Toipuminen koronataudista

Hengitystieinfektiota sairastavan on hyvä jäädä kotiin lepäämään. Työpaikat voivat antaa omia ohjeistuksiaan töihin palaamisesta. Yleisohje töihin, kouluun ja päiväkotiin palaamisesta on odottaa mahdollisen kuumeen ohimenemistä ja oireiden selvää vähentymistä. Jälkinuha ja -yskä voivat jatkua pitkään, mutta se ei estä paluuta arkeen. Lasten kohdalla suositellaan kuitenkin odottamista niin kauan, että nämä jaksavat osallistua opetukseen tai varhaiskasvatuksen toimintaan. 

Omahoidolla on tärkeä merkitys koronataudista toipumisessa. Vähittäinen liikunnan ja ulkoilun lisääminen ja sekä hengitysharjoitukset ovat suositeltavia.

Tutkimustietoa siitä, miten keuhkot ja keho toipuvat koronataudista, on toistaiseksi vähän. Koronatauti on pitkittynyt, jos se kestää 4−12 viikkoa. Virallisia diagnostisia kriteereitä jälkioireyhtymälle ei ole vielä olemassa.   

Jälkioireiden esiintyminen ei ole yhteydessä sairastavan ikään, perusterveydentilaan ja mahdolliseen pitkäaikaissairauteen, eikä sairastetun koronataudin vakavuusasteeseen.   

Aiheeseen liittyviä sisältöjä

Sinua voi myös kiinnostaa

Koronataudin mahdollisia jälkioireita voivat olla:  

  • väsymys ja uupumus  
  • uniongelmat  
  • hengenahdistus  
  • sydänoireet  
  • haju- ja makuaistinhäiriöt  
  • niveloireet  
  • keskittymisongelmat ja päänsäryt.  

Toipuminen koronataudista voi olla hidasta, mutta yleensä oireet ovat lievähköjä ja vähenevät edelleen ajan kuluessa. Toipumisajan pituus ei riipu taudin vaikeusasteesta. Jälkioireet voivat kestää useita kuukausia myös lievän koronataudin sairastaneilla.   

Kuntoutuksessa on tärkeää huomioida toimintakyvyn eri ulottuvuudet, niin fyysiset kuin psyykkisetkin. Kuntoutuksessa tärkeää on yksilöllisyys. Liikaa rasitusta on hyvä varoa. Voi myös olla, että sairastuneen elämäntyyli muuttuu, jos jaksaminen ei palaudu enää entiselle tasolle. Varmaa vastausta koronan sairastamisen mahdollisista pysyvistä vaikutuksista ei ole.   

Koronatautiin sairastuminen ei poissulje uuden tartunnan mahdollisuutta. Siksi etenkin toipumisvaiheessa on sairastuneen suojauduttava koronataudin uusiutumiselta.

Rokotteiden ansiosta riski vakavaan koronatautiin on yleisesti ottaen pieni, vaikka rokotukset eivät poista sairastumisen mahdollisuutta. Paras suoja tällä hetkellä on koronataudin aiemman sairastumisen ja rokotteiden tuottama hybridi-immuniteetti. 

Kannattaa muistaa, että koronarokotus ei suojaa influenssalta eli influenssarokotus kannattaa ottaa. Infektiolääkäreiden havaintojen mukaan koronataudin sairastamisen jälkeen influenssa tautina iskee todennäköisesti kovemmin.  

Jos jälkioireet kestävät yli 12 viikkoa käytetään nimitystä pitkä korona tai englanninkielistä ilmaisua ”long covid”. Vaikean koronataudin sairastaneilla on todennäköisesti jokin jälkioire tai oireita vielä 6 kuukautta sairastumisensa jälkeen. Naisilla on enemmän pitkäaikaisia oireita kuin miehillä. Myös korkea ikä, suuri painoindeksi, uniapnea ja pitkä hengityslaitehoito ovat yhteydessä huonompaan elämänlaatuun puolen vuoden päästä sairastumisesta.   

Sairastunutta on hoidettava sen mukaisesti, mihin elinjärjestelmään oireet kohdistuvat. Kuitenkin kaikilta, joilla on hengitystieoireita vielä 12 viikkoa sairastumisesta, tulisi ottaa rintakehän röntgenkuva. 

Syksyllä 2022 arvioidaan, että pitkittyneen koronataudin saa noin joka 8. sairastunut. Rokotuksilla on merkitystä, sillä rokotetuilla riski saada pitkittynyt koronatauti puolittuu. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että Omikron-variantti aiheuttaa vähemmän pitkittynyttä koronatautia. Hyvä tieto on, että lapsilla pitkittynyt tautimuoto on todella harvinainen.   

Lue lisää: Keuhkoterveyden asiantuntija Filha ry:n ohjeet terveydenhoidon ammattilaisille.  

Osallistu kevätkeräykseen 2024

Pienikin lahjoitus on tärkeä ja helpottaa hengityssairaan arkea. Kiitos avustasi.