien pienentämiseksi. Lisäksi esityksen mukaan kunnilla on mahdollisuus hakea määräajan pidentämistä PM2,5 ja PM10, NO2, bentso(a)pyreenin ja bentseenin raja-arvon saavuttamiselle. Hengitysliitto kannustaa pitkän tähtäimen ennakoiviin tekoihin puhtaan ilman puolesta. Mikäli ilmanlaadun puhtaudesta ei huolehdita ja raja-arvot ylittyvät, on edessä haittoja kokevien ihmisten hoitaminen terveydenhuollossa sekä joka tapauksessa kehittämistyö ilmanlaadun parantamiseksi ja sen lisäksi pahimmassa tapauksessa useiden viranomaistahojen resursseja vievien selvitysten ja velvoittavien suunnitelmien tekeminen.

Pääosa maamme pienhiukkasista on peräisin kaukokulkeumista Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuvista ilmansaasteista ja maastopalojen päästöistä. Ilmastonmuutos lisää maastopalojen todennäköisyyttä. Hengitysliitto pitää tärkeänä, että kaukokulkeumiin ja niiden syihin pyritään vaikuttamaan ennakoivasti tekemällä kunnianhimoista kansallista ilmastopolitiikkaa ja vaikuttamalla EU:n ilmastopolitiikkaan. Akuuttien ilmansaaste-episodien aikana kansalaisia on tiedotettava tehokkaasti sekä annettava neuvontaa tarpeellisista terveydensuojelullisista toimenpiteistä.

Hengitysliitto muistuttaa, että ilmanlaatunormien tiukennukset tehdään ihmisten terveyden suojaamiseksi. Vaikutusten arviossa todetaan Hengitysliiton näkemyksen mukaan ilmanlaatudirektiivin ja sen Suomen toimeenpanon ydinasia: ” Ilmanlaadun paraneminen Suomessa tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä erityisesti terveydenhuollossa ja työelämässä. Pienemmät pienhiukkas- ja typpidioksidipitoisuudet vähentävät ennenaikaisia kuolemia, sairaalahoitoja, kroonisten sairauksien hoitotarvetta sekä sairauspoissaoloja, mikä alentaa sekä julkisia terveydenhuoltomenoja että sosiaaliturvakustannuksia… Ilmanlaadun paranemisesta aiheutuvien taloudellisten hyötyjen arvioidaan Suomessa olevan suuruusluokaltaan merkittäviä ja ylittävän selvästi direktiivin toimeenpanosta ja valvonnasta aiheutuvat kustannukset.

Hengitysliitto näkee, että ilmanlaatunormien tiukennus on edellytys väestön terveyden suojelemiseksi ja siihen on ohjattava resurssit, joita taloudellisessa vaikutusarviossa esitetään.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa apuvälinepalveluiden laatusuosituksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden 2026 päivitykseen. Hengitysliitto korosti, että apuvälineprosessissa keskeistä on käyttäjälähtöisyys. Tärkeää on, että apuvälineen käytön opastus annetaan huolellisesti ja seuranta toteutuu hoitoa ja apuvälineen käyttöä yksilöllisesti tukien.

Käytön opastus on toteutettava käyttäjälle ja hänen tukiverkostolleen saavutettavalla tavalla, tarvittaessa läsnä-opastuksena, ilman että läsnä-opastuksen tarve viivästyttää apuvälineen saantia ja käyttöönottoa. Apuvälineen tai laitteen käyttöä ja siitä saatavaa hyötyä on seurattava säännöllisesti, ja tarvittaessa annettava lisäneuvontaa tai muutettava hoidon toteutuksen tapaa tai apuvälineitä. Apuvälineprosessin onnistumiseksi tarvitaan usein myös monialaista yhteistyötä mukaan lukien suun terveydenhuolto.

Hengitysliitto nosti esiin myös tarpeen tarkentaa taloudellista tukea koskevia linjauksia, erityisesti silloin kun apuväline tai sen kaksoiskappale on käyttäjälle välttämätön päivittäisissä toiminnoissa (esim. matkahappi). Prosessikuvaukseen liitto esitti täsmennyksiä, jotta prosessi kattaa myös palautustilanteet ja mahdollisen uuden apuvälineen tarpeen arvioinnin.

Hengitysliitto kannatti apuvälineen luovuttavan tahon osaamisvaatimuksien tarkentamista. Liitto esitti myös kirjausehdotuksen siitä, että luovuttavan tahon on noudatettava laitevalmistajan antamia ohjeita apuvälineen kuluvien osien (kuten esimerkiksi uniapnealaitteiden maskien, remmien ja letkujen) vaihtoväleissä.

Hengitysliitto lausui 22.4.2026 luonnokseen kansallisesta toimintasuunnitelmasta helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteena on ehkäistä kesäajan kuumasta säästä ja erityisesti helleaalloista aiheutuvia kansanterveydellisiä haittoja Suomessa sekä akuuttien helleaaltojen aikana että pidemmällä aikavälillä edistämällä yhteiskunnan sopeutumista. Tavoitteena on ensisijaisesti suojata herkkiä ja haavoittuvia väestöryhmiä vakavilta terveyshaitoilta. Hengitysliitto toteaa lausunnossaan, että lausuttavana on erittäin tärkeä ja odotettu toimintasuunnitelma, joka on pikaisesti saatava käytäntöön helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien pitkittyneiden helteiden seurauksia, esimerkiksi ennenaikaisia kuolemia ja lisääntyneitä sairaalajaksoja on Suomessa jo nähtävissä laajalti etenkin pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden kohdalla.

Hengitysliiton näkökulmasta toimintasuunnitelmassa on tuotu keskeiset asiat esiin ja huomioitu, että Suomessa ihmiset kokevat haittaa alhaisemmilla lämpötiloilla kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Lisäksi toimintasuunnitelmassa mainitaan kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö haittojen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Hengitysliitto tuo esiin, että sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suora yhteys jäsenistöönsä eli helteen haittavaikutuksille herkkiin ryhmiin. Järjestöt pystyvät tiedottamaan ja tukemaan jäsenistöään tehokkaasti helteen haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Yhdessä järjestöjen kanssa olisi mahdollista kehittää toimintatapoja/-muotoja helpottamaan käytännön työtä herkkien väestöryhmien parissa liittyen helteisiin varautumiseen ja helteiden aikana terveyshaittojen vähentämiseen. Järjestöjen toimintaedellytyksiä tulee tukea ja toimintaan ohjata resursseja.

Hengitysliitto kannattaa toimintasuunnitelmassa esitettyjä hellevaroitusjärjestelmän kehittämistoimia. Hengitysliitto näkee olennaisena, että viranomaisille ja eri ammattiryhmille laaditaan ohjeistukset toimenpiteistä, joita hellevaroituksen tulee käynnistää. Näin vahvistetaan toimien siirtymistä käytäntöön.

Hengitysliitto esittää lausunnossaan huolen koskien rakennusten ylilämpenemisen seurantaa ja kannattaa vahvasti toimea terveydensuojelulain uudistuksen yhteydessä tarkistaa huonelämpötilojen raja-arvoja alaspäin. Tärkeää on mitata lämpötiloja pidemmän ajan seurantamittauksella. Lämpötilan vuorokausikeskiarvolla voidaan arvioida lämmön terveysvaikutuksia paremmin kuin lämpötilan hetkellisillä mittauksilla. Lainsäädäntömuutoksien voimaantuloa ja niiden mukaisia toimia odotellessa on herkkiä väestöryhmiä esimerkiksi hoitolaitoksissa suojattava myös aktiivisilla huoneilman viilennyskeinoilla, etenkin silloin, kun passiiviset keinot eivät enää riitä.

Pitkittyvät hellejaksot vaikuttavat myös uneen. Lämpötilan nousu pahentaa unioireita ja heikentää unen määrää ja laatua, mikä voi heijastua myös työ- ja toimintakykyyn. Lisäksi esimerkiksi obstruktiivinen uniapnea saattaa vaikeutua helleaaltojen aikana, jolloin yölämpötilatkin pysyvät korkeina. Uniapnean yleisyyden vuoksi helteet voivat hankaloittaa monien uniapneaa sairastavien elämää ja tällä tavoin vaikuttaa myös työ- ja toimintakykyyn.

Hengitysliitto nostaa lausunnossaan esiin, että resurssointi terveyttä tukevaan yhdyskuntasuunnitteluun todennäköisesti vähentää terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä. On tärkeää, että suunnitelmassa huomioidaan saavutettavien monimuotoisten viheralueiden mahdollisuudet vähentää lämpösaarekeilmiötä ja samalla lisätä luontokontaktia ja sitä kautta tukea väestön terveyttä. Saavutettavia viheralueita lisäämällä saadaan terveyshyötyjä myös esimerkiksi liikunnan lisäyksestä ja immuunipuolustuksen vahvistumisesta.

Hengitysliitto lausui 21.4.2026 luonnoksesta hallituksen esitykseksi yhdyskuntarakentamislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hengitysliiton näkökulmasta kyseessä on hengitysterveyttä edistävä tärkeä esitys, jonka tavoitteena on laatia uusi yhdyskuntarakentamislaki, joka kokoaa yhteen kuntien yleisten alueiden suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja kunnossapitoa koskevan keskeisen sääntelyn. Lisäksi laissa säädetään hulevesien käsittelystä rakennetussa ympäristössä.

Hengitysliitto näkee erittäin tärkeänä, että esityksen mukaan yleistä aluetta suunniteltaessa olisi jatkossa edistettävä esteettömyyttä ja käytettävyyttä sekä lisäksi suunnittelussa olisi jatkossa otettava huomioon alueen kunnossapidettävyys, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja riskeihin varautuminen, kiertotalous, kulttuuriympäristön arvojen säilyminen, liikkumisen kestävyys ja luonnon monimuotoisuus.

Hengitysliitto nostaa lausunnossaan esiin, että ilmastonmuutoksen hillinnän tulee näkyä suunnittelussa ja sitä tulee tehdä rinnakkain ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa. Asuinalueilla ja niiden suunnittelussa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sateiden ja tulvavesien aiheuttamat vesimäärät ja niiden vaikutukset hulevesiverkostoon. Suunnittelemalla riittävästi viheralueita voidaan edistää sekä hulevesien imeytymistä että hillitä ilmastomuutosta ja sen vaikutuksia. Samoin asuinalueet tulee suunnitella niin, että joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä on mahdollisuus käyttää ja ilmanlaatu väylillä on hyvä. Rakentamisessa tulee suosia vähähiilisiä sekä kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan.

Hengitysliitto näkee erittäin tärkeänä huolellisen talvikunnossapidon, jonka tarpeen ennustetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Turvallinen liikunta ulkona on tärkeää myös talvella sekä hengityssairautta sairastaville että kaikkien kuntalaisten hengitysterveyden edistämiseksi. Hengitysliitto jatkaa, että hengitysilman laatu on huomioitava esteettömyyden osana. Tähän liittyen katupölyn poistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja priorisoitava niin sanottuja herkkiä kohteita (sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelutalot). Kuntien alueita ja etenkin herkille väestöryhmille tarkoitettuja rakennuksia tulee suunnitella niin, että ihmiset altistuvat mahdollisimman vähän pienhiukkasille ja muille ilmansaasteille, ja pääsevät helposti luontoympäristöihin.

Yleisen alueen suunnitelmia koskevan hyväksymispäätöksen valitusoikeutta ehdotetaan rajattavaksi siten, että valituksen päätöksestä voisivat jatkossa tehdä vain suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat. Hengitysliitto näkee, että kuntalaisten valitusoikeus tulisi olla esitystä laajempi ja samalla täsmentää, että pitkät valituskierteet kuluttavat yhteiskunnan resursseja. Tällaisiin tilanteisiin tulisi löytää ratkaisuja ilman, että kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä liiaksi kavennetaan.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain, vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisesta (saattohoito ja eräät muut muutokset)  

Kommentit palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevista ehdotuksista ja perusteluista 

Esityksessä ehdotetaan, että terveydenhuoltolain sairaanhoitopalvelua koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että nimenomaisesti säädetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon olevan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita. Laissa säädettäisiin myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät. Tavoitteena on turvata hyvä elämän loppuvaiheen hoito riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.  

Hengitysliitto kannattaa esitystä. Esitys parantaa mahdollisuuksia varmistaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen, saatavuus ja laatu hoitopaikasta riippumatta. Samalla on varmistettava elämän loppuvaiheen ennakoivan hoitosuunnitelman laatimisen toteutumista suositusten mukaisesti. Tämä on tärkeää erityisesti keuhkoahtaumatautia sairastavien kohdalla. 

Järjestämisvastuun, potilaan oikeuksien ja yleisen tietoisuuden kannalta on hyvä, että laissa säädetään saattohoidon ja palliatiivisen hoidon määritelmät.  Palliatiivisen hoidon määritelmään esitämme sanamuutosta: toimintakyky -sana korvattavaksi WHO:n palliatiivisen hoidon määritelmässä käytetyllä ilmaisulla elämänlaatu. 

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on viime vuosina kehitetty, ja kehittämistä pitää edelleen jatkaa. Jotta kaikkien oikeus laadukkaaseen hoitoon elämän loppuvaiheessa toteutuu, tarvitaan vielä kehittämistä monialaisessa yhteistyössä, läheisten huomioimisessa sekä valmiuksissa kohdata ja hoitaa vammaisia henkilöitä. Monialaisella yhteistyöllä voidaan ylläpitää sairastavan elämänlaatua. Psykososiaalisen tuen ja läheisten tuen tulee kuulua palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Myös järjestöt tulee huomioida hoidon kokonaisuudessa, järjestöt tarjoavat vertaistukea ja voivat toimia selkeän tiedon välittäjinä.  

Jotta tavoitteet elämän loppuvaiheen arvokkuudesta, kärsimyksen lievittämisestä ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen varmistetaan, on turvattava myös resurssit palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kehittämiseen. 

Kommentit hoitopaikan valintaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista 

Hoitopaikan valintaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että terveyskeskuksen tai terveysaseman saa jatkossa valita kolmen kuukauden välein, kun nyt vaihdon saa tehdä kerran vuodessa. Laissa täsmennettäisiin, että kirjallisen ilmoituksen hoitopaikan valinnasta voi tehdä sähköisesti tai paperilla. 

Hengitysliitto katsoo, että esitetty muutos edistää potilaiden valinnanvapautta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakeutua hoitoon. Mahdollisuus antaa ilmoitus hoitopaikan valinnasta sähköisesti tai paperilla tukee kaikkien mahdollisuuksia ilmoituksen tekoon digitaidoista riippumatta. 

Kommentit erikoissairaanhoidon hoitotakuun seurantaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista 

Kannatamme hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa koskevan sääntelyn muuttamista siten, että hyvinvointialueen yksikön on julkaistava kuukausittain edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen on toteutunut erikoissairaanhoidossa. Tiheämpi julkaisuväli tukee hoidon toteutumisen seurantaa ja kehittämistä, yleistä tiedonsaantia ja tiedolla johtamista. 

Hengitysliitto lausui esityksestä ulkoilulain päivittämiseksi. Lausunnossaan Hengitysliitto katsoi, että lain tavoite edistää kuntalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia luonnon virkistyskäyttöön on kannatettava. Lisäys, jonka mukaan reitistä ei saa aiheutua huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, on tärkeä.

Hengitysliitto muistutti kuitenkin, että ulkoilumahdollisuudet on toteutettava yhdenvertaisesti niin, että jokaisella, pitkäaikaissairaat ja toimintarajoitteiset mukaan luettuna on mahdollisuus liikkua luonnossa ja huolehtia näin toimintakyvystään sekä luontokontaktista. Hengitysliitto katsoi, että käyttäjien lepoa sekä ulkoilureitin huoltoa ja ylläpitoa varten tarvittavat alueet on syytä katsoa ulkoilureittiin kuuluviksi. Lepomahdollisuus edistää reittien saavutettavuutta jokaiselle. Reittien saavutettavuuden parantaminen ja terveydensuojelullisten näkökohtien parempi huomioiminen edistävät pitkäaikaissairaiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia pitää huolta terveydestään ja toimintakyvystään. Ehdotimme muotoiluksi ”Ulkoilureittiin kuuluvat myös käyttäjien lepoa sekä ulkoilureitin huoltoa ja ylläpitoa varten tarvittavat välttämättömät alueet.”

Tämä tukee sitä, että kohteiden yhteydessä olevat palvelut eivät vaaranna hengitysterveyttä. Esimerkiksi tuli- ja taukopaikoilla on kiinnitettävä huomiota polttopuun säilytykseen, sillä kuivaa puuta polttamalla minimoidaan pienhiukkasten aiheuttamia haittoja. Yöpymistilojen hyvä sisäilma on varmistettava rakennusten asianmukaisella suunnittelulla, kunnossapidolla ja huollolla. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Kun laissa katsotaan lepoa, huoltoa ja ylläpitoa varten tarvittavat alueet välttämättömiksi, se antaa paremmat mahdollisuudet terveydensuojelullisten vaatimusten noudattamiseen ja vahvistaa jokaisen oikeutta terveelliseen ympäristöön. Lepomahdollisuus on välttämätön iäkkäille, pitkäaikaissairaille ja toimintarajoitteisille henkilöille.

On huomioitava, että Suomessa jokaisen oikeuksin käytössä olevat laajat metsäalueet eivät vähennä tarvetta perustaa kaikille saavutettavia ulkoilureittejä. Kansalliset ohjelmat kuten Terveyttä luonnosta -ohjelma ja Luonnon virkistyskäytön strategia korostavat luonnossa tapahtuvan liikunnan kansanterveyshyötyjä. Luonnon terveyttä edistävien vaikutusten ja taloudellisten hyötyjen – säästöt terveydenhuollon kuluissa – käyttöön saamista on aktiivisesti edistettävä myös ulkoilulain uudistuksessa.

Hengitysliitto lausui 11.3.2026 hallituksen esityksestä työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli).

Hengitysliitto näkee esityksen tavoitteen ja järjestelmän joustavuuden lisäämisen hyvänä asiana. Uuden mallin tavoitteena on saada työkyvyttömyyseläkkeen saajien jäljellä oleva työkyky paremmin käyttöön ja antaa heille mahdollisuus kasvattaa tulojaan. Ehdotetussa mallissa eläkkeensaajan työansioihin sovellettaisiin kalenterikuukausikohtaista suojaosaa. Jos kalenterikuukauden työansiot eivät ylittäisi suojaosan määrää, ne eivät vaikuttaisi eläkkeen maksamiseen. Lisäksi säädettäisiin kalenterivuosikohtaisesta määrästä (ns. jousto), jonka suuruisiksi kalenterivuoden ajalta yhteen laskettavat suojaosan ylitykset enintään voisivat nousta ilman, että eläkkeeseen työansioiden vuoksi tehtäisiin vähennyksiä.

Hengitysliitto näkee, että mallin avulla voi kokeilla hetkellistä työajan lisäämistä. Malli mahdollistaisi satunnaiset suojaosan ylitykset esimerkiksi lomarahojen ja lisäpalkkioiden osalta. Uusi malli voi kannustaa esimerkiksi nuoria ottamaan vastaan kausitöitä.

Hengitysliiton näkökulmasta epävarmaksi jää se, kannustaako joustomalli kuitenkaan ottamaan vastaan pidempiaikaista ja vakituista työtä, jos on pelko työkyvyttömyyseläkeoikeuden menettämisestä työtulojen takia. Etenkin osatyökyvyttömien ihmisten osalta heidän sallitut tulonsa eivät työnteon vuoksi kasva, kun yhteensovituksen takia eläkkeen osuutta kokonaistuloista leikataan. Jouston määrä on siihen nähden matala, että uudistuksessa toteutuisi tavoite osatyökyvyttömän mahdollisuudesta kokeilla turvallisesti ja pidempiaikaisesti työntekoa ja kasvattaa siten tulojaan. Osatyökyvyttömän voi olla pakko vähentää työtuntejaan esimerkiksi palkankorotuksen yhteydessä. Tämä ei kannusta eläkkeensaajaa eikä työnantajaa. Hengitysliiton näkökulmasta on kuitenkin hyvä, ettei yhteensovitus koske eläkkeensaajan kuntoutusrahaa eikä omaishoitopalkkioita.

Hengitysliitto nostaa lausunnossaan esiin muutosten tuoman henkilökohtaisen neuvonnan lisääntyvän tarpeen, jota ei poista automatisoitu päätöksenteko. Lisäksi Hengitysliitto kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin tukipalveluihin, jotta työkyvyttömyyseläkkeelle ei päädyttäisi. Lisäksi Hengitysliitto toteaa lausuntoajan olleen liian lyhyt ja Valtioneuvoston omien ohjeiden vastainen.

Lausunnot 2025:

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi terveydenhuoltolain 7 a §:n, sosiaalihuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:n muuttamisesta. Esitysten tavoitteena on säätää periaatteista, joiden mukaan palvelujen ja menetelmien kuuluminen palveluvalikoimaan ja niiden poisrajaaminen toteutettaisiin julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Periaatteiksi ehdotetaan seuraavia: tarveperiaate, turvallisuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Lisäksi läpileikkaavina periaatteina yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus.

Palveluvalikoiman periaatteista säätäminen koskee julkisin varoin tuotettuja palveluita. Tällöin vaikutukset koskevat eniten henkilöitä, jotka käyttävät yksinomaan julkisia palveluita ja erityisesti heitä, jotka käyttävät niitä paljon. Periaatteista säädettäessä on arvioitava huolellisesti niiden toimeenpanon vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja terveyserojen kehitykseen.

Vaikuttavuustietoa eri hoidoista, palveluista tai sairauksien ehkäisemisestä on saatavilla vaihtelevasti. Tutkimusnäyttöä sosiaalihuollon palveluista ei ole saatavilla yhtä kattavasti kuin terveydenhuollon menetelmistä. Periaatteista säätäminen on laaja eettistä ja sisällöllistä harkintaa vaativa prosessi ja valmisteluun on syytä ottaa lisäaikaa tutkimusnäytön arvioimiseksi, vaikutustenarvioinnin täydentämiseksi ja sosiaalihuoltolain uudistuksen huomioimiseksi valmistelussa.

Esityksessä tunnistetaan se, että käynnistämisvaiheessa periaatteiden toimeenpano vaatii taloudellista resurssia. Hengitysliitto katsoo, että toimiakseen arjessa, periaatteet tarvitsevat huolellisesti valmistellut soveltamisohjeet. Esityksen taloudellisia kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, ja se myös luonnoksessa todetaan. Esityksessä mainitaan alueille lisääntyvä hallinnollinen taakka sekä mahdollisten uusien päätöksentekomenettelyjen tarve. Uudet menettelyt eivät kuitenkaan saa kaventaa ammattilaisten ja viranhaltijoiden mahdollisuuksia yksilölliseen harkintaan.

Tarveperiaatteen arvioidaan aiheuttavan vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia julkiseen talouteen lyhyellä aikavälillä. Mikäli ehkäisevää toimintaa ei nähdä merkittävänä osana palveluvalikoiman periaatteiden toimeenpanoa, vaikutus kustannuksiin voi olla arvioitua suurempi.

On hyvä, että sosiaalihuollon puolella palveluista päätettäessä arvioinnin perusteena hyväksytään myös ammattilaisille kertynyt kokemustieto, sillä tutkimustietoa ei ole aina saatavilla. Hengitysliitto katsoo kuitenkin, että käytetty ilmaisu ”riittävästä” kokemusperäisestä tiedosta on liian epämääräinen. Yksittäisen viranhaltijan vastuulle jää paljon, siksi soveltamisohjeet ja mahdollisuus yksilölliseen harkintaan ovat periaatteiden toimivuudessa avainasemassa.

Siitä huolimatta, että useat tahot Hengitysliitto mukaan lukien toivat sidosryhmäkuulemisessa esiin ilmaisun ”kyky hyötyä” hoidosta tai palvelusta ongelmallisuutta, luonnoksessa se esiintyy yhä. Sen sijaan voisi puhua mahdollisuuksista vahvistaa terveyttä tai hoidon tai palvelun tarjoamasta tuesta henkilön omien voimavarojen käyttöön.

Palveluvalikoiman periaatteita on tarkoitus soveltaa sosiaalihuollon kansallisessa ohjauksessa ja hyvinvointialueiden linjauksissa. Jokaisen asiakkaan kohdalla on kuitenkin arvioitava yksilöllisesti palvelun tai menetelmän käyttöä. Mahdollisuudet huolelliseen palveluntarpeen arvioon, asiakassuunnitelman tekoon, omatyöntekijään ja potilaan ja asiakkaan elämäntilanteen huomioivaan palvelujen yhteensovittamiseen on toimeenpanossa turvattava. Hengitysliitto pitääkin tärkeänä sitä, että esityksessä mainitaan asiakkaan ja potilaan koko elämäntilanteen huomioiminen ja perheellä tai läheisillä esiintyvä ennaltaehkäisyn tai tuen tarpeen kartoitus.

Hengitysliitto kannattaa teknologisten ratkaisujen käytön yhteydessä arvioinnin tekemistä siitä, miten ne vastaavat kyseisen asiakasryhmän tarpeisiin ja liittyykö niiden käyttöön asiakasturvallisuuteen, asiakkaan oikeuksiin tai tavoiteltujen hyötyjen saavuttamiseen liittyviä riskejä.

On hyvä, että periaatteita on tarkoitus punnita yhtä aikaa ja toisiaan vasten pitäen yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeusperiaatetta läpileikkaavina. Siitä huolimatta periaatteita voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Senkin vuoksi perusteluiden, toimeenpanon ja soveltamisohjeiden valmistelussa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaan.

Periaatteiden vaikutuksia henkilöihin, joiden toimintakyky on heikentynyt, ei ole kattavasti huomioitu. Kustannusvaikuttavuutta on arvioitava yhdenvertaisuusperiaatteella. Tämä tarkoittaa jokaisen yksilöllinen elämäntilanteen ja toimintakyvyn lähtökohtien huomioimista. Toimenpiteillä voi olla eri merkitys erilaisissa tilanteissa eläville ihmisille.

Myös hoitoon liittyvien päätösten saavutettava perustelu edistää avoimuutta, ymmärrystä ja vaikuttaa hoitotuloksiin. Usein asiakkailla ja potilailla on huonosti tiedossa millä periaatteilla hoidosta ja palveluista päätetään. Kun päätökset perustellaan, ja potilas saa samalla tietoa omahoidosta sekä siitä, mihin tukiin ja palveluihin on oikeutettu, voidaan edistää vaikuttavuutta.

Vaikuttavuus voi edellyttää hoidon oheen myönnettyjä palveluja. Hoidon vaikuttavuus voi jäädä heikoksi, mikäli tarvittavaa tukea ei myönnetä. Hoidon jatkuvuuden ja palvelujen yhteensovittamisen kehittäminen tukee kustannusvaikuttavuutta. Mahdollisuudet huolelliseen palveluntarpeen arvioon, asiakassuunnitelman tekoon, omatyöntekijään ja potilaan ja asiakkaan elämäntilanteen huomioivaan palvelujen yhteensovittamiseen on toimeenpanossa turvattava. Palvelujen yhteensovittamiseen tulee kiinnittää huomiota osana periaatteiden säätämistä, sillä vaikuttavuus vaatii usein monialaista yhteistyötä.

Hengitysliitto antoi 20.11.2025 lausunnon pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman oikeudellinen perusta tulee ilmastolaista (423/2022). Valtioneuvosto hyväksyy vähintään kerran kymmenessä vuodessa pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteena on esittää kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeseen sekä nielujen aikaansaamien poistumien kasvamistavoitteeseen perustuvat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot. Toinen tavoite on esittää arvio kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmenetelmien ja nielujen vahvistamismenetelmien pitkän aikavälin kehitysnäkymistä.

Vaikka pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ei ole poliittinen linjaus on Hengitysliitto huolissaan suunnitelman taustalla olevien raporttien tuloksista, jotka osoittavat, että nykyisillä politiikkatoimilla ei olla pääsemässä pitkän aikavälin päästövähennystavoitteisiin eikä hiilineutraalisuuteen ja -negatiivisuuteen vuoden 2035 jälkeen.

Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairautta sairastavien hyvää elämää. Ihmisen toiminnan aiheuttamilla kasvihuonekaasupäästöillä on merkittävä vaikutus sekä ilmastoon että ihmisten terveyteen. Ihminen on osa luontoa eikä näitä kahta voi erottaa. Kun ilmastolla menee huonosti, niin menee myös ihmisellä. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt suomalaisten elämässä ja aiheuttaa terveyshaittoja etenkin pitkäaikaissairaille ja iäkkäille.

Suunnitelmassa esitettyjen skenaarioiden välillä on vaihtelua yhteiskunnallisessa arvopohjassa sekä päästö- ja nielukehityksessä. Kuten suunnitelmassa on todettu, on skenaariot äärilaitojen esimerkkejä. Hengitysliitto edistää toimissaan terveyttä, mutta skenaarioiden terveysvaikutuksia on hankala arvioida, koska tällaista virallista vaikutusarviota ei ole tehty.

Skenaariosta riippumatta Suomi tarvitsee hyvinvoivia ja toimintakykyisiä kansalaisia skenaarioiden toimia toteuttamaan. Hengitysliitto katsoo, että terveysvaikutukset on tuotava mukaan näihin suunnitelmiin, jotta niiden mukaista toivottavaa tulevaa maailmaa on mahdollista arvioida paremmin.

Hiilineutraalisuus saavutetaan ainoastaan ”ympäristö edellä” skenaariossa, jonka esittelytekstissä todetaan kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen vaativan laaja-alaista muutosta politiikassa, taloudessa, yhteiskunnassa, teknologiassa ja arvoissa.

Hengitysliitto katsoo, että ”ympäristö edellä” skenaariossa kuvatun maailman vaatimukset ja haasteet ovat niitä, joissa Suomen on ilmastonmuutoksen näkökulmasta joka tapauksessa toimittava. Niille ei ole ihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpidon näkökulmasta vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Hengitysliitto korostaa sopeutumisen näkökulmaa. Suunnitelman taustalaskelmiin ei ole nyt pystytty sisällyttämään sopeutumisen toimia, mikä Hengitysliiton näkökulmasta heikentää ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja taloudellisen toiminnan arviointia osana pitkän aikavälin ilmastosuunnittelua. Erilliseen sopeutumisen suunnitelmaan (KISS2030) viittaamisen lisäksi myös pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tulee tuoda esimerkkejä sopeutumisen näkökulmista ja toimimattomuuden kustannuksista, ettei hillintä ja sopeutuminen jää toisistaan erillisiksi asioiksi omiin suunnitelmiinsa. Hengitysliitto näkee, että neljän skenaarion arvioiminen terveystaloudellisesti on vielä tarpeen ja etenkin sen mukaan, mitä jää kussakin skenaariossa tekemättä tai jos nykyinen toiminta pysyy yllä muuttumattomana.

Hengitysliitto lausuu lopuksi suunnitelman kokonaisuudesta, että kestävän kehityksen ajatuksen mukaisesti ihmiskunnan on toimittava maapallolla luonnon kantokyvyn rajoissa. Ekologinen katto, mutta myös sosiaalinen perusta on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Hengitysliitto näkee, että pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman skenaarioiden parhaita paloja yhdistelemällä niin, että perustana on ”Ympäristö ensin” skenaario, voidaan luoda toivoa herättävä tulevaisuus kaikille, myös pitkäaikaissairautta sairastaville, iäkkäille sekä lapsille ja nuorille.

Hengitysliiton arvio Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman keskeisten tavoitteiden toteutumisesta

Terveet tilat 2028 -ohjelman päätavoitteena oli tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Hengitysliiton edustajat osallistuivat ohjelman väli- ja loppuarviointiin, tilaisuuksiin (mukaan lukien yhteiskokoukset Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman sihteeristön kanssa) ja työpajoihin sekä kuntaverkoston webinaareihin. Hengitysliiton edustajia ei ollut ohjelman toimeenpanevissa ryhmissä.

Hengitysliiton arvion mukaan hankkeen merkittävä ansio on ollut saada aikaan toimiva asiantuntijaverkosto. Eri aloja, tavoitteita ja sisältöpainotuksia yhteensovittavan, luottamusta ja rakentavaa keskustelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi edistävän asiantuntijaverkoston syntyminen hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja rakentamiseksi olisi muuten ollut epätodennäköistä. Hyvä sisäilma, ihmisten ja rakennusten terveys, ovat jatkuvia tekoja vaativia asioita. Pidämme tärkeänä asiantuntijaverkoston toiminnan jatkuvuudesta huolehtimista.

Hengitysliitto on hyödyntänyt toimenpideohjelmassa tuotettuja materiaaleja1 omassa neuvontatyössään. Materiaalit ovat palvelleet suoraan myös sisäilmatietoa tarvinneita kansalaisia. Näistä syistä pidämme tärkeänä, että Tilat ja terveys -verkkosivuston jatkuvuus turvataan ja ajan kuluessa materiaalien päivitystarpeesta huolehditaan.

Näkemyksemme mukaan Terveet tilat -kuntaverkoston tapaamiset olivat hyödyllisiä: niissä pystyttiin esittelemään uusia materiaaleja, käytiin vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä edistettiin asioiden viemistä käytäntöön eri puolilla Suomea.

Hengitysliiton arvio Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteista ja aikaansaannoksista

Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman pitkän aikavälin päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Hengitysliitolla on edustaja ohjelman ohjausryhmässä, sihteeristössä sekä sihteeristön viestintäryhmässä. Emme osallistu tieteellisen tiedon tuottamiseen.

Sihteeristö huolehtii varsinaisesta ohjelmatyöstä, tiedon jakamisesta ja vuoropuhelun edistämisestä. Työskentelyn aikana Hengitysliiton näkökulmia, tilannekuvaa, laaja-alaista kokemustietoa sekä havaintoja on kuunneltu ja otettu huomioon. Ohjeistusten ja mallien käytäntöön vieminen laajemmin on vielä kesken.

Ohjelman osatavoitteen Tiedolla vaikuttamisen puitteissa on tuotettu laajoja koulutuskokonaisuuksia, artikkeleita, selvityksiä, katsauksia, ohjeistuksia ja suosituksia. Hengitysliiton arvion mukaan näille koulutuksille ja materiaaleille on tarvetta. Hyvät ohjeistukset, suositukset ja julkaisut eivät itsessään kuitenkaan riitä, niiden käytäntöön vienti eri alojen ammattilaisille vaatii pitkäjänteistä viestintää ja työtä. Saamamme palautteen mukaan edelleen kohtaamisen tapa terveydenhuollon ammattilaisten ja sisäilmasta oireilevien välillä vaihtelee paljon ja liian usein kunnioittava kohtaaminen jää vajaaksi.

Meillä ei ole tietoa, kuinka paljon selkeämmiksi sisäilmaongelmia selvittävien hallinnointitahojen viestit ovat muuttuneet tai kuinka paljon uusia malleja on otettu käyttöön. Sen tiedämme, että edelleen erityisen haasteellisia ovat tilanteet, joissa oireilu jatkuu rakennusten korjaamistoimenpiteistä huolimatta.

Sisäilmaongelmiin ja sisäilmasta oireiluun liittyvä julkinen keskustelu on kokemuksemme mukaan rauhoittunut verrattuna ohjelman alkuaikaan. Sisäilmasta oireilevien keskuudessa mietityttävien asioiden kirjo on laajentunut sosiaaliturvaan, asumiseen ja terveyteen liittyvien kysymysten lisäksi tuoksuttomuuteen sekä sää- ja ilmastoriskien sisäilmavaikutuksiin.

Sisäilmasta oireilevien kuntoutuksen edistäminen on hyvin alkuvaiheessa. Esimerkiksi astmadiagnoosin saanut sisäilmasta oireileva henkilö voi ohjautua Kelan järjestämään astmaa sairastavan sopeutumisvalmennukseen. Jos astmaa ei todeta, niin mitään selkeää kuntoutuspolkua sisäilmasta oireilevalle ei ole tarjolla. Työterveyslaitoksen kehittämä työkyvyn tuen mallin hyödyntäminen on jokaisen työnantajan päätösvallassa. Lisäksi kuntoutuskysymysten yhteydessä pitää mielestämme ottaa kantaa sisäilmasta oireilevan sosiaaliturvaratkaisujen tarpeisiin.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan sisäilmasta oireilevien kuntoutuksesta on huolehdittava. Sisäilmasta oireilu voi pahimmillaan johtaa elämän perusedellytysten (terveyden, työnteon, talouden ja toimeentulon) murtumiseen yhtä aikaa. Sisäilmasta oireilevan toimintakykyä on tuettava, jotta hän pystyy ratkomaan arjessaan usein kasaantuvia ongelmia omalla ja perheensä kohdalla. Kokonaisvaltaisen tuen tarjoamista on kehitettävä. Ymmärrystä sisäilmasta oireilusta ja oireilun vaikutuksista elämään tarvitaan yhteiskunnassa edelleen enemmän, olipa kyse työnantajista, virkamiehistä tai sosiaali- ja terveyssektorin eri ammattikuntien edustajista. On yksilön ja yhteiskunnan kannalta kestämätöntä, jos sisäilmasta oireilun vuoksi ihminen syrjäytyy, jää väliinputoajaksi tai menettää terveytensä lisäksi hyviä opiskelu- ja työvuosia.

Hengitysliiton arvio Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman lopettamisesta etuajassa

Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman aikana tuotettujen toimintamallien ja ohjeistusten jalkauttaminen kuntiin ja muille sidosryhmille on kesken. Hengitysliitto on huolissaan siitä, miten tieto näistä saadaan perille vai valuuko ohjelman aikana tehty työ näiltä osin hukkaan. Iso kysymys on myös, miten ohjelmassa tuotettuja materiaaleja ylläpidetään ja päivitetään jatkossa. Sisäilmasta oireilevan ihmisen kannalta ohjelman työllä on merkitystä vain silloin, kun se muuttaa ympäröivää todellisuutta – ennaltaehkäisee tai auttaa korjaamaan rakennusten sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sää- ja ilmastoriskit lisääntyvät myös Suomessa. Ne vaikuttavat sekä rakennettuun ympäristöön (kaavoitus, rakennusterveys, sisäilma) että ihmisten terveyteen (hengitysterveys, ilmastointi, lämpötilavaihtelut). Toimenpideohjelmassa ei ehditty käsitellä näitä sää- ja ilmastoriskinäkökulmia, jotka tuottavat uusia haasteita sekä uudis- että korjausrakentamiseen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Jos toimenpideohjelman aikana syntynyttä asiantuntijaverkoston ylläpitoa ei vastuuteta jollekin taholle, on riski menettää syntynyt henkilöistä riippumaton keskinäinen luottamus eri tahojen välillä, niiden halukkuus ja kyky yhteistyöhön.

Kansalliselle sisäilma ja terveys -ohjelmalle on luvattu jatkoa. Hengitysliitto on voimavarojensa puitteissa sitoutunut osallistumaan ja tuomaan sisäilmasta oireilevien ääntä ohjelmaan sen päättymiseen saakka. Hengitysliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että ohjelman jatkamisesta pidetään kiinni. Sisäilmasta oireilevien tuki on edelleen liian hajanaista, kunnioittavat kohtaamiset jäävät liian usein vajaiksi ja kuntoutukseen liittyvät asiat ovat vielä ratkaisematta.

Hengitysliitto kiittää mahdollisuudesta lausua nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Esityksen on arvioitu laskevan valtion energiaverotuloja vuoden 2026 tasossa noin 50 miljoonalla eurolla ja 96 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Lyhyellä aikavälillä ehdotettujen veronalennusten arvioidaan nostavan molempien sekä bensiini- että dieselkäyttöisten henkilöautojen käyttämän polttoaineen määrää noin 0,4 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa veronalennusta ei tehdä. Pitkällä aikavälillä veronalennuksen vaikutus polttoaineiden kysyntään on arvioitu olevan vielä suurempi 0,6–2,4 prosenttia.  

Hengitysliitto ei kannata esityksessä esitettyä nestemäisten polttoaineiden valmisteveron alentamista. Esitys on ristiriidassa päästövähennystavoitteiden kanssa ja muutos todennäköisesti lisää päästöjä taakanjakosektorilla. Esityksen ympäristövaikutusten arviossa todetaan, että ilman kompensoivia päästövähennystoimenpiteitä liikennepolttoaineiden valmisteveron alennuksesta aiheutuva taakanjakosektorin päästöjen nousu lisännee valtion menoja 1–15 miljoonaa euroa taakanjakosektorin päästöyksiköiden hankinnan takia tai vähentää päästöyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. 

Hengitysliitto katsoo, että muutoksen arvioidut taloudelliset vaikutukset yksittäisiin kotitalouksiin ovat euromääräisesti suhteellisen pienet (menot pienenevät 32 €/ vuosi/ 17000 km). Kun taas liikennesuoritteen lisääntymisen aiheuttamat päästöt vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hillintää ja pilaavat ilmanlaatua, joilla on suoria kielteisiä terveysvaikutuksia.  

Autojen pakokaasut sisältävät lukuisan määrän erilaisia kaasumaisessa ja hiukkasmaisessa muodossa olevia epäpuhtauksia. Liikenteen nostama katupöly aiheuttaa hengitysteiden tulehduksia, keuhkokuumetta sekä lisää erityisesti hengityssairailla lääkityksen tarvetta ja terveyspalvelujen käyttöä. Ilmansaasteiden, erityisesti pienhiukkasten, arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 2000 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain. 

Nestemäisten polttoaineiden valmisteveron alentamisen sijaan tulee kansalaisia kannustaa liikennesuoritteen vähentämiseen sekä kevyen- ja julkisen liikenteen käyttöön. Tutkimukset osoittavat, että turvallinen ja laaja pyörä- ja kävelytieverkosto kannustaa kuntalaisia lisäämään arkiliikkumista. Hengitysliitto kannattaa terveellisiä elintapoja edistäviä, monihyötyisiä veromuutoksia, jotka esimerkiksi mahdollistavat paremmin kaikille terveellisten ja ilmastoystävällisten elintarvikkeiden valitsemisen. Tilanteessa, jossa sotesektorin kustannukset kasvavat, ei pidä tehdä päätöksiä, joilla lisätään terveyshaittoja. 

Hengitysliitto antoi lausuntonsa ympäristöministeriön yhdessä muiden ministeriöiden kanssa laatimaan luonnokseen keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisesta suunnitelmasta. Ilmastosuunnitelman lähtökohtia ovat EU:n vuoden 2030 päästövähennysvelvoite ja Petteri Orpon hallitusohjelmassa määritellyt ilmastolinjaukset sekä ilmastolain mukaiset tavoitteet. Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoite taakanjakosektorille vuodelle 2030 on 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ilmastolain yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa määritellään tarvittavat toimet päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Hengitysliitto arvioi, että suunnitelmaluonnoksessa esitetään ilmastonmuutoksen hillinnän ja hengitysterveyden edistämisen näkökulmasta tärkeitä asioita. Mutta kokonaisuutena toimenpideohjelman lisätoimilla saavutettavat päästövähennykset sisältävät huomattavia epävarmuuksia. Suunnitelmaluonnoksessa todetaan, ettei tällä hetkellä ole mahdollista määritellä, millä aikataululla toimet toteutuvat. Edelleen mahdollinen maankäyttösektorin vaje voi siirtyä taakanjakosektorin kannettavaksi. Tällöin suunnitelmaluonnoksessa esitetyt taakanjakosektorin lisätoimet eivät tule mitenkään kattamaan syntynyttä vajetta. Hengitysliitto on huolissaan, koska ratkaisuja tähän tilanteeseen ei esitetä.

Ilmastonmuutoksella on haittavaikutuksia ihmisten terveyteen ja mikäli terveysriskejä ei ehkäistä, toimimattomuuden kustannukset näkyvät sosiaali- ja terveyssektorilla lisääntyneinä menoina erilaisten tapaturmien ja sairauksien sekä oireilun lisääntymisenä. Vaikuttavilla ilmastotoimilla voidaan hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Luonnon ja ihmisten hyvinvointia voidaan edistää monihyötyisesti samaan aikaan.

Toimenpideohjelmassa todetaan, ettei liikenteeseen kaavaillut lisätoimet tule vähentämään päästöjä tavoitteen mukaisesti. Hengitysliitto näkee, että liikenteen sähköistämiseen esitettyjen toimien lisäksi toimenpideohjelmassa tuleekin ottaa kantaa liikennesuoritteen vähentämiseen. Lisäksi sosiaalisen ilmastorahaston avulla on tuettava koko Suomen, myös väestöltään isompien kaupunkien kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurien parantamista.

Hengitysliitto katsoo, että toimenpideohjelmassa esitetty rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on kannatettavaa ja oikein toteutettuna se voi parantaa sisäilman laatua. Sisäilman laatu tulee aina huomioida, kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan. Hengitysliitto muistuttaa, että puun pienpoltto aiheuttaa merkittäviä pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat kulkeutua sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua, erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla ja rakennuksissa, joissa ilmanvaihto on puutteellinen. Asukkaille on tärkeää tarjota tietoa ja neuvontaa oikeista puunpolttotavoista, joilla voidaan vähentää sekä sisä- että ulkoilman epäpuhtauksia.

Hengitysliitto pitää tärkeänä sitä, että kuntien mahdollisuuksia edistää ilmastolain tavoitteita tuetaan. Kuntia tulee velvoittaa laatimaan ilmastosuunnitelma. Ilmastolain tavoitteiden edistäminen tukee myös ihmisten terveyttä. Kunnissa on syytä systemaattisesti seurata tehtävien ilmastopäätösten- ja toimien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Hengitysliitto kannattaa päästötietopalvelun ylläpidon jatkamista.

Toimenpideohjelman tavoitteena on kannustaa ihmisiä puolittamaan oma kulutuksen hiilijalanjälki. Päästövähennyksiin suurimmat vaikutukset saadaan kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla ja autokannan nopeammalla sähköistymisellä. Nämä tukevat myös terveyttä. Hengitysliitto katsoo, että ihmisten mahdollisuuksia toimia ilmaston ja oman terveytensä kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, on parannettava. Hengitysliitto on huolissaan, ettei rahoitusosiossa mainita rahoitusta, jota ohjataan tukitoimiin kulutuksen hiilijalanjäljen puolittamiseksi.

Toimenpideohjelmasta puuttuu ilmastonmuutoksen haittavaikutusten arviointi pitkäaikaissairautta sairastavien ja vajaakuntoisten hyvinvointiin. Sää- ja ilmastoriskit kohdistuvat heidän arkipäiväänsä ja arjesta selviytymiseen rajuimmin. He tulevat kuormittamaan terveydenhuoltoa koetun inhimillisen kärsimyksen takia. Tämä on huomioitava tekemättömyyden kustannuksena, jos ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteista jäädään. Hengitysliitto esittää, että tätä osa-aluetta tulee käsitellä toimenpideohjelmassa.

Järjestöjen tarjoamat monihyötyiset palvelut (esimerkiksi luontoliikuntatoiminta sekä muu vertaistoiminta) ovat terveyden edistämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukea. Monihyötyiset palvelut vähentävät terveydenhuollon taakkaa ja auttavat terveydenhuoltoa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Monihyötyiset palvelut tulee tunnistaa suunnitelmaluonnoksessa järjestöjen tuottamana lisäarvona ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Tämän kansalaisyhteiskunnan arvon hukkaaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta.

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Tupakkaveron korotukset, ja niiden aikaansaama tuotteiden hintojen nousu, on tutkimusten perusteella tehokkain yksittäinen toimenpide tupakoinnin vähentämiseksi. Tupakka- ja nikotiinituotteiden verotuksen tulee olla samankaltaista eri tuotteiden välillä. Tästä syystä myös nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden verotus ja säännölliset veronkorotukset on tärkeää saada linjaan muiden tupakkatuotteiden kanssa.

Hengitysliitto kannatti esitettyjä muutoksia veroihin.

Hengitysliitto kannatti myös ehdotusta nikotiinittomien sähkösavukenesteiden määritelmän tarkentamisesta käyttötarkoituksen osalta niin, että veroa on maksettava myös siinä tapauksessa, että sähkösavukkeissa käytetyt nesteet on tuotu ja myyty elintarvikkeina.

Esitetty verottoman matkustajatuonnin raja nuuskan ja savuttomien nikotiinituotteiden osalta on Hengitysliiton näkemyksen mukaan liian korkea, eikä se ole linjassa muiden tupakkatuotteiden maahantuonnin rajojen tai muiden maiden asettamien rajoitusten kanssa. Mikäli veroton matkustajatuonti ylipäätään nähdään tarpeelliseksi, tulee verottoman matkustajatuonnin rajan olla Hengitysliiton näkemyksen mukaan huomattavasti alhaisempi, esimerkiksi 200 g, kuten Ruotsissa.

Hengitysliitto korostaa, että tupakka- ja nikotiinituotteiden säännöllisten veronkorotusten sekä verottoman maahantuonnin rajoitusten ohella on tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen. Käytön ennaltaehkäisyn ja haittojen vähentämisen kannalta myös tuotteiden ostoikärajan nosto 20 vuoteen sekä tunnusomaisten makujen kielto ilman poikkeuksia ovat tehokkaita keinoja.  

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle vammaispalvelulain 2 §:n muuttamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi vammaispalvelulain soveltamisalapykälää siten, että siihen lisätään uusi elämänvaiheita koskeva säännös. Hengitysliitto muistuttaa, että vakiintunut käytäntö jo nyt on ollut, että vammaispalvelujen tarvetta arvioitaessa toimintakykyä verrataan kussakin elämänvaiheessa tavanomaiseen tarpeeseen. Uuden esityksen vaarana on, että elämänvaiheen tavanomaisen tarpeen arviointia ohjataan säästösyistä sellaiseen suuntaan, että useampi iäkäs vammainen henkilö jää ilman vammaispalvelulain nojalla myönnettäviä palveluja. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnetyt palvelut eivät välttämättä ole vammaisille henkilöille riittäviä.

YK:n vammaissopimus ei tue vammaisuuden perusteella myönnettävien palvelujen rajaamista iän mukaan. Soveltamisalaa ja samalla vammaisuuden määritelmää kavennetaan esityksessä niin, että se ei täysin vastaa lain tarkoitusta eikä YK:n vammaissopimuksen henkeä. Vammaispalvelulailla on varmistettava kaikkien vammaisten henkilöiden oikeudet saada tarpeelliset palvelut yhdenvertaisesti. Esitys voi toteutuessaan lisätä eriarvoisuutta, ja vaikeuttaa iäkkäiden vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada tarvitsemansa palvelut.

Esitys jättää edelleen avoimeksi sen, miten elämänvaiheen tavanomainen tarve määritellään. Tämä johtaa kirjavaan soveltamiseen sekä heikentää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Tällä hetkellä palveluiden saamisessa on ongelmia sekä yleislakien että erityislakien kohdalla. Mikäli palveluja ohjataan myöntämään säästösyistä ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella, vaarana on, että ne eivät ole ikääntyneelle vammaiselle henkilölle riittäviä, tai niitä ei ole saatavissa hyvinvointialueella tarvittavassa laajuudessa.

Koska elämänvaiheeseen kuuluva avun ja tuen tarve ilmaistaan esityksessä tulkinnanvaraisesti, on sitä syytä vielä tarkentaa. Kannatettavaa on maininta siitä, että palveluiden jatkuvuus pitää varmistaa eri elämänvaiheissa silloin kun vammainen henkilö on käyttänyt vammaispalveluja aikaisemmin.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Kansalaisjärjestöstrategian linjauksen mukaan järjestöjen mahdollisuuksia kehittää varainhankintaansa on edistettävä. Hengitysliitto katsoo, että kaavailtu tuloverolain lahjoitusvähennystä koskevien säännösten muutos ei vastaa tätä tavoitetta. Vähennyskelpoisia olisivat vain rahalahjoitukset, jotka on tehty tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, nuorisotyötä tai -toimintaa, liikuntaa, urheilua tai lasten asemaa tukevaan tai edistävään tarkoitukseen. Verohallinto nimeäisi hakemuksesta ehdot täyttävät yhdistykset ja säätiöt vähennyskelpoisten lahjoitusten saajiksi enintään 5 vuodeksi kerrallaan.

Esitetty muutos heikentää järjestöjen yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää varainhankintaansa. Esitys jättää sote-järjestöille kohdistettavat lahjoitukset lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle. Samaan aikaan sote- järjestöjen avustuksiin kohdennetaan merkittäviä leikkauksia. On mahdollista, että lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle jäävien järjestöjen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne heikkenee entisestään.

Sote-järjestöillä on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia edistävä rooli kunkin sote-järjestön toiminnan tarkoituspykälän mukaisesti. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä varmistamalla on mahdollista vähentää kustannuspainetta sote-sektorilta etenkin tilanteessa, jossa STEA-avustuksia leikataan merkittävästi. Lahjoitusvähennyksen laajentaminen kyllä kannustaa lahjoittamaan, mikäli se koskee koko järjestökenttää. Esityksen tavoitteena kuitenkin on kannustaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä lisäämään lahjoituksiaan.

Hengitysliitto esittää, että lahjoitusvähennys laajennetaan koskemaan kaikkia niitä yhdistyksiä ja säätiöitä, joilla on rahankeräyslain mukainen rahankeräyslupa. Tällöin raportointivelvollisuuksia on syytä yhdenmukaistaa suhteessa rahankeräysluvan myöntämisedellytyksiin.

Hengitysliitto katsoo, että lahjoituksen saajatahojen ei tule joutua raportoimaan lahjanantajien tietoja. Lahjoittajatietojen keräämiseen, käsittelyyn ja luovuttamiseen eteenpäin liittyy yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia velvoitteita.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten koskien erityisesti asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista.

Kokonaisuudessaan asetukseen esitetyt kehitysehdotukset ovat hyviä ja selkeyttävät asetusta. Asetuksen nimen lyhentäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettavaa.

Asetukseen on tärkeää sisällyttää yleisimmin sisäilmassa havaittaville kemiallisille yhdisteille yhdistekohtaiset toimenpiderajat, jotka kuvaavat niiden terveydellistä haittaa. Myös PAH- yhdisteiden haitan arvioinnin sisällyttäminen asetukseen on kannatettavaa.

Pienhiukkasten PM2,5 ja hengitettävien hiukkasten PM10 sisäilman vuorokauden toimenpiderajat on hyvä päivittää vastaamaan WHO:n voimassa olevia suosituksia.

Hengitysliitto kannattaa, että asetuksessa selkeytetään, milloin tupakansavuhaitta asunnossa katsotaan rakennustekniseksi ongelmaksi ja milloin haitta tulee poistaa tupakointikiellolla.

Lisäksi Hengitysliitto kannattaa mikrobeja koskevan pykälän nimen muuttamista kosteusvaurioita ja mikrobikasvua koskevaksi. Mikrobien todentamisessa on hyvä painottaa materiaalinäytteitä ilma- ja pintanäytteiden sijaan.

Hengitysliitto kannatta sääntelyn kehittämistä siten, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon helteiden vaikutukset asukkaisiin ja erityisesti riskiryhmiin.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta.

Hengitysliitto kannatti nikotiinipussin määritelmän lisäämistä Jätelakiin Tupakkalain määritelmän mukaisesti. Hengitysliitto kannatti myös sitä, että nikotiinipussit ja niiden tuottajat lisätään tuottajavastuun piiriin ja nikotiinipussien tuottaja määritellään ja että nikotiinipussien tuottajalla on jätelain 48 § b:n mukainen kustannusvastuu kuntien toteuttamista jätehuolto- ja siivoustoimista. Korvausvelvollisuuden tulee koskea myös nikotiinijätteeseen liittyvää tiedotusta ja neuvontaa.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan kunnan on järjestettävä nikotiinipusseihin ja niistä aiheutuviin jätteisiin liittyvä neuvonta ja tiedotus, eikä tuottajan tiedotus- ja neuvontavelvollisuutta voida soveltaa nikotiinipussien tuottajaan. Hengitysliitto korosti, että tupakka- ja nikotiiniteollisuudelle ei tule tarjota tiedotuskanavaa tiedotus- ja neuvontavelvollisuuden nojalla, ettei tuotteiden markkinointi mahdollistu tätä kautta.

Hengitysliitto piti tärkeänä muutosesitysluonnoksen tavoitetta vähentää tupakka- ja nikotiinijätettä, sen aiheuttamaa haittaa ympäristölle sekä jätteestä syntyviä kustannuksia veronmaksajille. Nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt huomattavasti sääntelyn muututtua niiden osalta vuonna 2023. Nikotiinijäte aiheuttaa välinpitämättömästi käsiteltynä ja ympäristöön päätyessään vaaraa niin lapsille kuin eläimillekin. Nikotiinituotteisiin liittyvät yhteydenotot Myrkytystietokeskukseen ovat lisääntyneet huomattavasti ja nykyään yhteydenottoja nikotiinipusseihin liittyen tulee Myrkytystietokeskukseen päivittäin.

Nikotiinipussi saattaa käytettynäkin sisältää vielä lapsille ja eläimille myrkytysvaaran aiheuttavan määrän nikotiinia, joten jätteen käsittelyn järjestäminen ja siitä tiedottaminen on keskeistä haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Hengitysliitto korostaa, että tästä aiheutuneiden kustannusten on kuitenkin oltava tuottajan vastuulla.   

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu).

Valinnanvapauskokeilua ehdotetaan yli 65-vuotiaille. Malli mahdollistaisi yksityisellä yleislääkärillä käynnin julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruisella hinnalla enintään kolme kertaa vuodessa.

Hengitysliitto muistuttaa, että iäkkäät pitkäaikaissairaat, kuten hengityssairaat, tarvitsevat usein hoitajan tukea omahoitoonsa. Tuttu hoitokontakti mahdollistaa hoitosuunnitelman toteuttamisen ja seurannan potilaan arjen huomioiden. Esitetty malli ei ota huomioon sitä, että myös hoitajalle pääsyä tulee helpottaa.

Yksityiselle sektorille suuntautuva kokeilu voi aiheuttaa hoidon kokonaisuuden hajoamista ja vaarantaa myös omalääkärimallin kehittämistä. Malli ohjaa todennäköisesti varakkaita iäkkäitä henkilöitä, jotka jo valmiiksi käyttävät yksityisiä palveluja, hakeutumaan pistemäisesti yksityiselle yleislääkärille.

Hengitysliitto katsoo, että malli ei ole omiaan parantamaan hoidon yhdenvertaisuutta, sillä eri puolilla maata on vaihteleva yksityisen hoidon tarjonta, ja matkat yksityiselle vastaanotolle voivat olla pitkiä.  Malli ei edistä myöskään hoidon jatkuvuutta, koska se tukee pistemäistä asiointia yksityisellä yleislääkärillä ilman hoidon tarpeen arviointia, ja siitä puuttuu moniammatillinen näkökulma.

Huomio ja resurssit tulee laittaa julkisen perusterveydenhuollon kehittämiseen, eikä synnyttää pistemäisiä rinnakkaismahdollisuuksia, joissa riskinä on hoidon ja tutkimusten pirstaloituminen. Samaan aikaan halutaan syystäkin kehittää hoidon jatkuvuutta omalääkäri- ja omatiimimalleilla, mutta väliaikaiset kokeilut voivat vaarantaa niiden kehittämisen, mikäli terveydenhuollon henkilökunnan siirtyminen yksityiselle puolelle lisääntyy, jättäen hyvinvointialueiden henkilöstön huolehtimaan vaativimmista tehtävistä. Esitys ei tuo helpotusta erikoissairaanhoitoa tai hoitajan palveluja tarvitseville, ja jättää enemmän kuin kolme käyntiä vuodessa tarvitsevat ylimenevältä osalta ilman korvauksia.

Kroonisia kansansairauksia kuten astmaa sairastavat tarvitsevat moniammatillista tukea ja hoidon jatkuvuutta. Iäkkäillä henkilöillä voi olla useitakin hoitoa ja seurantaa vaativia pitkäaikaissairauksia, joiden hoidossa tarvitaan yhteistyötä ja pysyvää hoitokontaktia. Väliaikainen valinnanvapauskokeilu ei edistä iäkkäiden henkilöiden hyvän hoidon toteutumista.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden sekä niiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä ja muusta ulkoasusta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta.

Hengitysliitto kannatti savuttomien nikotiinituotteiden sallittujen merkintöjen ja muun ulkoasun sääntelyn yhdenmukaistamista muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden kanssa.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan vähittäismyyntipakkauksen sisäpinnan tulee olla väriltään sama kuin ulkopinnan eli esitetty Pantone 448 C. Valkoista väriä ei tule jättää pakkauksen sisäpinnan vaihtoehdoksi, sillä se voi johtaa kuluttajaa harhaan luomalla mielikuvan nikotiinikorvaushoitona käytetystä, lääkelain alaisesta, tuotteesta.

Hengitysliitto kannatti pakkauksen värin yhdenmukaistamisen lisäksi myös itse tuotteiden värin
yhdenmukaistamista. Tuotteen väri ei kuitenkaan tule olla valkoinen. Käyttäjien keskuudessa kuluttajatuote saattaa sekaantua helposti lääkelain alaisten nikotiinikorvaushoitotuotteiden kanssa, joten tuotteiden erottelu väreillä selkeyttää erottelua ja helpottaa kuluttajaa erottamaan tuotteet toisistaan. Tuotteelle tulee asettaa sama värivaatimus kuin tuotteiden pakkauksissa tai jokin muu selkeästi nikotiinikorvaushoitotuotteiden väristä eroava ja houkuttelevuutta vähentävä väri.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan on tärkeää, että tuotetiedot on kiinnitettävä pakkauksiin siten, että niitä ei voi poistaa pakkauksista.

Hengitysliitto esitti, että savuttomien nikotiinituotteiden tuotepakkauksille asetetaan vaatimus
lapsiturvallisesta avausmekanismista. Nikotiinipussit aiheuttavat pienten lasten suuhun päätyessään vakavan myrkytysvaaran. HUS:n valtakunnallisen Myrkytystietokeskuksen mukaan yhteydenottoja nikotiinipusseihin liittyen tulee nykyään päivittäin. Lapsiturvalliset avausmekanismit savuttomien nikotiinituotteiden tuotepakkauksissa ennaltaehkäisevät lasten altistumista nikotiinille tahattomasti.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan nyt ehdotettujen muutosten tulee astua voimaan mahdollisimman nopeasti joko samaan aikaan tupakkalain voimaantulon kanssa tai välittömästi sen jälkeen. Savuttomien nikotiinituotteiden käyttö on yleistynyt ja nykytilanne pitkittyessään estää tupakkalain tavoitteen saavuttamisen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumisesta.

Huoneenvuokralakityöryhmän mietinnössä ehdotettiin, että tupakointi olisi sallittua vuokra-asunnoissa vain vuokranantajan luvalla, jos vuokranantaja voi antaa ko. luvan muun lain, viranomaisen määräyksen tai yhtiöjärjestyksen sitä estämättä. Hengitysliitto kannatti ehdotetun olettamasäännöksen lisäämistä lakiin.

Tupakansavu on merkittävä asumisterveyteen haitallisesti vaikuttava tekijä ja passiivinen tupakointi on tutkitusti terveydelle haitallista. Tupakansavussa on yli 7 000 ainesosaa, joista yli 60 altistaa syövälle ja useat ainesosista ovat myrkyllisiä kemikaaleja. Passiivinen tupakointi pahentaa tutkitusti useiden hengityssairauksien oireita ja huonontaa sairauksien hoitotasapainoa. Passiivinen tupakointi lisää riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin, ja
sitä jo sairastavilla se lisää pahenemisvaiheita. Passiivinen tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja lisää rintasyöpäriskiä sekä sepelvaltimotautikuolleisuutta ja -sairastavuutta.

Lapset ovat erityisen herkkiä passiivisen tupakoinnin haitoille, koska lapsilla hengityselinjärjestelmän ja elimistön immunologinen ja fysiologinen kehitys on kesken. Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat lapsille ovat moninaiset. Esimerkiksi kätkytkuolemariski lähes kaksinkertaistuu, alahengitystieinfektioiden riski on yli 1,5-kertainen, ja akuutteja keuhkoputkitulehduksia, bronkioliittejä, RSV-infektioita ja keuhkokuumetta esiintyy
enemmän. Sairastumisriski astmaan on korkeampi (noin 30 %) erityisesti alle kouluikäisillä, mutta myös vanhemmilla lapsilla ja astmaa sairastavilla lapsilla on enemmän oireita ja astmakohtauksia.

Tupakansavusta jää asunnon pinnoille savujäämiä, joita edes perusteellinen siivous ei poista kokonaan. Savujäämien haitalliset aineet vapautuvat myöhemmin uudestaan ilmaan ja voivat myös tarttua pinnoilta kosketuksessa. Lapset ovat erityisen alttiita myös savujäämille leikkiessään lattioilla. Näin ollen asunnossa tupakointi aiheuttaa terveyshaittoja paitsi nykyisille, myös asunnon tuleville asukkaille. Tupakointi asunnossa vaikuttaa keskeisesti asunnon käyttömahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

Jokaisella tulee olla oikeus terveyteen ja puhtaaseen sisäilmaan. Tupakansavulle altistumiselta pitäisi pystyä suojautumaan myös omassa kodissaan. Tupakointikiellon avulla tätä oikeutta on mahdollista turvata erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien asukasryhmien, kuten lapsien, iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden, kohdalla.


Passiivisen tupakoinnin sekä savujäämien aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi on tärkeää, että kielto kattaa sekä uudet että olemassa olevat vuokrasuhteet. Hengitysliitto kannatti, että kieltoa sovelletaan myös olemassa oleviin vuokrasuhteisiin

Hengitysliitto antoi lausuntonsa selvityksestä koskien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksiä ja linjauksia.

Esitetyt mallit

Selvityksessä esitetään vaihtoehtoisesti kahta mallia. Kummankin vaihtoehdon tarkoituksena on turvata, järjestöjen autonomiaa kunnioittaen, avustuksen saajan itsensä määrittelemät ydintoiminnot (4.4). Ehdotetut keinot ja toimet ovat kuitenkin osittain ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Mallien esittely on tehty eri tavalla, eikä niistä kumpikaan suoraan sovellu linjaamaan avustustoimintaa.

A-malli vaatii hyvin laajaa ja aikaa vievää valmistelua sekä sen turvaamista, että järjestöt ovat prosessissa vahvasti mukana määrittelemässä teemapohjaisen toiminnan painopisteitä valtiovallan ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Prosessi vaatii paljon työtä ja resursseja avustuskohteiden yhteiskehittämiseen, joita ei selvityksessä sen tarkemmin kuvata. Lisäksi A-malli unohtaa sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan roolin. Järjestöjen luonteeseen kuuluu, että niillä on tietoa ja osaamista kohderyhmänsä sekä laajemmin yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien todellisuudesta. Poliittisesti määritellyt vaatimukset tai ehdot (avustusasioiden neuvottelukunnan merkityksen unohtaen) eivät välttämättä palvele niiden ihmisten tarpeita tarpeeksi hyvin, joille järjestöt ovat tärkeä avun ja vertaistuen tarjoaja.  

A-mallin heikkous on se, että järjestötoiminnan rahoitus olisi Ak -painotteista, ja yleisavustus sidottu Ak-avustukseen ilman perusteita mallissa esitettyyn prosentuaaliseen laajuuteen. Järjestöillä on erilaisia toimintoja, ja eri syistä eri laajuisia Ak-avustuksia. Juuri on hallituksen toimesta linjattu, että avustustoiminnassa painotetaan yleisavustuksia hankeavustusten sijaan. Selvityksessä esitetty on siis ristiriidassa kevään 2024 kehysriihen linjauksen kanssa.  

Mikäli avustuksissa painotetaan teemahakua, puuttuu suunnitelma siitä, miten esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä vaikuttaminen mahdollistetaan. Vertaistoiminta ei pyöri, mikäli siihen ei kouluteta, koordinoida ja tueta vapaaehtoisten toimintaa. Järjestöjen tekemän vaikuttamistyön painoarvoa ei ole tarpeeksi selvityksessä huomioitu. Havaintoja järjestökentästä on selvityksessä tehty valikoiden. 

Ehdotetussa B-mallissa järjestöjen avustusten leikkaukset tapahtuvat juustohöylämenetelmällä. Selvityksessä järjestöjen nykyiseen toimintaan kohdentuvien leikkausten kohdentuminen ja perusteet jäävät ilmaan roikkumaan.  

Vaikutusten osoittaminen 
Järjestöjä tulee yhä kouluttaa vaikutusten osoittamiseen. Mikäli halutaan, että järjestöt osoittavat vaikuttavuutta, tulee siihen myös kohdentaa lisää resursseja. Useimmilla järjestöillä ei ole resursseja tehdä tutkimusta tai pääsyä siihen tietoon, jota kansallisen vaikuttavuuden osoittamiseen tarvitaan.  

Hallinnollisen taakan keventäminen 
Ehdotuksissa hallinnollisen taakan vähentämiseksi selvitys onnistuu sivulla 49. 

Selvityksessä kannatettavaa on yleisavustuksen myöntäminen jatkossa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samoin tuloksellisuus- ja vuosiselvitysten tekeminen harvemmin keventää hallinnollista taakkaa. AUP-raportin alarajan nosto 500 000 euroon on myös kannatettavaa.  

Varallisuus 
Järjestön varallisuutta pitäisi tarkastella pidemmällä aikavälillä kuin edellisen tilinpäätöksen perusteella.
Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on myös tärkeää. 
Varainhankinnan tukeminen on kannatettavaa niin, että avustuksesta voisi käyttää pienen osan varainhankinnan kustannuksiin, eikä oma aktiivisuus varainhankinnassa vähentäisi avustuksia. 

Korjausneuvonta  
Selvityksessä todetaan korjausneuvonnan olevan osittain harmaalla alueella suhteessa julkiseen tehtävään. Hengitysliitto tarjoaa ainoana toimijana taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville sisäilmasta oireileville henkilöille puolueetonta ja ilmaista neuvontaa. Liiton neuvonta ei kilpaile markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Neuvontaan eivät vaikuta markkinoilla olevat tuotteet. Liitto ei tee kuntokartoituksia tai -tutkimuksia eikä tee korjaussuunnitelmia. Hengitysliiton korjausneuvonta ei palvele julkisia tahoja, vain yksityisiä ihmisiä, jotka ovat hankaluuksissa asumisolosuhteista johtuvien terveysongelmien kanssa. Julkiselta puolelta sisäilmasta oireilevat eivät saa neuvontaa sisäilmaongelmien korjaamiseksi kodeissaan.  

Jatkossa sää- ja ilmastoriskit (lisääntyvät viistosateet, tulvat, pilvisyys, lumikuorma) muodostavat kasvavaa haittaa myös rakennuskannalle (kosteus- ja homevauriot). Mikäli näihin riskeihin varautumiseen ja niistä selviytymiseen ei ole saatavilla neuvontaa, aiheutuu niistä lisää inhimillistä kärsimystä ja yhä suurempi lasku kansanterveydelle (sisäilmaoireilu, hengitysterveyden vaarantuminen). 

Alueelliset avustukset
Selvityksessä esitetään, että järjestöjen toiminnan alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja hallinnollista taakkaa keventää siirtämällä hyvinvointialueiden järjestöavustukset STEAn hallinnoitavaksi. Hengitysliitto ei kannata ehdotusta järjestöavustusten siirtämisestä hyvinvointialueilta STEA-avustuksiksi.

Hyvinvointialueiden tuntemus paikallisesta tilanteesta on kriittistä. Mikäli niiden järjestöavustukset siirtyvät STEA:lle, alueiden tarpeenmukaisen toiminnan tuntemus ohenee. STEA:n hallinnoimien avustusten hakeminen tulee pysyä aidosti valtakunnallisille toimijoille suunnattuina. 

Avustustoiminnan lähtökohtana oltava järjestöjen autonomia ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen

Tuoreen Kansalaisjärjestöt ja luottamus -tutkimuksen mukaan suomalaiset tunnistavat laajasti kansalaisjärjestöjen ja erityisesti sote-järjestöjen yhteiskunnallisen merkityksen. Lähes neljä viidestä suomalaisesta ajattelee, että kansalaisjärjestöjä tarvitaan nostamaan esiin yhteiskunnan epäkohtia ja 90 % suomalaisista arvostaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä. 

Järjestöt tunnistavat heikommassa asemassa olevien kansalaisten tarpeet, ajavat heidän etujaan sekä tukevat kansanterveyttä ja yhdenvertaisuutta. Järjestöt ovat kokemustiedon tuottajia. Järjestöt ovat kriiseissä toimineet ketterästi, ja paikanneet yhteiskunnan kriisinaikaisia palvelujen aukkoja. Lisäksi järjestöt tekevät merkittävää ja jatkuvaa vaikuttamistyötä sen eteen, että palvelukatveet poistuivat. Järjestöjä tarvitaan erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ennakoivasti (primääri- että sekundaaripreventio). Kestävät muutokset ihmisten arkeen voidaan saada aikaan järjestöjen vaikuttamistoiminnalla yhdistettynä kohtaavaan työhön.  

Kontakti kansalaisten kuulemiseen ei saa ohentua, järjestöjen tehtävä on tuoda kansalaisille tärkeitä asioita esiin, ja rohkaista heitä tuomaan niitä esiin myös itse. Kokemustiedon välittäminen päätöksentekoon ja vertaistuen tarjoaminen ovat järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä. Ilman järjestöjä heikommassa asemassa olevien ääni ei kuulu. Järjestöjen mahdollisuuksia ohjata omaa toimintaansa tulee vahvistaa, eikä heikentää.  

Avustusjärjestelmä kaipaa uudistamista, jossa polun päässä on sellainen avustusten jakaja, joka ymmärtää kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti tärkeät ja kriittiset tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ylläpitämiseksi.  

Uudistusta on tehtävä hallitusti ja vaiheittain, turvaten erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien tuen jatkuvuus. Samalla on varottava valittavien teemojen politisoitumista ja jämähtämistä paikoilleen. 

Valmistelua tulee ohjata yhdenvertaisuus, yhteiskehittäminen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan autonomian kunnioittaminen. Tällaista lähestymistä myös kansalaisyhteiskuntastrategia tukee. 

Hengitysliitto esitti sallittuja makuja koskevaan tupakkalain muutosehdotukseen liittyen , että savuttomien nikotiinituotteiden tunnusomaiset maut kielletään savuttomista nikotiinituotteista ilman poikkeuksia. Kuten aikaisemmassakin lausunnossaan Hengitysliitto muistutti, että kansanterveydellisestä näkökulmasta arvioituna tunnusomaisten makujen salliminen missään määrin on merkittävä riski savuttomien nikotiinituotteiden nuorisokäytön lisääntymisen näkökulmasta. Makuaineet lisäävät tutkitusti tuotteiden houkuttelevuutta. Mentoli edistää nikotiinin imeytymistä, eikä savuttomiinkaan nikotiinituotteisiin tule sallia aineita, jotka tehostavat nikotiinin imeytymistä. Kaikki tunnusomaiset maut tulisi yksiselitteisesti kieltää savuttomista nikotiinituotteista.


Hengitysliiton muut kommentit hallituksen esityksen luonnoksesta


Tupakkalain muutosesityksen tavoitteena on suojella erityisesti lapsia ja nuoria nikotiinipussien
haittavaikutuksilta. Nikotiini aiheuttaa kehittyviin keuhkoihin ja aivoihin pysyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Nikotiinituotteiden käyttökokeilut ja säännöllinen käyttö aloitetaan useimmiten nuorena, jolloin elinten kehittyminen on vielä kesken. Nuorilla riippuvuus voi kehittyä jo kokeiluvaiheessa. Hengitysliitto pitääkin ehdottoman tärkeänä, että tupakka- ja nikotiinituotteiden oston ja hallussapidon ikäraja nostetaan 20 ikävuoteen.


Nikotiinipussiin voi käytön jälkeen tutkitusti jäädä vielä 40-50% sen sisältämästä nikotiinimäärästä ja ne aiheuttavat käytettyinäkin vaaran pienten lasten suuhun joutuessa. Runsaasti nikotiinia sisältävät tuotteet aiheuttavat myös voimakkaan riippuvuuden. Hengitysliitto esitti, että nikotiinipussien maksimipitoisuus tulee asettaa nikotiinikorvaushoitotuotteiden tasolle (4 mg/g). Mikäli nikotiinipussien maksimipitoisuus asetetaan korkeammaksi, saisi se asettua korkeintaan 6 mg/g tasolle. Tällä tasolla yksittäisen tuotteen käyttäminen ei aiheuttane korkeampaa nikotiinipitoisuutta käyttäjän veressä kuin yksittäisen savukkeen polttaminen.

Nikotiinipussit sisältävät ympäristölle haitallisia kemikaaleja, jotka päätyvät luontoon sinne heitetyn nikotiinipussijätteen mukana. Ympäristöön päätyy myös nikotiinipussien pakkausjätteitä. Koska nikotiinipussit ovat ympäristölle haitallista jätettä, Hengitysliitto esitti, että nikotiinipussit lisätään jätelain laajennetun tuottajavastuun piiriin.

Rajoitusten ohella on tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen. Hengitysliitto muistutti, että valtakunnallinen, maksuton tukipalvelu tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen (Stumppi) on edelleen tarjolla. Tieto palvelusta ei välity tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttäjille, koska se ei ole pakkauksessa. Stumpin yhteystietojen
lisääminen pakkauksiin tai niiden kääreisiin lisäisi käyttäjien tietoisuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa neuvontapalvelua.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten. Yleisesti arviointimuistio on kattava, selkeä ja ajankohtainen.

Arviointimuistiossa Hengitysliitto kiinnitti huomiota erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/5015) eli niin kutsuttuun asumisterveysasetukseen.

Kokonaisuudessaan asetukseen esitetyt kehitysehdotukset ovat hyviä ja selkeyttävät asetusta. Asetuksen nimen lyhentäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettavaa.

Hengitysliitto kannatta sääntelyn kehittämistä siten, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon helteiden vaikutukset asukkaisiin ja erityisesti riskiryhmiin.

Asetukseen on tärkeää sisällyttää yleisimmin sisäilmassa havaittaville kemiallisille yhdisteille yhdistekohtaiset toimenpiderajat, jotka kuvaavat niiden terveydellistä haittaa. Myös PAH- yhdisteiden haitan arvioinnin sisällyttäminen asetukseen on kannatettavaa.

Hengitysliitto kannattaa, että asetuksessa selkeytetään, milloin tupakansavuhaitta asunnossa katsotaan rakennustekniseksi ongelmaksi ja milloin haitta tulee poistaa tupakointikiellolla.

Pienhiukkasten PM2,5 ja hengitettävien hiukkasten PM10 sisäilman vuorokauden toimenpiderajat on hyvä päivittää vastaamaan WHO:n voimassa olevia suosituksia.

Lisäksi Hengitysliitto kannattaa mikrobeja koskevan pykälän nimen muuttamista kosteusvaurioita ja mikrobikasvua koskevaksi. Mikrobien todentamisessa on hyvä painottaa materiaalinäytteitä ilma- ja pintanäytteiden sijaan.

Kannanotot 2025:

Lääkkeiden toimittamista koskevassa määräyksessä painotettava yksilöllistä lääkeneuvontaa

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Asiat, joihin vaikutamme
Järjestöyhteistyö ja edustukset
Henkilöstön yhteystiedot