Keuhkoahtaumataudin hoito

Keuhkoahtaumataudin vakavuuteen vaikuttavat liitännäissairaudet, pahenemisvaiheiden esiintymistiheys ja yksilölliset ominaisuudet.

Kuten muissa pitkäaikaissairauksissa, myös keuhkoahtaumataudin hoidossa sairastuneen oma aktiivisuus, vastuullisuus ja sitoutuminen omaan hoitoon on tärkeää.

Kokonaisvaltaisen hoidon tavoitteena on helpottaa sairastuneen kokemia oireita, parantaa elämänlaatua ja suorituskykyä, ylläpitää keuhkojen toimintakykyä, lisätä elinvuosia sekä vähentää sairauden pahenemisvaiheita, sairaalahoitopäiviä ja kustannuksia.

Toisilla keuhkoahtaumatauti etenee hitaammin kuin toisilla. Keuhkoahtaumataudin oireet heikentävät sairastuneen toiminta- ja työkykyä.

Muutoksia keuhkoissa ei voida parantaa, mutta oireita voidaan helpottaa. Kokonaisvaltainen hoito parantaa sairastuneen elämänlaatua ja eliniän odotetta merkittävästi.

Keuhkoahtaumatautiin sairastunut voi tarvita lääkehoitoa keuhkoahtaumataudin oireiden tai pahenemisvaiheen ehkäisemiseen. Oireettomat eivät tarvitse lääkehoitoa.

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito toteutetaan yksilöllisesti potilaan taudinkuvan pohjalta. Lääkehoito perustuu oireiden määrään ja pahenemisriskiin. Lääkehoitoa arvioidaan sen mukaan, onko sairastuneella suuri vai pieni pahenemisvaiheen riski sekä sen, onko hänellä samanaikaisesti keuhkoahtaumatauti ja astma.

Jos sinulla on keuhkoahtaumatauti, on sinulla hyvä olla myös lääkityslista. Lääkityslistasta voit tarvittaessa tarkistaa oman lääkehoitosi. Jos taudinkuva muuttuu, lääkehoito pitää arvioida uudelleen jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Samassa yhteydessä myös lääkityslista voidaan päivittää.

Keuhkoahtaumataudissa lääkehoito perustuu hengitettäviin eli inhaloitaviin lääkkeisiin. Tällaisia lääkkeitä ovat

  • lyhyt- ja pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet (β2-agonistit tai antikolinergit)
  • avaavien lääkkeiden kiinteät yhdistelmät eli kaksoisavaavat lääkkeet
  • inhalaatioglukokortikoidin ja pitkävaikutteisen β2-agonistin yhdistelmälääkkeet.

Inhaloitavan glukokortikoidin (kortisonin) pitkäaikaista käyttöä ei suositella ainoastaan keuhkoahtaumataudin hoitoon.

Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävät lääkkeet ovat jauheita tai aerosoleja, jotka hengitetään eli inhaloidaan keuhkoihin. Lisäksi on käytössä erilaisia suun kautta otettavia lääkkeitä. Nämä lääkkeet vähentävät keuhkoahtaumatautiin liittyvää tulehdusreaktiota, irrottavat limaa tai ovat antibiootteja.

Lääkityksen vaikutusta seurataan. Vaikka oireet eivät lievittyisikään, voi lääkehoito kuitenkin merkittävästi vähentää pahenemisvaiheiden riskiä ja määrää.

Koska taudinkuva saattaa taudin edetessä muuttua, se ja lääkehoito on arvioitava uudelleen jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Jokainen keuhkoahtaumatautia sairastava tarvitsee kirjallisen lääkityslistan, josta oman lääkehoidon voi tarkistaa. Lääkityslista kannattaa ottaa mukaan jokaiselle vastaanottokäynnille lääkehoidon ajantasaisuuden varmistamiseksi.

Jos keuhkoahtaumatauti on edennyt pitkälle, voidaan tietyin edellytyksin aloittaa lääkkeellinen happihoito kotihappirikastimella.

Happihoitoa käytetään korjaamaan elimistön hapenpuutetta. Happihoidon tavoitteena on ehkäistä hapenpuutteen aiheuttamaa kohtuutonta sydämenrasitusta ja muita haitallisia vaikutuksia.

Kotihappihoidolle edellytyksenä on sairastavan ja samassa kotitaloudessa asuvien vähintään 6 kuukautta jatkunut tupakoimattomuus. Jos happihoito jää käyttämättä tai sairastava tupakoi happihoidon aikana, kotihappihoito lopetetaan.

Kotihappi­ tai nestehappihoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, ja sitä varten sairastava saa apuvälineyksiköstä lainaan happirikastimen. Toinen, kalliimpi vaihtoehto on nestehappi, johon kuuluu kotisäiliö ja täytettävä kannettava säiliö. Tällöin potilas tilaa itse hapen kaasujen toimittajalta ja anoo myöhemmin sairausvakuutuksestaan peruskorvauksen hapesta ja laitteiden vuokrasta.

Hengitysliiton opas kotihappihoidosta

Tutustu Hengitysliiton oppaaseen kotihappihoidosta.

Hengitettävä lääke annostellaan inhalaatiolaitteella.

Inhalaatiolaitteet ovat jauheinhalaattoreita tai ponnekaasuaerosoleja. Hengitettävän lääkityksen määräämisen yhteydessä valitaan sopiva inhalaatiolaite. Sopivan laitteen valinnassa on oleellista varmistaa käsien ja hengityksen samanaikainen toimintakyky ja sisäänhengityksen nopeus. 

Varmista yhdessä lääkärin tai hoitajan kanssa, että osaat oikeanlaisen lääkkeenottotekniikan. Lääkkeenottotekniikka kannattaa tarkistaa jokaisella vastaanottokäynnillä. Ohjeita saat myös apteekista.

Kun käytät jauheinhalaattoria, sisäänhengityksen on oltava tehokas ja hengitystä pitää pidättää 5−10 sekuntia. Laite ei vaadi annoksen laukaisun ja sisäänhengityksen samanaikaisuutta. Laite ei usein sovi iäkkäille tai vaikeaa astmaa sairastaville, sillä he välttämättä eivät pysty tarpeeksi tehokkaaseen sisäänhengitykseen.

Ponnekaasuaerosolin käyttö vaatii käsien ja sisäänhengityksen samanaikaista toimintaa, koska annoksen laukaisun on tapahduttava sisäänhengityksen alussa. Sisäänhengitysnopeuden ei kuitenkaan tarvitse olla kovin suuri. Lääkkeenotto tapahtuu rauhallisesti ja syvään sisään hengittäen sekä hengitystä pidättäen noin 10 sekunnin ajan. Ponnekaasuaerosolilääkkeitä käytetään usein tilajatkeen avulla. Uusimpia lääkkeitä voi kuitenkin käyttää myös ilman tilanjatketta. Nämä lääkkeet soveltuvat hyvin ikääntyneille ja vaikeaa astmaa sairastaville.

Lääkäri voi määrätä käytettäväksi tilajatketta tai lääkesumutinlaitetta lääkkeiden oton tukena. Tilanjatkeet antavat mahdollisuuden hengittää lääke rauhallisesti noin 5–10 sisäänhengityskerran aikana. Tilanjatkeiden käyttö helpottaa lääkkeiden ottoa sekä vähentää suuhun ja nieluun jäävää lääkemäärää. Tilanjatkeissa ja sumutinlaitteissa voidaan tarvittaessa käyttää myös maskia.

Sumutinlaitteen käyttö edellyttää erillisellä reseptillä saatavia lääkkeitä. Lääkkeet ovat nestemäisessä muodossa. Sumutinlaite voi olla tarpeen lääkkeenoton hankaloituessa pahenemisvaiheissa tai sairauden vaikeutuessa.

Lue lisää Duodecimin verkkosivulta Käypä hoito -suositukset.

Keuhkoahtaumatautia sairastava hyötyy kausi-influenssarokotuksesta. Influenssa voi aiheuttaa taudin pahenemisvaiheen ja johtaa jopa keuhkokuumeeseen. Keuhkoahtaumatautia sairastavat kuuluvat influenssan osalta riskiryhmään. He saavat rokotteen ilmaiseksi omasta terveyskeskuksestaan.

Myös omakustanteista pneumokokkirokotetta suositellaan keuhkoahtaumatautia sairastavalle. Rokote vähentää pneumokokkibakteerin aiheuttamia keuhkokuumeita sekä pahenemisvaiheita.

Kirurgisen hoidon tavoitteena on sairastavan elinajan piteneminen ja elämänlaadun paraneminen. Pienille osalle keuhkoahtaumatautia sairastavista voidaan harkita kirurgista hoitoa.

Jos tauti etenee poikkeuksellisen nopeasti ja oireet lisääntyvät maksimaalisesta lääkkeettömästä ja lääkkeellisestä hoidosta huolimatta, lääkäri voi antaa lähetteen erikoissairaanhoitoon kirurgiseen hoitoarvioon.

Keuhkoahtaumatauti-opas

Tutustu Hengitysliiton oppaaseen keuhkoahtaumatautia sairastavalle.

Osallistu kevätkeräykseen 2024

Pienikin lahjoitus on tärkeä ja helpottaa hengityssairaan arkea. Kiitos avustasi.