Pienpoltto eli puun polttaminen tulisijoissa (esimerkiksi takat ja saunat) tuottaa päästöjä ilmaan, sillä palaessa muodostuu aina pienhiukkasia, häkää, hiilivetyjä ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä sisältävää savua. Mitä epätäydellisempää palaminen on, sitä enemmän epäpuhtauksia syntyy.
Suosi kahden kesän yli kuivunutta puuta, joka on väriltään vaaleaa. Kaksi kuivaa pilkettä helähtää terävästi, kun lyöt niitä vastakkain. Paperi- tai muut roskat, märkä, maalattu tai kyllästetty puu eivät kuulu tulipesään. Jätteenpoltto tuottaa erityisesti haitallisia päästöjä, nokeaa tulipesän ja hormin ja heikentää tulisijan lämmönluovutuskykyä. Voit käyttää sytytysvaiheessa pientä määrää sanomalehteä.
Päältä sytyttäminen on paras tapa lähes kaikissa tulisijoissa. Viisainta on kuitenkin noudattaa aina tulisijavalmistajan antamia ohjeita. Jotta palamislämpötila pysyy sopivan korkeana koko polton ajan, on palamisnopeuden tulisijassa oltava riittävä.
Päästöt voivat huonontaa merkittävästi lähiympäristön hengitysilman laatua, koska ne pääsevät laimentumattomina ja puhdistamattomina suoraan ulkoilmaan. Pientaloalueiden savuongelmat ovat yleensä pahimmillaan kylminä ja tyyninä pakkaspäivinä. Tällöin tulisijoja lämmitetään runsaasti, ja päästöt jäävät säätilan vuoksi leijumaan matalalle. Epäpuhtaudet tunkeutuvat ilmanvaihdon kautta myös sisätiloihin.
Savun musta tai tummanharmaa väri johtuu nokihiukkasista. Pienpoltosta vapautuvat pienhiukkaset koostuvat pääasiassa hiilestä sekä kaasuista tiivistyneistä, ärsyttävistä ja syöpävaarallisista hiilivedyistä. Osa hiilivedyistä on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka haisevat pahalle ja ärsyttävät hengitysteitä jo pienissä pitoisuuksissa. Toiset hiilivedyt puolestaan aiheuttavat syöpää. Tällaisia hiilivetyjä ovat esimerkiksi bentseeni ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.
Talvisin taajamien ja kaupunkien pientaloalueilla jopa 40 % ilmassa olevista pienhiukkasista voi olla peräisin puunpoltosta. Luvun on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä.
Puhtaan palamisen päästöt ovat hyvin pienet verrattuna huonosti toteutetun puunpolton päästöihin.
Puhtaan palamisen tunnistaa lähes värittömästä savusta. Tästä savusta suurin osa on harmitonta vesihöyryä.
Polta puuta puhtaasti -ohje
Tutustu Hengitysliiton Polta puuta puhtaasti -ohjeeseen.
Tulisijan valinta ja nuohous
Kiinnitä huomiota tulisijan hyötysuhteeseen ja päästöarvoihin. Erityisesti taajama-alueilla kannattaa käyttää vähäpäästöisiä ja lämpöä tehokkaasti varaavia tulisijoja. Suomessa tulisijojen päästöille ei ole vielä asetettu päästörajoja. Monet valmistajat ovat kuitenkin kehittäneet tulisijojaan vähäpäästöisemmiksi, ja useimmat tietävät tulisijojensa päästötason.
Eniten savuhaittavalituksia aiheuttavat vanhat kaksoispesäkattilat, joissa on liian pieni varaaja tai ei lainkaan varaajaa. Tällaisissa kattiloissa puuta joudutaan usein polttamaan pienellä teholla, eikä tulipesään päästetä riittävästi ilmaa. Kitupoltosta syntyy paljon päästöjä.
Saneerausten yhteydessä vaihda saunan kiuas sellaiseen, jossa muodostuu vähemmän nokea ja haitallisia hiukkasmaisia ja kaasumaisia yhdisteitä. Suosi sähkökiuasta, jos asut tiiviillä rakennusalueella.
Vakituisessa käytössä olevien asuntojen tulisijat ja savuhormit pitää nuohota kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein. Kiinteistön omistaja on vastuussa nuohouksen järjestämisestä lain vaatimalla tavalla.
Savuhaittojen arviointi
Kokemus savusta aiheutuvasta haitasta on yksilöllinen, eikä savuhaittojen mittaamiseen ole olemassa luotettavaa mittausmenetelmää. Haittoja voidaan kuitenkin arvioida savun toistuvuuden, keston ja voimakkuuden perusteella.
Ympäristöministeriön on julkaissut ohjeen terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille siitä, miten toimitaan, kun pienpolton aiheuttamasta savusta aiheutuu muille haittaa. Hengitysliitto oli mukana ohjeen valmistelussa antamalla luonnosversiosta lausunnon. Tutustu ohjeeseen.
Ohje ei sido viranomaisia, ja sitä sovellettaessa on otettava huomioon tapauskohtainen harkinta ja paikalliset olosuhteet. Viranomaisilla on mahdollisuus puuttua ainoastaan merkittäviin savuhaittoihin eli sellaiseen pienpolttoon, joka aiheuttaa sekä terveys- että viihtyvyyshaittoja. Silloin on useimmiten kyse roskien, märän tai likaisen puun poltosta.
Asianmukainen pienpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on sallittua ja naapureilla on sitä kohtaan sietämisvelvollisuus. Suositeltavaa on, että savuhaittakysymykset pystyttäisiin sopimaan tai sovittelemaan naapurien kesken. Keskustelua, kuuntelua ja ymmärrystä toisia kohtaan tarvitaan kaikilta osapuolilta.