Kielet

Köyhät, pakotetut, kyvyttömät ja toivottomat – sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia taloudellisesta asemasta

3. marraskuu 2016 - 8:31 -- Verkkotoimitus
Rahaa kämmenellä

Sisäilma sairastuttaa Suomessa vuosittain tuhansia. Selkeän tautiluokituksen puuttuessa sairastuneiden asemaa luonnehtii sairauden ja terveyden epämääräinen välitila, josta aiheutuu taloudellisia ongelmia. Sisäilmasta sairastuneet ovat perheineen ihmisryhmä, joka saattaa jäädä vaille apua ja yhteiskunnan tukiverkkoja. Tässä tilanteessa sairastuneiden kokemuksellinen asiantuntijuus ja sairastuneiden kesken jaettu tieto korostuvat. Kirjoitimme Toni Ryynäsen kanssa Janus 3/2016-lehdessä julkaistun artikkelin, jossa kartoitimme sitä, kuinka sisäilmasta sairastuneet asemoivat itseään talouden näkökulmasta ja kuinka perusturva vastaa sisäilmasta sairastuneiden tarpeisiin. Artikkelin aineisto koostuu 30 sisäilmasta sairastuneen henkilön haastattelusta.

Sisäilmasta sairastumisen suhdetta sosiaaliturvaan luonnehtii se, kuinka sairastuneet ovat sairastumisen alkuvaiheessa olettaneet olevansa oikeutettuja sairastuneen asemasta aiheutuviin etuuksiin ja palveluihin. Apua hakiessaan he ovat huomanneet, ettei tilanne olekaan oletetun kaltainen. Näyttää siltä, että perusturvasta vastaavien viranomaisten tulkinnan mukaan kokonaisvastuu sisäilmasta sairastumisesta on sairauden aiheuttajataholla eli kiinteistön omistajilla. Esimerkiksi Kela eriyttää sairastumisen käsitteen ja työkyvyn niin, että sairastunut ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan, jollei hänen osoiteta olevan työkyvytön. Sisäilmasta sairastuneista monet ovat työpaikkakyvyttömiä eli sairaita vain epäpuhtaissa tiloissa. Tällöin Kela evää sairauspäivärahan. Viimesijaisesta turvasta eli toimeentulotuesta ei ole ratkaisevaa apua sisäilmasta sairastuneille, sillä usein sairastuneen kotitalouden yhteenlasketut tulot ylittävät toimeentulotukinormin mukaiset tulot eivätkä he näin ollen ole oikeutettuja etuuteen.  

Sisäilmasta sairastuneet asemoivat itsensä taloudellisesti köyhiksi, pakotetuiksi, kyvyttömiksi ja toivottomiksi. Köyhän asemassa korostuvat tulojen pienentyminen sekä kulujen kasvaminen sairastumisen myötä. Oireilun ja sairastumisen tunnustamattomuuden vuoksi koetaan taloudellisia pakkoja, jotka syventävät köyhyyden tunnetta. Kyvyttömyys näyttäytyy taloudellisena riippuvuutena läheisistä ihmisistä, ja sen vaikutus itsetuntoon on kielteinen.

Toivottomuuden asemassa kärjistyvät köyhyyden, pakkojen ja kyvyttömyyden kokemukset, joista seuraa vaihtoehdottomuuden tila. Haastateltujen puhe keskittyy sinnittelyyn, joka pidemmän päälle luo epätoivoa löytää tilanteelle ratkaisu. 

Sisäilmasta sairastunut tulee kohdata erityisesti sairastumisen ja taloudellisen kriisin alkuvaiheessa, jolloin sairastuneen voimavarat ovat vähäiset. Taloudellisella, oikeudellisella ja terveydenhuollon tuella kriisiin joutuneelle ihmiselle voidaan tarjota välineitä arkeen palaamiseen ja elämän jatkumiseen.

Artikkeli on julkaistu sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti Januksessa 3/2016. Artikkeli on luettavissa osoitteessa: http://ojs.tsv.fi/index.php/janus

sisäilmastasairastuneet

Bloggaaja

Sari Mäki

Sari Mäki

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija

Hengitysliitto

Toimin Hengitysliitossa sosiaali- ja terveyspoliittisena asiantuntijana. Koulutukseltani olen kuluttajaekonomisti, MMM. Olen jatko-opiskelijana yliopistossa ja valmistelen työn ohessa (hitaasti ja noh varmasti) väitöskirjaa perusturvasta. Vapaa-ajan vietän perheen parissa.

Lisää bloggauksia aiheesta

#sisäilmastasairastuneet

Janne Elovirta Hengitysliitto
11.01.2016 #sisäilmastasairastuneet
Irmeli Suuripää Hengitysliitto
12.02.2016 #sisäilmastasairastuneet
Janne Elovirta Hengitysliitto
18.02.2016 #sisäilmastasairastuneet