Sisäilman kosteus ja lämpötila

Tietoa huoneilman kosteuden ja lämpötilan vaikutuksista sisäilman laatuun.

Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Kosteuspitoisuus nousee jonkin verran, jos sisäilman lämpötilaa lasketaan. Huoneilmaa voidaan tarvittaessa kostuttaa myös ilmankostuttimella. Huonosti hoidettuna ilmankostutin voi levittää huoneilmaan mikrobeja. Tämän vuoksi kostutinta on pidettävä puhtaana eikä siinä saa seisottaa vettä. Hygieenisin kostutin tuottaa höyryä vettä kuumentamalla.

Talvella huoneilma on melkein aina kuivaa (< RH 40%) ja kovilla pakkasilla ilman suhteellinen kosteus voi laskea jopa alle 20 %. Sopivana huoneilman suhteellisena kosteutena pidetään talviaikaan 20−40%. Jos kosteus on yli 45 %, syynä on yleensä ihmisen toiminta (ruuanlaitto, pyykinpesu jne.) ja huonosti toimiva ilmanvaihto. Kosteus alkaa tiivistyy ikkunoihin, muihin kylmiin pintoihin ja pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisään. Huoneilman kosteutta pitää tarkkailla luotettavasta kosteusmittarista.

Kesällä huoneilman kosteus seurailee ulkoilman kosteuspitoisuuksia ja on 50-70 %.

Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä.

Sisäilman kosteus vaikuttaa hengitysterveyteen. Kuiva sisäilma aiheuttaa ja lisää hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Se myös heikentää liman poistumista hengitysteistä, mikä puolestaan lisää limakalvojen tulehdusriskiä. Liian kostea huoneilma aiheuttaa pahimmillaan home- ja kosteusvaurioita, joista voi seurata vakaviakin terveysongelmia.

Liian kylmä ja liian korkea lämpötila

Ihmiset kokevat lämmön hyvin yksilöllisesti. Toiset viihtyvät paremmin viileässä ja toiset lämpimässä huoneilmassa. Lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneen lämpötilan lisäksi ilmankosteus, vaatetus, toiminnan laatu, lämpösäteily ja ilman virtausnopeus. Sekä liian alhainen, että liian korkea huoneilman lämpötila haittaavat asumisviihtyvyyttä ja voivat aiheuttaa terveysongelmia.

Lämpötilan toimenpideraja riippuu kohteen käyttötarkoituksesta. Katso raja-arvot Asumisterveysasetuksen (STM 2015) sivulta 6.

Tarpeettoman lämmin huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta. Talviaikaan liian lämmin huoneilma voi lisätä hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta.

Ilmanvaihdosta johtuva viileän korvausilman liikkuminen lämpimässä huoneessa tuntuu helposti vetoisalta. Liian alhainen huone- tai lattialämpötila voi olla asumisviihtyvyys- ja terveyshaitta. Varsinkin lapset, jotka leikkivät pääasiassa lattianrajassa, kärsivät kylmistä lattioista. Kylmyys hidastaa pesutilojen kuivumista, joka saattaa johtaa homevaurioiden kehittymiseen.

Laajat matalalta alkavat ikkunapinnat aiheuttavat kylmäsäteilyä, joka koetaan vetona. Vetoa voidaan vähentää asettamalla lämmityslaite ikkunan eteen, joka lämmittää ikkunan sisäpintaa ja vähentää kylmäsäteilyä.

Suurissa rakennuksissa (kerrostalot) lämpöongelmien syynä on usein lämmitysjärjestelmän perussäädön tekemättä jättäminen. Mikäli alimman kerroksen huoneistot ovat liian kuumia ja ylimmän kerroksen huoneistossa ei lämpö riitä, on lämmitysjärjestelmä syytä säätää uudelleen. Lämmitysjärjestelmän perussäätöjä tekevät LVI-alan yritykset.

Lue lisää:
Ilmakostuttimet 

 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa