Näin selvität homeongelmaa

Homeongelman selvittäminen on vaiheittain etenevä prosessi, jossa tutkitaan sekä ihmisiä että rakennusta.

Lue lisää sisäilma-ongelmien selvitysprosessista kotona, työpaikalla, päiväkodissa ja koulussa hengityssairaudet-osiossa. Rakennuksen homeongelmaa selvitetään seuraavasti:

Rakennukselle on syytä tehdä kosteus- ja homevauriotutkimus, jos ihmisten oireet, rakenteissa havaitut ongelmat tai sisäilman haju viittaavat mahdolliseen homeongelmaan. Kosteus- ja homevauriotutkimuksia tekevät esimerkiksi insinööritoimistot, jotka tarjoavat kunto- tai sisäilmatutkimuksia.

Rakenteiden riskianalyysissä tutkija tutustuu rakennuksen rakenne- ja LVI-piirustuksiin ja etsii niistä nk. riskirakenteita. Riskirakenteet ovat talon rakenteita, jotka oletettavimmin sisältävät mahdollisia kosteusteknisiä ongelmia. Lisäksi tutkija keskustelee rakennuksen käyttäjän kanssa rakennuksen historiasta, tehdyistä korjauksista ja huolloista sekä asukkaan tekemistä havainnoista.

Aistinvaraisessa tutkimuksessa tutkija kiertää rakennuksen kaikki sisätilat ja tutustuu rakennukseen myös ulkopuolelta. Mukanaan tutkijalla voi olla esimerkiksi pintakosteusilmaisin, jolla voi mitata rakenteiden kosteusvaihteluja. Myös ilmanvaihtojärjestelmä, sen toimivuus ja mahdollinen vaikutus homeiden liikkumiseen sisäilmassa täytyy selvittää. Kierroksen päätteeksi tutkijalla on käsitys talon rakenteista ja laitteista sekä niiden toimivuudesta ja kunnosta.

Jos tutkija epäilee jonkun rakenteen kuntoa ja kosteusteknistä toimintaa, tulee kyseinen rakenne tutkia tarkemmin. Rakenne avataan ja tehdään tarkempia kosteusmittauksia, otetaan laboratoriossa analysoitavia materiaali- tai pintanäytteitä, selvitetään ilmavuotoreittejä, tehdään lämpökuvauksia jne.

Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jossa kuvataan seikkaperäisesti rakennuksessa oleva kosteus- tai homevaurio ja siihen johtaneet syyt. Lisäksi on syytä pyytää tutkijaa kirjoittamaan korjaustapaehdotus, joka tulee toimimaan korjaussuunnittelun pohjana.

Sisäilmasta tehtäviä mikrobimittauksia tehdään yleensä silloin, kun ei olla varmoja onko rakennuksessa homeongelma. Nämä mittaukset ovat kuitenkin hyvin epävarmoja, eikä niiden tuloksia saisi tulkita kuin toiseen suuntaan: jos näytteessä on mikrobeja yli sallittujen viitearvojen, on rakennuksessa yleensä homeongelma. Useimmiten homeongelmat eivät näy sisäilmanäytteissä.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa