Ylipaino alentaa vastustuskykyä sekä lisää hengitystyötä ja hengästymistä. Vatsan alueelle kerääntynyt rasva haittaa hengitystä mekaanisesti, joten painon pudottaminen helpottaa hengenahdistusta.
Jotkut ihmiset ovat toisia enemmän ylipainoon taipuvaisia. Perimä, opitut tavat ja tottumukset vaikuttavat ruokahalun säätelyyn. Ihmisen evoluution myötä kehittynyt biologinen tapa reagoida painonpudotukseen hankaloittaa tietoista yritystä laihtua. Suolistossa nälkähormoneja erittyy enemmän ja kylläisyyshormoneja vähemmän, kun ihminen laihduttaa. Lisäksi keho yrittää alentaa perusaineenvaihdunnan tasoa matalammaksi.
Ylipainoisilla ihmisillä kylläisyyshormoneja on verenkierrossa aterian jälkeen normaalipainoisia vähemmän. Arkikielellä ilmaistuna ”lihavilla nälkä ei lähde”, eli sopivan annoskoon arvioinnista tulee vaikeampaa. Tunnesyöminen on vielä kokonaan oma lukunsa, sillä ruoka saata aikaan meissä tunteista, jotka kytkeytyvät aivojen palkitsemisjärjestelmiin.
Ylimääräinen paino kuormittaa niveliä ja vaikeuttaa liikkumista. Lisäksi ylipaino lisää riskiä sairastua yli 30 sairauteen, joista yleisimpiä ovat tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, sydäninfarkti, aivohalvaus, astma ja uniapnea. Ylipaino lisää myös vaikeampia koronataudin oireita ja sairaalahoidon tarvetta.
Ylipainosta ei saa syyllistää yksittäisiä ihmisiä, koska ylipaino voi olla seurausta monesta erilaisesta biologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta tekijästä.
Lähteet: sydan.fi, tervepaino.fi
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
- Terveyttä edistävä ruokavalio
- Tehostettu ruokavalio
- Painonhallintaan soveltuva ruokavalio
- Painonhallinta ja painon määrä
Sinua voi myös kiinnostaa
Kehorauhaa! Miten puhua itselle ja muille painosta?
Ihmisen paino on hyvin henkilökohtainen ja monimuotoinen asia. Se ei ole pelkästään terveyskysymys, sillä jokainen haluaa voida hyvin.
Kun ajattelemme tai puhumme omasta tai muiden painosta, tarkoitus on usein hyvä ja liittyy terveyden edistämiseen. On tilanteita, joissa painon esille ottaminen on välttämätöntä ja tilanteita, joissa on parempi olla puhumatta siitä ollenkaan. Ihmisten suhde ruokaan, ravitsemukseen ja omaan kehoon vaihtelee.
Painossa ja koossa ei ole koskaan kyse vain liikkumisen ja syömisen määrästä. Jo vaa’alle nouseminen saattaa aiheuttaa tunnereaktioita suuntaan tai toiseen.
Ulkoa annetut ohjeet rajoittaa syömistä tavalla tai toisella ja yrittää sovittaa kehoamme muottiin, joka ei sille sovi, vievät meitä intuitiivisestä syömisen taidosta loitommaksi. Kyse on itselleen ja omalle keholleen riittävän ja sopivan syömistavan ja -tahdin opettelusta ilman syyllisyyttä, monipuolista ja täysipainoista ravintoa unohtamatta.
Ylipainoisilla ihmisillä laihduttaminen johtaa harvoin pysyviin painonhallintaa tukeviin elintapoihin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sen sijaan hyvä olo ja itselle sopiva paino voivat löytyä, kun ihminen löytää keinoja pitää itsestään huolta ja saa tukea läheisiltään.
Vaikka painon määrään liittyy terveysriskejä, kokonaisterveyden kannalta on tärkeää muistaa myös psyykkisen hyvinvoinnin tärkeys. Oppia kunnioittamaan oman kehosi viestejä ja tarpeita sekä puhumaan kauniisti itsestäsi, olivatpa vaa’an luvut millaisia tahansa. Ihminen on enemmän kuin painonsa, siksi päätelmien tekeminen painon ja koon perusteella on kyseenalaista.
Hyvinvointia tukevia asioita ovat:
- oman itsen ja kehon arvostus, mielen hyvinvointi
- riittävä lepo ja hyvä uni
- rento suhde ruokaan ja itselle sopivat tavat liikkua.
Tarjonnan runsaus lisää ylipainoa 2020-luvulla
Viimeisten vuosikymmenten aikana ruokaympäristömme on muuttunut. Todennäköisesti myös ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet sen myötä. Valikoimaa on kaupoissa ja ravintoloissa on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Runsaasti energiaa, tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja lisättyä sokeria, mutta vain vähän suojaravintoaineita sisältävien elintarvikkeiden valikoima, tarjonta sekä saavutettavuus ovat lisääntyneet. Myös herkuttelupäivien määrä on lisääntynyt kilpaa pakkaus- ja annoskokojen kanssa.
Ravitsemussuositukset lautasmalleineen ja ruokaympyröineen ovat säilyneen samoina. Ihmisen evoluutio mitataan vuosituhansissa. Kehomme muistaa edelleen nälkävuodet, kun halla vei esi-isiltä sadon, ja siksi se varmuuden vuoksi varastoi ylimääräisen ravinnon itseensä. Painonhallinta suositusten mukaisissa rajoissa on vaikeampaa yhä useammalle.
Lisäksi ikääntymisellä on usein oma vaikutuksensa painoon, puhumattakaan mahdollisista pitkäaikaissairauksista, jotka usein ilmoittavat itsestään vasta keski-iässä tai sen jälkeen. Kun tähän kaikkeen lisää vielä runsaan istumisen ja vähäisen liikunnan, ei ihme, että vaa’an viisari heilahtaa enemmän kuin nuorempana.
Väestötasolla painonhallintaan liittyviin asioihin lisätään usein vielä yleinen elintason nousu Suomessa ja ympäristömme teknologisoituminen, autoilemme ja vietämme aikaa digilaitteiden kanssa istuen enemmän kuin koskaan aiemmin.
Uusia ratkaisuja ylipainoon: verotus ja sääntely
Terve Paino ry:n mukaan 2,9 miljoonalla suomalaisella on ylipainoa. Järjestön mukaan kehityksen pääasiallinen syy on epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta ja markkinointi yksittäisten ihmisten valinnan sijaan. Siksi tarvitaan muun muassa haittavero runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa sisältäville tuotteille, epäterveellisten tuotteiden paljousalennusten kielto sekä annoskoosta riippumattomat litra- ja kilohinnat.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE ry, johon Hengitysliittokin kuuluu, ehdottaa päättäjille terveysperusteista veroa, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaa, sokeria ja tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältäviin tuotteisiin. Ehdotuksessa verovelvollisuus riippuisi tuotteen ravintoainepitoisuuksista.
Ehdotuksessa kasvikset, hedelmät ja vihannekset jäisivät verotuksen ulkopuolelle, sillä niiden käyttö edistää kansanterveydellisiä tavoitteita.
Mitä mieltä sinä olet, tarvitaanko terveysveroa? Entä arkipäivän tottumuksiin vaikuttaminen, tarvitaanko epäterveellisiin tuotteisiin näkyvät merkinnät erottamaan niitä muista?
Lähteet: soste.fi, tervepaino.fi