Arvioiden mukaan 5–20 % väestöstä kärsii poikkeavasta väsymyksestä. Väsymys voi heikentää toimintakykyä, häiritä tunne-elämää, laskea mielialaa ja heikentää muistia sekä keskittymiskykyä. Jatkuva väsymys voi johtua monesta eri asiasta. Anna.fi-sivusto julkaisi aiheesta uutisen
Liian lyhyet yöunet aiheuttavat väsymystä. Unentarve on yksilöllistä, mutta aikuinen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia unta yössä. Myös epäterveelliset elintavat voivat johtaa väsymykseen.
Yksi yleinen väsymyksen aiheuttaja on stressi. Tällöin kannattaa selvittää, mikä sitä aiheuttaa. Stressaavassa elämäntilanteessa ammattiapua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Itsehoitona voi kokeilla esimerkiksi erilaisia meditaatio- ja hengitysharjoituksia. Erilaisia hengitysharjoituksia löydät Hengitysliiton verkkosivuilta.
Nukkumisympäristöllä on väliä
Makuuhuone ei ole television katselun tai töiden tekemisen paikka, ja se tulee omistaa vain nukkumiselle. Makuuhuoneen on hyvä lisäksi olla lämpötilaltaan muita huoneita viileämpi ja riittävän hämärä. Pimennysverhoilla voi vaikuttaa makuuhuoneeseen tulevan valon määrään.
Unenlaatu voi vaihdella myös vuodenaikojen mukaan. Toisilla uni on heikompaa pimeään aikaan, jolloin puhutaan kaamosväsymyksestä. Toiset nukkuvat huonommin puolestaan keväisin, kun valon määrä lisääntyy. Tätä kutsutaan kevätväsymykseksi.
Joissain tapauksissa väsymyksen taustalla voi olla sairaus
Jos olet jo koettanut edistää nukkumistottumuksiasi ja parantaa elintapojasi, mutta mikään ei tunnu auttavan, on sinun syytä hakeutua lääkäriin. Pitkään kestävä väsymys ei ole normaalia, ja sen taustalla voi olla jokin sairaus.
Esimerkiksi anemia, hoitamaton uniapnea, kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus ja työuupumus voivat aiheuttaa väsymystä. Myös monet lääkkeet voivat aiheuttaa väsymystä. Lääkärissä erilaisten sairauksien mahdollisuudet voidaan sulkea pois laboratoriokokeilla. Lääkäri voi myös auttaa, jos jatkuva väsymys johtuu hormonaalisista muutoksista.