Koronarokotus

Koronarokotuksen saanut henkilö voi levittää koronavirusta eteenpäin, vaikka olisi itse oireeton. Siksi jatka voimassa olevien ohjeiden noudattamista: käytä kasvomaskia, huolehdi turvaväleistä sekä käsi- ja yskimishygieniasta.

Tutustu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ajantasaisiin ohjeistuksiin, miten toimia rokotuksen jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (18.8.2023) koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta seuraaville:

• 65 vuotta täyttäneet
• 18 vuotta täyttäneet lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat
• 12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset.

Koronatautia esiintyy mahdollisesti enemmän syksyllä ja talvella, joten suurimmassa vakavan koronataudin riskiryhmissä oleville suositellaan tehosteannosta.

Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut 3 rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Syystalven tehosteannoksena käytetään todennäköisesti Pfizerin uutta XBB.1.5-varianttiräätälöityä Comirnaty-rokotetta. Suomessa ja maailmalla havaituista koronamuunnoksista noin 90 prosenttia on ollut XBB-alalinjoja. Uusi muunnos ei ole todennäköisesti aikaisempia vaarallisempi.

Korona- ja influenssarokotteet pyritään antamaan samalla kertaa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.

5 vuotta täyttäneillä kolmannet ja myöhemmät rokoteannokset ovat tehosteannoksia.  Tehosteannokset pitävät yllä suojaa vakavaa tautia ja kuolemaa vastaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee vähintään 3 rokoteannosta

• kaikille täysi-ikäisille
• riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille. 

Koronarokotteiden perussarjaan kuuluu kaksi rokoteannosta.  Ensimmäisen ja toisen annoksen suositeltu annosväli on 6–12 viikkoa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee, että rokotusväliä lyhennetään alle 6 viikkoon tapauskohtaisesti vain hyvin perustelluista syistä.

Suomessa käytössä olevat koronarokotteet ovat Euroopan lääkeviraston (Ema) hyväksymiä, ja ennen hyväksyntää niitä on tutkittu samalla tavalla kuin muitakin rokotteita.

Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset päivitetään Fimean verkkopalveluun, jossa voi myös tehdä koronarokotteen haittavaikutusilmoituksen.

Valtioneuvosto päättää rokotusjärjestyksestä asetuksella. Päätöstä voi muuttaa vain valtioneuvosto itse. Päätöksessä ei oteta kantaa yksittäiseen rokotteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL johtaa asetuksen pohjalta rokotteiden antamista kunnille ja rokotteiden säilytystä, arvioi haittavaikutukset ja hyödyt. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) toimii THL:n pääjohtajan asettamana.

THL:n sivuilta löydät tietoa, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille henkilöille. Järjestys pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.

Lue myös ikääntyneiden rokotusjärjestyksestä THL:n tiedotteesta.

Lasten koronainfektioon liittyvät vakavat tautitapaukset sekä pitkäkestoiset oireet (long covid) ovat harvinaisia tämänhetkisen (2022) tutkimustiedon mukaan. Vakavan taudin riski on suurentunut lapsilla, joilla on jokin lääketieteellinen riskitekijä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on 23.11.2022 päivittänyt alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotesuosituksia: rokotteita ei suositella kaikille lapsille, mutta yksilöllisen arvion perusteella osa lapsista voi hyötyä rokotteesta.

12–17-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville lapsille ja nuorille THL suositus säilyy ennallaan kolmessa koronarokoteannoksessa. Muille 12–17-vuotiaille suositellaan kahta koronarokoteannosta.

Vakavalle koronataudille mahdollisesti altistavia perussairauksia ovat esimerkiksi vakavat sydän- ja keuhkosairaudet sekä tietyt neurologiset sairaudet. Lisäksi voimakkaasti immuunipuutteiset ovat korkeammassa riskissä. Tarkemmat ajantasaiset tiedot on hyvä tarkistaa www.thl.fi -sivustolta.

Koronarokotuksen voivat Suomessa saada kaikki 5 vuotta täyttäneet. Kunnat, ja vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet, vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset käytännössä järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.

Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta. Lapsen itsenäiselle päätökselle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan huoltajien suostumus.

THL suosittelee tarjoamaan koronarokotusta myös niille 6 kuukauden – 11 vuoden ikäisille riskiryhmiin kuuluville lapsille, jotka yksilöllisen arvion perusteella voivat hyötyä rokotuksesta. Valtioneuvoston on muuttanut 19.1.2023 asetusta vapaaehtoisista koronarokotuksista niin, että 6 kuukauden – 4 vuoden ikäisten lasten rokottaminen on nyt mahdollista.

Oman lapsen rokottamisesta kannattaa keskustella lasta hoitavan lääkärin kanssa tai neuvolassa.