Lausunnot ja kannanotot 2023

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi tupakkalain muuttamisesta 23.11.2023.

Esitysluonnoksessa ehdotettiin savuttomien nikotiinituotteiden, kuten esimerkiksi nikotiinipussien, ottamista nykyistä kattavammin tupakkalain piiriin. Hengitysliitto kannatti esityksen ehdotusta lisätä tupakkalakiin savuttoman nikotiinituotteen määritelmä. Hengitysliitto nosti kuitenkin esiin, että lisättävässä määritelmässä tulee nuorisokäytön ennaltaehkäisemiseksi huomioida ennakoivasti myös uudenlaiset nikotiinia sisältävät tuotteet, jotka eivät käyttötarkoitukseltaan tai käyttötavaltaan täysin vastaa purutupakkaa, nenänuuskaa tai suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa, mutta sisältävät nikotiinia ja jotka eivät ole lääkelain alaisia nikotiinikorvaushoitotuotteita. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi lapsille ja nuorille tuttuja makeisia muistuttavat tuotteet.

Hengitysliitto pitää luonnoksessa ehdotettua savuttoman nikotiinituotteen maksimipitoisuuden asettamista 20 mg/g tasolle erittäin korkeana huomioiden lain tavoite suojella lapsia hengenvaarallisilta nikotiinimyrkytyksiltä. Vahvat nikotiinituotteet eivät myöskään tue nikotiininkäytöstä vieroittumista, vaan päinvastoin vahvistavat riippuvuutta. Tästä syystä Hengitysliitto ehdotti maksimirajan asettamista samalle tasolle nikotiinikorvaushoitotuotteiden kanssa. 

Hengitysliitto piti myös tärkeänä, että nikotiinipitoisuuden sallitun maksimin lisäksi määritellään savuttomille nikotiinituotteille maksimi annoskoko sekä pakkauskoko. Yhden annoksen sisältämän nikotiinin määrän kasvattaminen ei pitäisi olla sallittua annoskokoa kasvattamalla. Lisäksi Hengitysliitto ehdotti, että valmistajilta tulee edellyttää lapsiturvallisten pakkausten käyttöönottoa.

Hengitysliitto kannatti savuttomien nikotiinituotteiden tunnusomaisten makujen kieltämistä, mutta piti kiellettyjen makujen erikseen säätämistä asetuksella nuorisokäytön ennaltaehkäisyn näkökulmasta sekä valvonnan toimivuuden näkökulmasta täysin riittämättömänä keinona. Hengitysliiton näkemyksen mukaan ehdotetun negatiivisen listauksen seurauksena sääntely kiellettyjen makujen osalta tulisi väistämättä olemaan alati markkinoille tulevien uusien makujen osalta jatkuvasti vanhentunutta. Lisäksi määritelmä ”maku, joka on omiaan houkuttelemaan nuoria” on ominaisuus, jonka määrittely ja mittaaminen on sattumanvaraista. Kansanterveydellisestä näkökulmasta arvioituna tunnusomaisten makujen salliminen missään määrin on merkittävä riski savuttomien nikotiinituotteiden nuorisokäytön lisääntymisen näkökulmasta. Hengitysliiton näkemyksen mukaan savuttomia nikotiinituotteita tulee säännellä samaan tapaan kuin tupakkatuotteita, eli tunnusomaiset maut tulee kieltää. Hengitysliitto esitti myös, että maustamiseen tarkoitettujen tuotteiden lisäksi kielletään myös tuotteiden ja tuotepakkausten parfymointiin käytettävät tuotteet tai aineet.

Hengitysliitto piti tärkeänä myös sitä, että savuttomat nikotiinituotteet eivät saa sisältää lisäaineita, jotka edistävät nikotiinin imeytymistä, eikä mentolin kohdalla ole perustetta poiketa kiellosta.  

Pakkausmerkintöihin liittyvien ehdotusten lisäksi Hengitysliitto esitti, että kuluttajien hankintapäätöstä helpottamaan vähittäismyyntipakkauksiin edellytetään merkintää ”ei nikotiinikorvaushoito – tuote” niihin nikotiinituotteisiin, joihin ei sovelleta lääkelakia. Tämä selkiyttäisi tilannetta kuluttajan näkökulmasta ja nikotiinin käytön lopettamiseen tukea hakeva henkilö erottaa selkeämmin nikotiinikorvaushoitotuotteet kuluttajatuotteista.

Hengitysliitto kannatti luonnoksen ehdotusta vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaisesta ulkoasusta ja pitää sitä erittäin tärkeänä tuotteiden houkuttelevuuden vähentämiseksi lasten ja nuorten keskuudessa.  Sama yhdenmukaisen ulkoasun vaatimus tulee ulottaa myös itse nikotiinituotteeseen, jotta tuotteen markkinointi ei siirry vähittäismyyntipakkauksesta itse tuotteeseen. Hengitysliitto esitti myös, että yksittäisiin tuotteisiin lisätään varoitusmerkintä.  

Tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeilut ja käyttö aloitetaan usein 20 ikävuoteen mennessä, joten ikärajan nostolla suojataan ikäryhmiä, jotka ovat kokeiluiden ja käytön aloittamisen näkökulmasta suurimmassa riskissä. Tästä syystä Hengitysliitto esittikin, että tupakka- ja nikotiinituotteiden myynti, luovutus, välitys, hallussapito ja maahantuonti kielletään alle 20-vuotiaille. Hengitysliitto kannatti myös savuttomien tupakkatuotteiden matkustajatuonnin määrällisen rajan laskemista 1000 grammasta 500 grammaan. Matkustajatuonnin määrällisessä maksimirajassa tulee kuitenkin huomioida yhdessä sekä savuttomat tupakkatuotteet että savuttomat nikotiinituotteet. Hengitysliitto kannattaa myös etäviestimen välityksellä hankittujen tuotteiden maahantuontikieltoa.

Hengitysliitto pitää erittäin tärkeänä, että savuttomia nikotiinituotteita ei saa käyttää päiväkotien taikka esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisä- tai ulkotiloissa eikä leikkikentillä. Jotta lapsia, eläimiä ja ympäristöä voidaan suojata hengenvaarallisilta nikotiinimyrkytyksiltä, joita voi aiheutua nikotiinipussien syömisestä, tulee savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kieltää myös yleisiltä uimarannoilta toukokuusta syyskuun loppuun tupakkatuotteiden tapaan. Hengitysliitto kannattaa ehdotusta, että mitä säädetään tupakointikieltoon liittyvistä opasteista, laajennetaan koskemaan myös savuttomia nikotiinituotteita.

Hengitysliitto pitää erittäin tärkeänä, että laki tulee voimaan mahdollisimman pian. Nykytila on lasten ja nuorten terveyden sekä kansanterveyden näkökulmasta kestämätön eikä tue tupakkalain tavoitetta saavuttaa savuton ja nikotiiniton Suomi 2030.

Hengitysliitto muistuttaa, että rajoitusten ohella on tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen. Valtakunnallinen, maksuton tukipalvelu tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen (Stumppi) on edelleen tarjolla. Tieto palvelusta ei välity tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttäjille, koska se ei ole pakkauksessa. Stumpin yhteystietojen lisääminen pakkauksiin tai niiden kääreisiin lisäisi käyttäjien tietoisuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa neuvontapalvelua.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta 30.10.2023. Hengitysliitto katsoo, että asiakasmaksujen tulee olla kohtuullisia, eivätkä ne saa muodostua esteeksi kenenkään hoitoon hakeutumiselle. Mikäli asiakasmaksujen taso estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon, maksetaan siitä suurempaa hintaa myöhemmin.

Kansainvälinen tarkastelu osoittaa, että Suomessa sairastavien maksutaakka muihin maihin verrattuna on jo nyt suuri. Osa hengityssairaista on jo aiemmin jättänyt ostamatta lääkkeitä ja käymättä lääkärillä taloudellisista syistä. (Hengitysliiton kysely 2018.)  Kustannusten nousu on johtanut monella siihen tilanteeseen, jossa sairastava joutuu miettimään ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Vuonna 2022 lähes puoli miljoonaa asiakasmaksua oli ulosotossa (SOSTE 2022).

Asiakasmaksujen korottaminen lisää terveyden eriarvoisuutta

Hallitusohjelman mukaan asiakasmaksujen maltillinen korottaminen tehdään lisäämättä eriarvoisuutta. On kuitenkin huomioitava, että pienituloiset kotitaloudet käyttävät jo suhteellisesti suuremman määrän tuloistaan sote-palveluihin kuin enemmän tienaavat kotitaloudet. Suomessa katastrofaalisia terveysmenoja kokevien talouksien osuus on korkea verrattuna Länsi-Euroopan maihin ja muihin Pohjoismaihin. (Kotitalouksien terveysmenojen vaikutukset toimeentuloon Suomessa – Tiivistelmä WHO:n maaraportista. Tervola, Aaltonen, Tallgren, 2021).

Tilanne, jossa pienituloisten palveluihinsa käyttämä rahamäärä nousee entisestään, ja moni voi joutua turvautumaan pikavippeihin lääke- ja hoitokuluista selvitäkseen, on kestämätön. Asiakasmaksujen korottaminen yhdessä muiden nousevien kustannusten kanssa – kuten lääkkeiden omavastuuosuuden korotus ja mahdollinen lääkkeiden arvonlisäveron nosto – tulevat vaikeuttamaan pitkäaikaissairaiden toimeentuloa ja lisäämään eriarvoisuutta.

Toimeentulotukeen turvautumaan joutuvien määrää ei pidä lisätä

Asiakasmaksujen korotus voi johtaa pitkäaikaissairailla lisääntyneeseen toimeentulotuen tarpeeseen ja ulosottoihin. Vaikka asiakasmaksujen kansallinen yhtenäistäminen lisäisikin yhdenvertaisuutta eri alueiden välillä, se ei tarkoita sitä, etteivätkö asiakasmaksujen korotukset lisää eriarvoisuutta.

Sote-järjestöjen tekemästä kyselystä pitkäaikaissairaille ilmenee, että vain runsaalla yhdellä prosenttia vastaajista asiakasmaksuja oli kohtuullistettu. Maksukyvyn mukaan määräytyviä terveydenhuollon maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, mutta 40 prosenttia vastaajista (2018) ei ollut edes tietoinen asiakasmaksujen kohtuullistamisesta tai perimättä jättämisestä.

Asetusesityksen muistiossa todetaan, että korotukset keskistetään erikoissairaanhoitoon, koska siellä asiakkaiden tulojakauma on tasaisempi. Korotuksia esitetään laajasti kuitenkin myös perusterveydenhuollon asiakasmaksuihin.

Hengityssairaat tarvitsevat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja. Asiakasmaksujen korotuksia ei pidä tehdä, eikä muutenkaan lisätä paljon palveluja tarvitsevien maksutaakkaa. Kotiin annettavien palvelujen kasvava käyttäjäryhmä ovat iäkkäät henkilöt, joiden tulot ovat työssäkäyvää väestöä pienemmät. Myös terveyskeskuksen avohoidon maksuja ja sarjahoidosta perittäviä maksuja joutuvat maksamaan laajasti eri tuloluokista tulevat henkilöt.

Mikäli asiakasmaksuja korotetaan, niin asetusesityksen muistionkin mukaan se voi johtaa lisääntyneeseen toimeentulotuen tarpeeseen tai ulosottoihin. Hengitysliitto katsoo, että kansalaisten toiminta- ja työkyvystä on huolehdittava yhdenvertaisesti ja asiakasmaksujen korotuksista on luovuttava.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta 13.9.2023.

Esityksessä ehdotetaan tupakkaverosta annettua lakia muutettavaksi siten, että myös savuttomat nikotiinituotteet tulisivat veron piiriin. Esityksen mukaan savuton nikotiinituote määriteltäisiin lakiin siten, että määritelmä kattaa markkinoilla olevat niin sanotut nikotiinipussit sekä markkinoille mahdollisesti myöhemmin tulevat niitä läheisesti muistuttavat tuotteet. Savuttomista nikotiinituotteista ehdotetaan kannettavaksi sekä vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvoveroa että yksikköveroa. Lisäksi säädettäisiin savuttomien nikotiinituotteiden vähimmäisverosta.

Hengitysliitto kannattaa savuttomien nikotiinituotteiden ottamista tupakkaverolain piiriin esityksen mukaisesti.

Tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen Suomessa. Jos tulevaisuudessa ylipäätään nähdään tarpeelliseksi voimakasta riippuvuutta sekä monia eri terveyshaittoja aiheuttavan nikotiinin myynnin salliminen muiden kuin lääkelain piirissä olevien, vieroitukseen käytettävien nikotiinikorvaushoitotuotteiden muodossa, on ne vähintään säädettävä verotuksen piiriin kuuluviksi. Tupakka- ja nikotiinituotteiden korkeampi hinta ehkäisee ja hillitsee tuotteiden käyttöä erityisesti nuorilla ja edistää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista aikuisten keskuudessa. Hengitysliitto näkee tärkeänä, että savuttomien nikotiinituotteiden verotasoa tarkastellaan säännöllisesti ja pyritään tasaisesti toteutettaviin veronkorotuksiin samaan tapaan kuin tupakkatuotteidenkin kohdalla.

Hengitysliiton näkemys on, että verotuksen lisäksi keskeistä on määritellä savuttomille nikotiinituotteille tupakkatuotteille säädetyn kaltaiset rajoitukset, kuten esimerkiksi myynnin luvanvaraisuus, tunnusomaisten makujen kielto, rajat tuotteiden nikotiinimäärille sekä yhdenmukaiset pakkaukset houkuttelevuuden vähentämiseksi. Hengitysliitto korostaa, että rajoitusten ohella on tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa valtioneuvoston asetuksesta koskien sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoitusta 15.9.2023.

Asetusluonnoksen mukaan avustus sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille ja säätiöille voidaan myöntää yleisavustuksena, investointiavustuksena tai hankeavustuksena.

Kohdennettu toiminta-avustus jää pois ja sen tilalla käytetään kohdennettua yleisavustusta. Asetuksen perusteluissa erikseen kohdennetun yleisavustuksen tarve jää epäselväksi lukuun ottamatta markkinaehtoisen toiminnan rajausta yleisavustuksen ulkopuolelle. STEA-avustuksiin liittyvän käsitteistön yhdenmukaistaminen on tarpeen.

Lähtökohtaisesti yleisavustus sääntömääräiseen toimintaan on järjestöjen toiminnan toteuttamisen, suunnittelun sekä resurssoinnin kannalta tarkoituksenmukaista. Investointi- ja hankeavustusten kohdalla sitovien useampivuotisten päätösten tekeminen on kannatettavaa. Tämä, ja ohjeellisen suunnitelman tekeminen tulevien vuosien yleisavustuksen tasosta yhdessä tukevat järjestöjen toiminnan suunnitelmallista toteuttamista.

Asetusluonnoksen perusteluissa käsitellään tilannetta, jossa laajamittainen häiriö valtionavustusten hallinnointijärjestelmässä voi estää hakemuksen jättämisen määräajassa. Hengitysliitto kannattaa SOSTEn esitystä, että virkkeestä poistetaan sana ”laajamittainen”. Häiriön valtionavustusten hallinnointijärjestelmässä ei tarvitse olla laajuudeltaan suuri, mikäli se kohdistuu sellaiseen osaan järjestelmää, että hakemuksen jättäminen estyy. Avustusten hakijoiden vastuulle ei voi jättää järjestelmän toimimattomuudesta aiheutuvia seurauksia.

Hengitysliitto katsoo, että avustusharkinnan yhteydessä tarkasteltavaa järjestön varallisuusasemaa tulee arvioida yhden vuoden tilinpäätöksen sijaan kolmen tilinpäätöskauden ajalta.

On myös huomioitava, että järjestöjen toimintaympäristössä voi tapahtua sellaisia ennakoimattomia muutoksia, jotka vaikuttavat toimitilojen tarpeeseen ja käyttöön. Avustuksen saajan tulee voida vuokrata tiloja joustavasti.

Tällä hetkellä järjestö ei saa käyttää sille myönnettyä avustusta varainhankintaan. Mikäli varainhankinnan kustannukset voisivat olla avustuskelpoisia tiettyyn enimmäismäärään asti, vaikutukset olisivat varainhankintaan kannustavia. Avustuskelpoisten kustannusten enimmäismäärä on porrastettava valtionavustuksen ja varainhankinnan tuoton tasoon.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta sairausvakuutuslain 5 luvun 8§:n muuttamisesta.

Hengitysliitto katsoo, että lääkkeiden vuosiomavastuun korottaminen heikentää entisestään pitkäaikaissairaiden asemaa. Esityksessä vuosiomavastuu nousee vuoden 2023 tasosta. Esitetty korotus vuodelle 2024 olisi noin 27€. Hengitysliitto ei kannata esitystä. Lääkkeiden vuosiomavastuu tulee pitää ennallaan tai sitä pitää alentaa. Lisäksi on tärkeää mahdollistaa lääkkeiden vuosiomavastuun maksaminen osissa. Tämä tuo hieman helpotusta kalliita lääkkeitä tarvitsevien tilanteeseen.

Yleinen kustannusten nousu on jo nyt johtanut monella siihen tilanteeseen, jossa sairastava joutuu miettimään ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Kansainvälinen tarkastelu osoittaa, että Suomessa sairastavien maksutaakka muihin maihin verrattuna on suuri. Lääkkeiden omavastuun mahdollinen korottaminen yhdessä muiden nousevien kustannusten vaikutuksen kanssa (asiakasmaksut, mahdollinen lääkkeiden alv:n nosto) vaikeuttaa pitkäaikaissairaiden toimeentuloa.

Hengitysliitto kannattaa eri maksukattojen yhdistämistä yhdeksi maksukatoksi, jonka taso sidotaan takuueläkkeen tasoon.

Sosiaaliturvakomitean välimietintö julkistettiin 16.3. ja se sisältää 31 ehdotusta tuleville hallituksille sosiaaliturvan uudistamiseksi sekä linjaukset komitean toisen kauden työlle. Hengitysliitto antoi lausunnon sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä 17.5.2023. Lausunnossa otetaan kantaa hengityssairaiden näkökulmasta työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvien etuuksien kehittämiseen, etuus- ja palvelupolkujen toimivuuden kehittämiseen ja palveluiden tarjoamiseen sekä monialaisen asiakassuunnitelman ja vastuutyöntekijämallin kehittämiseen.  

Hengitysliitto peräänkuuluttaa lausunnossaan vahvaa ohjausta, jotta henkilö löytää ja osaa hakea palveluita sekä etuuksia. Pitkäaikaissairaille on tarjottava tukea, esimerkiksi sosiaalityöntekijän konsultaatio. Oman toimintakyvyn kuvaus (myös läheisen näkemys on tarpeen ja tärkeä) on erittäin tärkeä osa etuuksien ja palvelujen hakemisessa ja saamisessa. Sairastunut tarvitsee prosessin aikana moniammatillista yksilöllisen elämäntilanteen huomioivaa tukea ja palveluohjausta.  Paras lopputulema on, kun terveyden- ja sairaudenhoito sekä saatavilla olevat etuudet ja palvelut perustuvat realistiseen yhteisesti asiakkaan kanssa jaettuun arvioon hänen tilanteestaan. 

Palveluohjauksen ja tuen parantamiseksi välimietinnössä esitetään monialaisen asiakassuunnitelman ja vastuutyöntekijämallin kehittämistä. Hengitysliitto toteaa lausunnossaan, että mikäli asiakassuunnitelma tehdään, ja siihen onnistutaan kokoamaan asiakkaan hoito-, kuntoutus-, palvelu- ja etuustiedot, se tulee helpottamaan tiedonkulkua, mahdollistamaan moniammatillista kokonaisnäkemystä asiakkaan tilanteesta ja tukemaan asiakkaan oikeuksien toteutumista. Samalla se parhaassa tapauksessa edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta. Myös esitys rinnalla kulkijasta eli vastuutyöntekijämallista on kannatettava ja vastuutyöntekijän tukea on annettava haavoittuvassa asemassa oleville ja paljon palveluja käyttäville ja tarvitseville ihmisille, myös pitkäaikaissairaille, joilla on vaikeuksia arjessa pärjäämisessä ja joiden voimavarat ovat vähissä. Myös pitkäaikaissairaan lapsen perheelle, jolla on vaikeuksia arjessa pärjäämisessä, vastuutyöntekijämalli on tärkeää. Asiakkaalle tulee tulla tunne, että ammattilainen on hänen puolellaan ja yhdessä etsimässä ratkaisuja asiakkaan kanssa.  

Hengitysliitto näkee, että sosiaaliturvakomitean on seuraavalla hallituskaudella tärkeää edistää yhden perusturvaetuuden konkretisointia. Sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen ja joustavoittaminen edesauttavat siirtymiä eri elämäntilanteiden välillä sekä vähentävät väliinputoamista ja katkoksia etuuden maksussa. Hengitysliitto kannattaa vahvasti Sosten ehdotusta etuuksien hakemisen helpottamisesta veroehdotuksen kaltaisella etuusehdotuksella, jossa viranomainen kertoo asiakkaalle kaikki ne etuudet, joihin hän on oikeutettu. Useiden eri hakemusten sijaan hän saa yhden hakemuksen perusteella tiedon kaikista hänelle kuuluvista etuuksista Kelan sekä muiden viranomaisten tietojen perusteella. Tärkeää on samalla vahvistaa ihmisten ohjausta tarpeenmukaisten palvelujen piiriin. Hengitysliitto yhtyy kannassaan kokonaisuudessaan Suomen sosiaali ja terveys ry:n 12.5.2023 jättämään sosiaaliturvakomitean välimietintöä koskevaan lausuntoon. 

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksen luonnoksesta tupakkalain muutokseksi. Luonnoksessa lakia ehdotetaan muutettavaksi tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksiin perustuen sosiaali- ja terveysministeriön virkanäkemyksen pohjalta.

Muutostarve johtuu siitä, että lääkelakia koskevan tulkinnanmuutoksen myötä nikotiinipussien myynti on vapautunut. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tupakkalakiin lisättäisiin savuttoman nikotiinituotteen määritelmä, joka kattaisi nikotiinipussit ja niitä läheisesti muistuttavat tuotteet. Kyse on nuuskankaltaisista tuotteista, jotka eivät sisällä tupakkakasvia mutta joihin on lisätty nikotiinia, ja jotka vastaavat käyttötarkoitukseltaan ja ulkoasultaan perinteistä suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa.

Savuttomista nikotiinituotteista ehdotetaan säädettäväksi vastaavalla tavalla kuin suussa käytettäväksi tarkoitetusta tupakasta, purutupakasta ja nenänuuskasta säädetään tarkoittaen savuttomien nikotiinituotteiden myynnin, muun luovuttamisen ja välittämisen kieltoa sekä maahantuonnin kieltoa eräitä rajoituksia lukuun ottamatta. Myyntikiellon rikkominen olisi tupakan myyntirikoksena rangaistava teko ja voisi johtaa tupakkalain mukaisen vähittäismyyntiluvan peruuttamiseen. Lisäksi ehdotetaan savuttomien nikotiinituotteiden käyttökieltoa päiväkotien ja esi- ja perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloihin sekä leikkikentille. Savuttomien nikotiinituotteiden hallussapito kiellettäisiin alle 18-vuotiailta.

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Nikotiini on yksi tunnetuimmista voimakkaista myrkyistä ja siihen kehittyy voimakas riippuvuus. Nikotiini lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, jonka seurauksena syketiheys kasvaa, sydämen supistuvuus lisääntyy, pintaverisuonet ja sepelvaltimot supistuvat ja verenpaine nousee lisäten haitallisen sydäntapahtuman riskiä. Nikotiini heikentää myös elimistön herkkyyttä insuliinille, mikä on yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua kakkostyypin diabetekseen. Nikotiini voi aiheuttaa sekä solun muuttumisen syöpäsoluksi että lisätä solujen jakaantumista ja pitää yllä syöpäkudoksen kehittymistä. Nikotiini kulkeutuu helposti istukan läpi ja on erittäin haitallista sikiölle. Nikotiinipussit muodostavat vakavan kansanterveydellisen uhkan.

Hengitysliitto kannattaa ehdotettuja muutoksia tupakkalakiin ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä tupakkalain valvonnan näkökulmasta. Hengitysliitto pitää tärkeänä, että ehdotettu lakimuutos tulee voimaan mahdollisimman pian.

Rajoitusten ohella on tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen. 

Hengitysliitto antoi lausuntonsa valtioneuvoston asetuksesta mikroyhdistysten tilinpidosta. Asetuksessa esitetään mikroyhdistyksille (liikevaihto alle 30.000 vuodessa) kevyemmän tilinpidon mallia.

Hengitysliitto kannattaa pienten yhdistysten kirjanpitovelvoitteiden keventämistä, mutta kaipaa samalla asetusesitykseen selkeyttä ja lisäohjeistusta. Asetuksessa esitetyistä muutoksista hyötyvät vain ne erittäin pienet yhdistykset, joissa on hyvin vähän jäseniä ja joissa toimintaan ei haeta avustuksia. Jotta kevennetyn tilinpidon malli otetaan käyttöön laajasti yhdistyksissä, tarvitaan vielä selkeämpiä ohjeita ja avustusten myöntäjätahojen tekemiä kirjanpitovaatimusten muutoksia.

Kirjanpitovelvoitteiden keventäminen on kaikkiaan kannatettavaa, mutta tilanteessa, jossa yhdistys hakee ja saa avustuksia, asetuksessa esitetty käytäntö ei juuri tuo helpotusta. Vaikka tulojen määrä on alle 30.000 euroa, tuloihin voi silti sisältyä useampiakin pieniä avustuksia, joita myöntäneillä tahoilla on edelleen vaatimus kahdenkertaisesta kirjanpidosta ja vaihtelevat raportointivelvoitteet. Käytäntöjä on edelleen selkiytettävä, ja ohjeistettava myös avustusten myöntäjätahoja helpottamaan vaatimuksiaan avustuksensaajille.

Koska yhdistyksen saamien avustusten lopullista määrää on vaikea tietää, epävarmuus voi aiheuttaa muutoksia yhdistyksen tilinpitokäytäntöihin kesken vuoden. Käytettävän kirjanpitotavan valitseminen voi aiheuttaa päänvaivaa yhdistyksessä. Tämä voi vaikeuttaa myös vastuuhenkilöiden löytämistä.

Jäsenavoimen tilinpidon suhteen tarvitaan tarkempia ohjeita koskien esimerkiksi jäsenten tietosuojaa (henkilötietoja koskeva sääntely). Esitykseen sisältyy oletus siitä, että yhdistyksen tilinpidon pitäminen jäsenavoimena on yksinkertaisesti järjestettävissä. Se ei kuitenkaan ole helppoa kaikille. Yhdistyksen tilillä olevien tapahtumien nähtävillä pito voi joissakin tapauksissa tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että yhdistyksen rahastonhoitajan kotona käy yhdistyksen jäseniä katsomassa tilinpidon aineistoa.

Jäsenavointa tilinpitoa käyttävän yhdistyksen tulee esityksen mukaan selvittää vielä vuosittain jäsenavoimuuden toteutuminen tilikauden aikana. Siitä, mitä selvityksen tulee sisältää, ei kuitenkaan anneta lisäohjeistusta.

Esitetty käteiskassakäytäntö, jossa käteiset varat on talletettava tilille viipymättä (viimeistään kahden viikon kuluttua tapahtumasta), voi myös aiheuttaa yhdistykselle lisää vaivaa ja kustannuksia. Käteiskassan käyttö on yleistä ja sitä voidaan tarvita usein. Vähäisen käteiskassan varat – alle 300e – voi kuitenkin tallettaa tilille vain kerran vuodessa. Toisaalta yhdistys voi kokouksessaan päättää siitä, mitä se pitää vähäisenä käteiskassan määränä, mikä antaa hieman liikkumavaraa talletustiheyteen.

Hengitysliitto antoi lausunnon Euroopan komission kuulemiseen ilmanlaatudirektiivin kehittämisestä 7.3.2023. 

Hengitysliitto yhtyy eurooppalaisen hengitysterveyden edistämisjärjestö EFAn (The European Federation of Allergy and Airways Diseases Patients’ Associations) vaatimukseen siitä, että EU:n ilmanlaadun standardit säädetään yhtäläisiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n vuoden 2021 suosittelemien ilmanlaatustandardien kanssa. WHO:n suosittelemat ilmanlaadun standardit tulee saavuttaa EU:ssa mahdollisimman pian, viimeistään vuoteen 2030 mennessä.  Komission tulee säätää mekanismi, jolla ilmanlaadun standardeja voidaan muokata ajassa automaattisesti viimeisimpään tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen.

Ilmansaasteiden vähentäminen ehkäisee ilmansaasteista johtuvia ennenaikaisia kuolemia sekä useita sairauksia hengityssairauksista syöpään. Haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten hengityssairauksia sairastavat henkilöt, iäkkäät ja lapset ovat suurimmassa riskissä oireilla ja sairastua ilmansaasteiden haittojen takia. Ratkaisut puhtaamman ilman puolesta maksavat itsensä takaisin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kautta sekä säästävät kansallisia terveydenhuollon kustannuksia. 

Vaikka Suomessa WHO:n ohjearvot ylittyvät vain harvoin, niiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 1600–2000 ennenaikaista kuolemaa. Ilmansaasteiden terveyshaitat aiheutuvat suurelta osin pienhiukkasista. Esimerkiksi astmaan sairastumisen ja kuolleisuuden riski nousee tasaisesti pienhiukkaspitoisuuksien noustessa. Suomessa pienhiukkaset ovat pääsääntöisesti peräisin kaukokulkeumista, mutta myös teollisuuden, energiantuotannon ja puun pienpolton päästöistä sekä liikenteen pakokaasuista ja katupölystä.  Vaikka EU:n direktiiviehdotuksessa esitetään, että ultrapieniä hiukkasia ja mustaa hiiltä alettaisiin mitata niin sanotuilla superasemilla tai jo tunnettujen päästölähteiden lähellä, Hengitysliiton mielestä ilmansaasteita tulee tarkkuuden ja edustavuuden nimissä mitata samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin jo mitattuja ilmansaasteita, kuten pienhiukkasia, rikkidioksidia ja typpidioksidia.  

Ilmansaasteilla on yhteys ilmaston hätätilaan. Esimerkiksi Suomessa leudot talvet merkitsevät liukkaita kelejä, joita torjutaan pääsääntöisesti hiekoituksen avulla. Hiekoitus lisää katupölyn määrää ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia useiden kuukausien ajan, mutta erityisesti keväisin. Katupöly lisää tulehduksia ja keuhkokuumetta sekä lääkityksen tarvetta hengityssairailla ja terveyspalvelujen käyttöä. Direktiiviehdotus ottaa kantaa siihen, että pelkästään talvihiekoituksesta ja -suolauksesta johtuvat ilmanlaadun arvojen ylitykset eivät johda vaatimukseen laatia ilmanlaatusuunnitelmia. Hengitysliitto kuitenkin suosittaa, että talvihiekoituksen ja -suolauksen ilmanlaadun arvojen ylitykset tulee olla mukana ilmanlaatusuunnitelmissa. Hengitysliitto pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot velvoitetaan suojelemaan hengitysterveyttä kehittämällä vähemmän pölyäviä ja ekologisempia hiekoitustapoja. Pienhiukkaset ja katupöly kulkeutuvat sisätiloihin. Tämä on hyvä muistaa kokonaisilmanlaatua parannettaessa. 

Hengitysliitto kannattaa ehdotuksen esitystä, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset, joilla varmistetaan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus niille, jotka haluavat riitauttaa direktiivin täytäntöönpanon, esimerkiksi tapauksissa, joissa ilmanlaatusuunnitelmaa ei ole laadittu asiaankuuluvien ilmanlaatunormien ylittymisestä huolimatta. Tätä varten on kuitenkin laadittava oikeudellinen mekanismi, jolla varmistetaan kansalaisten ja organisaatioiden tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa. Tervetullut on myös ehdotus, jonka tarkoitus on antaa ihmisille tosiasiallinen oikeus korvaukseen, jos heidän terveydelleen on aiheutunut vahinkoa, joka on kokonaan tai osittain seurausta raja-arvoja, ilmanlaatusuunnitelmia, lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmia tai valtioiden rajat ylittävää pilaantumista koskevien sääntöjen rikkomisesta. Vasta käytäntö näyttää tämän ehdotuksen tosiasiallisen toimivuuden.  

On hyvä, että jäsenvaltiot velvoitetaan välittämään ajantasaista tietoa ilmanlaadun muutoksista. Tarkka terveysperustainen tieto ilmansaasteiden sekä siitepölyn pitoisuuksista mahdollistaa kansalaisten omaehtoisen ennakoivan altistumisen ja suojautumisen altistumiselta. 

On tärkeää, että direktiiviehdotuksessa selvennetään ja vahvistetaan jäsenvaltioiden välisiä yhteistyöjärjestelyjä, joilla puututaan valtioiden rajat ylittävästä ilman pilaantumisesta johtuviin ilmanlaatunormien rikkomisiin. Rajat ylittävä pilaantuminen edellyttää nopeaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa. Hengitysliitto kannustaa jäsenvaltioita kuulemaan kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä edustavia sidosryhmiä myös jatkossa.   

Hengitysliitto antoi lausuntonsa koskien selvitystä järjestöjen varainhankinnan avustamisesta ja tukemisesta valtionavustustoiminnassa 6.2.2023

Hengitysliitto katsoo, että järjestöjen avustusjärjestelmään kohdistuvien muutosten keskellä on turvattava järjestöjen autonomiaa. Rahapelituottojen siirtyminen valtion budjettiin aiheuttaa epävarmuutta poliittisen ohjauksen lisääntyessä.

Yksi keino varainhankinnan tukemiseen on järjestöjen oman varainhankinnan avustaminen osana valtionavustustoimintaa. Hengitysliitto katsoo, että varainhankinnan avustaminen on toteutettava niin, ettei se lisää järjestöjen eriarvoisuutta. Järjestöillä on vaihtelevat mahdollisuudet kehittää varainhankintaansa ja käyttää resursseja avustusten hakemiseen.

Haku- ja myöntökäytännöt ovat tällä hetkellä eroavaisia tuotonjakoministeriöstä riippuen. Linjaukset omavastuuosuudesta sekä varallisuuden ja tulojen vaikutuksesta avustusmäärään ovat erilaisia. Myös raportointikäytännöt ja ohjeistukset vaihtelevat. Valtionavustusten hakemisen ja raportoinnin epäyhdenmukaiset käytännöt lisäävät järjestöjen hallinnollista taakkaa. Hengitysliitto pitää tärkeänä, että mikäli varainhankinnan tukemiseksi luodaan uusia avustustapoja, on niiden oltava selkeitä, yhdenmukaisia ja yhdenvertaisia sekä laajalla yhteistyöllä yhdessä järjestökentän kanssa valmisteltuja.

Mikäli avustusten omavastuuosuuden vaatimusta laajennetaan, se voi vaikuttaa pienten toimijoiden ja heikommassa asemassa olevien ryhmien tilanteeseen heikentävästi.

Yhteisen arviointitavan luominen kokonaisvarallisuuden vaikutuksesta avustuksiin on kannatettavaa.  STEAn käytäntö kokonaisvarallisuuden vaikutuksen arvioinnissa avustuksen määrään sopii uudistuksen pohjaksi. Järjestöjen taloudellinen asema ei saa heikentyä käytäntöjen yhdenmukaistamisen myötä.  Varallisuutta ja sen muutosta tulee arvioida pitkällä aikavälillä, esimerkiksi neljän vuoden välein.

Mikäli varainhankinnan kustannukset voisivat olla avustuskelpoisia tiettyyn enimmäismäärään asti, vaikutukset olisivat varainhankintaan kannustavia. Avustuskelpoisten kustannusten enimmäismäärä on porrastettava valtionavustuksen ja varainhankinnan tuoton tasoon.  

Hankeavustus varainhankinnan käynnistämiseen tai kehittämiseen hyödyttäisi järjestöjä. Vapaaehtoistoiminnan huomioiminen omarahoitusosuuden määrässä tai arviointiperusteena taas on ongelmallista. Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä vapaaehtoiset ovat tärkeä ja olennainen osa toimintaa, mutta kohderyhmät ja vapaaehtoisten voimavarat vaihtelevat, eikä vapaaehtoistyötä voi pitää ehtona tuen saamiselle. Maksutta käyttöön saatavat resurssit voivat sen sijaan toimia osana toiminnan tai hankkeenarviointikriteereitä.

Järjestöjen toimintaedellytyksiä ja autonomiaa turvaa vakaa rahoitus, jossa poliittisen ohjauksen riskejä on vakautettu suojamekanismilla. Järjestöjen toiminnallisen ja toiminnan tarkoitukseen liittyvän itsenäisyyden turvaaminen on vapaan ja vireän kansalaisyhteiskunnan edellytys. Varainhankinnan tuotot tulee voida suunnata järjestötoimijan haluamalla tavalla eikä satunnainen tuotto saa vähentää valtionavustusta.  

Järjestöt saavat valtionavustusten lisäksi avustuksia muilta tahoilta, joiden avustuskäytäntöjen yhteensopivuutta on syytä kehittää valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitointihankkeen rinnalla, huomioiden kunta- ja hyvinvointialueiden tukien myöntämiskäytännöt järjestöille sekä oikeusministeriön kansalaistoiminnan kehittämistä koskevat suunnitelmat.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa 9.1.2023 tupakkalain muuttamisesta.

Hengitysliitto kannatti lausunnossaan hallituksen esitystä tupakkalain muutoksiksi. Tupakkalakiin esitettiin lisättäväksi kuumennettavien tupakkatuotteiden määritelmä sekä säädettäväksi muun muassa, ettei kuluttajalle saa myydä tai muutoin luovuttaa kuumennettavaa tupakkatuotetta, jossa on tunnusomainen tuoksu tai maku, tai jonka jossakin osassa on makuaineita.

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Kuumennettavat tupakkatuotteet altistavat käyttäjänsä sekä myös sivulliset myrkkypäästöille, eikä käytön ja altistumisen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia tunneta. Kuumennettavien tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini aiheuttaa ja ylläpitää riippuvuutta.

Uusia tupakka- ja nikotiinituotteita markkinoidaan alaikäisten käyttämillä sosiaalisen median kanavilla. Tunnusomaisten makujen ja tuoksujen kieltäminen kuumennettavissa tupakkatuotteissa on tärkeässä osassa niiden houkuttelevuuden vähentämiseksi etenkin nuorison silmissä. Koska ei ole näyttöä siitä, että kuumennettavien tupakkatuotteiden käyttö vähentäisi merkittävästi tupakkasairauksien riskiä savukkeiden polttamiseen verrattuna, ei siirtymistä savukkeista kuumennettaviin tupakkatuotteisiin voida pitää vähemmän haitallisena vaihtoehtona eikä nikotiinituotteiden käytön lopettamisen keinona.

Hengitysliitto pitää tärkeänä, että Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaisesti kuumennettavia tupakkatuotteita säänneltäisiin muiden tupakkatuotteiden tapaan.

Rajoitusten ohella on myös tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen. 

Hengitysliitto antoi asiantuntijalausuntonsa valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 11.1.2023.

Hengitysliitto pitää kannatettavana sitä, että elintarvikkeiden kulutusta ohjataan terveellisempään suuntaan verotuksellisin keinoin. On tärkeää, että kaavailtu virvoitusjuomavero tosiasiallisesti kannustaa kuluttajaa valitsemaan terveellisemmän vaihtoehdon, ja ohjaa samalla elintarviketeollisuutta kehittämään terveellisempiä tuotteita.

Riittävän kireä ja enemmän terveysnäkökohdista käsin valmisteltu verotusmalli kannustaa teollisuutta valmistamaan terveellisempiä juomia ja ohjaa kuluttajien ostokäyttäytymistä.

Jotta kulutus ohjautuu terveellisempään suuntaan, on esitetyn virvoitusjuomaveromallin portaikon ylintä veroluokkaa vielä kiristettävä esitetystä tasosta. Paljon sokeria sisältävien juomien korkea vero siirtyy kuluttajahintoihin ja näkyy sitä kautta kulutusvalinnoissa. Tupakkatuotteiden hintaan vaikuttaneet toimenpiteet ovat olleet tehokas keino vaikuttaa tupakointiin. Hinnan nousu vähentää tuotteen kysyntää.

Veroesitykseen sisältyvä terveysohjaus on kannatettavaa, mutta se ei kannusta riittävästi verotasolta toiseen siirtymistä. Portaikkoja tulee olla vähemmän, esimerkiksi kolme, jotta verotasolta toiselle siirtymisessä on vahvempi kannustin. Hengitysliitto katsoo, että lisäksi tulee olla nollaveroluokka ainakin makeuttamattomille ja maustamattomille vesille ja kivennäisvesille. Kiinteiden juoma-ainesten rajaaminen virvoitusjuomaveron ulkopuolelle herättää kysymyksiä. Niiden tulee säilyä veron piirissä.

Kansanvalistusta terveellisestä ravitsemuksesta on tehty, ja sitä on syytä jatkaa, mutta terveysneuvonnasta huolimatta lihavuus ja sen aiheuttamat terveyshaitat ovat edelleen lisääntyneet. Siksi virvoitusjuomaverosta annettavaa lakia on syytä muuttaa enemmän terveyttä edistäväksi.

Aikuisista suomalaisista suurin osa on ylipainoisia tai lihavia ja pienimpienkin lasten lihavuus lisääntyy. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa ruokavaliostaan liikaa suolaa. Myös rasvan laatu on suomalaisen ruokavalion ongelma. Tämä vaikuttaa sekä kansanterveyteen että sairauksien hoidon kautta kansantalouteen. Sairauksien vähentämiseksi on laajapohjaisemmat verotukselliset keinot otettava käyttöön. Sokerin lisäksi on puututtava suolan ja kovan rasvan saantiin.

Hengitysliitto muistuttaa, että kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ravitsemuksella on keskeinen rooli. Suomalaisten selvä enemmistö haluaa, että yhteiskunta ryhtyy rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Sokerin ohella verotuksessa on otettava huomioon myös suola ja rasvan laatu. Laajapohjaisempi terveysperustainen valmistevero tuo myös enemmän tuloja kuin pelkkä virvoitusjuomiin rajoittuva vero. Terveyttä edistävä veromalli tekee terveyden kannalta paremmista valinnoista edullisempia ja runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävistä tuotteista vähemmän houkuttelevia.

Hengitysliitto esittää, että valtiovarainvaliokunta sisällyttää mietintöönsä seuraavan ponnen: ”Valiokunta edellyttää, että terveysperusteisen valmisteveron valmistelua jatketaan viipymättä ja perustetaan asiaa selvittävä laaja-alainen työryhmä.”