Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Astman omahoidon tavoitteena on oireettomuus, sairauden hallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen.
Astman omahoito koostuu seuraavista asioista:
- säännöllinen lääkkeiden ottaminen
- oman voinnin seuraaminen
- oireiden tunnistaminen
- ärsykkeiden välttäminen
- PEF-arvojen mittaaminen
- lääkityksen sääteleminen lääkärin ohjeiden mukaisesti
- säännöllinen liikunta.
Astmaa sairastava on oman sairautensa paras asiantuntija. Hän tarvitsee tietoa sairaudesta, lääkityksestä sekä omaa sairauttaan pahentavista tekijöistä, jotta hän pystyy tekemään hoitoonsa liittyviä päätöksiä.
Lääkäriltä saat kirjalliset ohjeet omahoidon ja erityisesti lääkehoidon tueksi. Ohjeista on helppo tarkistaa, miten sinun tulee toimia eri tilanteissa ja miten lääkitystä tarvittaessa säädellään.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
- Tukea astman omahoitoon verkkokurssilta ja asiantuntijachatista
- Lääkesumuttimet
- Tilanjatkeet
- Hengittäminen
- Hengityssairaan liikunta
- Limanpoistoharjoitukset
- Valmistaudu vastaanottokäynnille -kortti astmaa sairastavalle
Sinua voi myös kiinnostaa
Virkeyttä viideltä – jumppatuokiot
Kaikille avoimet, maksuttomat etäjumppatuokioit joka keskiviikko klo 17. Tule mukaan jumppaamaan!
Huolehdi riittävästä ravinnosta
Hyvä ravitsemus ja oikea ruokavalio ovat tärkeä lisä omahoitoon. Vinkit ja suositeltavat valinnat hengityssairaille niin arjessa kuin pahenemisvaiheiden aikana.
Tarvitsetko vertaistukea?
Vertaistoiminnassa voi puhua avoimesti ja luottamuksellisesti omasta sairaudesta, muista vaikeista asioista sekä saada voimaa arkeen.
Astmaa sairastavien vertaispuhelin
044 407 7012
maanantaisin kello 18–20
Hengitysliiton ylläpitämien palvelupuhelinten olemassaolon mahdollistaa STEA-avustus. Palvelu on maksutonta, soittaminen maksaa vain puhelinverkkomaksun verran.
Astmaa sairastavan suun terveys
Hengityssairaan on huolehdittava säännöllisestä hammashoidosta.
Astman hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat aiheuttaa kurkun käheytymistä sekä suun ja nielun hiivatulehduksen. Hengitettävistä lääkkeistä osa voi jäädä suuhun lääkkeenoton jälkeen. Tämä lisää suun hiivakasvua eli sammasta. Suun hiivakasvu voi altistaa hampaiden reikiintymiselle.
Lisää tietoa suun terveydestä sekä vinkkejä siitä huolehtimiseen löydät Suun terveys -sivultamme.
Astmaa sairastavan liikunta ja painonhallinta
Liikunta ja painonhallinta ovat tärkeä osa astman omahoitoa.
Hyvä kunto edistää keuhkojen toimintaa. Säännöllinen liikunta nostaa rasituksen sietoa sekä vähentää rasitusoireita. Kun kunto nousee, tarve käyttää lääkettä rasitusoireen hoitamiseksi vähenee tai loppuu kokonaan. Liikuntaa harrastava selviää pienemmillä lääkeannoksilla sekä vähemmillä sairauspoissaoloilla ja sairaalakäynneillä.
Jos astmaa sairastavalla on ylipainoa, painonpudotus helpottaa hengittämistä, tehostaa astman lääkehoitoa ja parantaa oloa.
Jos rasitus lisää hengenahdistusta, yskimistä tai hengitysteiden vinkumista, keskustele lääkärin kanssa rasitusoireita ehkäisevän lääkkeen käytöstä. Jos oireita ilmenee usein rasituksen aikana, ota sovittu lääke ennen liikuntasuoritusta.
Lue lisää hengityssairaalle sopivasta liikunnasta Hengityssairaan liikunta -sivultamme.
Astmaa sairastavan tupakointi ja savuttomuus
Tupakointi lisää astmariskiä ja heikentää keuhkojen kuntoa.
Astmalääkkeiden teho ei ole tupakoivilla niin hyvä kuin tupakoimattomilla. Myös passiivinen tupakointi vaikuttaa astman hoitoon heikentävästi. Sähkösavukkeetkin voivat vaurioittaa keuhkoja.
Lisää tietoa savuttomuudesta ja vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen löydät Savuttomuus-sivuiltamme sekä Hengitysliiton Stumppi.fi-palvelusta. Lisäksi maksuton Stumppi-neuvontapuhelin palvelee numerossa 0800 148 484.
Opas astmaa sairastavalle
Tutustu Hengitysliiton Astma-oppaaseen.
Tule mukaan toimintaan, liity jäseneksi
Löydä oma tapasi osallistua ja kannattaa Hengitysliiton toimintaa. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.