Joka 5. suomalaisella on diagnosoitu hengityssairaus tai ajoittaisia hengittämishäiriötä. Hengityssairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, jotka muuttavat sairastuneen elämän. Osa hengityssairauksista on eteneviä sairauksia, joiden hoitotavoitteena on hidastaa sairauden etenemistä ja parantaa elämänlaatua.
Hengitysliiton ehdotukset päättäjille ovat:
Kaikille hengityssairaille on turvattava yhdenvertaiset mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa riittävät resurssit turvaavat hengityssairaan oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen hoidon toteutumisen. Hoito- ja palveluketjujen katkeamattomuus edistää hyvää hoitotulosta ja elämänlaatua.
Hyvä hoitotasapaino ei synny ilman toimivaa hoitopolkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä sekä säännöllistä omahoidon tukea. Se on myös yhteiskunnalle kustannustehokkain ratkaisu. Kustannustehokkuutta on myös ns. sekundaaripreventio eli lisäsairauksien ennaltaehkäisy. Siksi hengityssairaan on tärkeää saada ennaltaehkäisevää elintapaohjausta terveydenhoidosta matalalla kynnyksellä ja maksuttomasti.
Hengityssairaan hoidon kulmakivi on onnistunut omahoito, jota perusterveydenhoito suunnittelee ja sopii yhdessä sairastavan kanssa. Sairastunut tarvitsee myös säännöllistä hengityssairauden seurantaa, kirjalliset ohjeet ja omahoidon tukea. Tärkeää on, että sairastava pystyy toimimaan aktiivisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on nivottava yhteen tukemaan erityisesti iäkkäiden ja vaikeasti hengityssairaiden ihmisten toimintakykyä sekä kotona selviytymistä.
Tutustu Hengitysliiton aluevaalitavoitteisiin ja Hyvässä hoidossa -ohjelmaan, jossa nostamme esiin hoitosuunnitelman ja ohjatun omahoidon tärkeyttä.