kuvituskuva rokotus

Koronarokotus

Rokotus ei anna täydellistä suojaa virusinfektiolta. Kaikki koronarokotteet ehkäisevät erittäin tehokkaasti sairastumista koronaviruksen vakavaan tautimuotoon. Sen lisäksi rokote vähentää sekä lieväoireisia että oireettomia koronavirusinfektioita.

Koronavirusrokote alkaa ehkäistä virustartuntaa heti, kun se on annettu, mutta täyden suojan kehittyminen vie noin kolmisen viikkoa. Toinen ja kolmas rokote vahvistavat suojaa ja sen kestoa.

Koronarokotuksen saanut henkilö voi levittää koronavirusta eteenpäin, vaikka olisi itse oireeton. Siksi jatka voimassa olevien ohjeiden noudattamista: käytä kasvomaskia, huolehdi turvaväleistä sekä käsi- ja yskimishygieniasta.

Jos olet saanut vasta 1 rokoteannoksen ja altistut koronavirustartunnalle, pidä 14 päivän karanteeniohjeista kiinni – tämä on erityisen tärkeää muuntuneelle virukselle altistuneiden kohdalla.

Jos olet saanut 2 rokoteannosta ja altistut koronavirustartunnalle 7 vuorokauden jälkeen toisen annoksen ottamisesta, karanteenia ei tarvita.

Tutustu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ajantasaisiin ohjeistuksiin, miten toimia rokotuksen jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (15.6.2022) 5. koronarokoteannoksia:

  • 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt. 

Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada.

Tehosteannoksen voi antaa, kun neljännestä annoksesta on kulunut 4–6 kuukautta. Koronavirustartunta vastaa yhtä rokoteannosta myös immuunipuutteisilla, joten jos on sairastanut koronataudin ja saanut 4 rokoteannosta, ei vielä kesäkautena 2022 tarvitse 5. rokoteannosta.

Suoja vakavaa tautia vastaan on 3. rokoteannoksen jälkeen erinomainen myös yli 80-vuotiailla. Kevättalvella 2022 on merkkejä suojatehon laskemisesta heillä nopeammin kuin nuoremmilla ikäpolvilla tilanteessa, jossa omikron on yleisin liikkeellä oleva koronavirus.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (18.7.2022) 4. koronarokoteannoksia:  

  • 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt
  • 60 vuotta täyttäneille 
  • 18-59-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin.

Edellä mainituilla henkilöryhmillä vakavan taudin riski on muuta väestöä suurempi. Neljäs rokoteannos pidentää suojan kestoa ja vahvistaa immuniteettia, lisäksi sillä pyritään ehkäisemään vakavia, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia ja menetettyjä elinvuosia.  

THL on antanut heinäkuussa 2022 suosituksen, missä järjestyksessä kyseisiä ryhmiä rokotetaan. Järjestyksen alkupäässä oleville on annettu suositus neljänsistä annoksista eri aikoihin vuoden 2022 alkupuolella.

Suomessa rokotusten antamisesta vastaa jokainen kunta omalla alueellaan. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä oman sairaanhoitopiirinsä ja erikoisvastuualueen (ERVA) sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Tehosteannoksen voi antaa, kun 3. annoksesta on kulunut vähintään 3 kuukautta.  

Koronataudin sairastanut ja 3 rokoteannosta saanut ei tarvitse 4. rokoteannosta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (24.9.) kolmannen rokotteen ottamista:

  • naisille, jotka ovat saaneet rokotukset lyhyellä annosvälillä
  • 30 vuotta täyttäneille miehille, jotka ovat saaneet rokotukset lyhyellä annosvälillä

Kolmas rokote voidaan antaa, kun toisesta rokotteesta on kulunut vähintään 6 kuukautta. THL arvioi suositustaan uudelleen, kun tietoa kertyy enemmän. Uusimmat suositukset löytyvät verkosta www.thl.fi.   

Kolmansia rokoteannoksia tarvitaan, koska suurin osa koronapotilaita hoitavista terveydenhuollon ammattilaisista, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöstä ja hoivakotien iäkkäät asukkaat saivat koronarokotteensa lyhyellä 3−4 viikon annosvälillä sen hetkisen ohjeistuksen mukaisesti. Sittemmin rokotusväliä on pidennetty. Kolmannella rokotteella vahvistetaan rokotussuojan säilymistä.

Lisäksi THL suosittelee kolmannen rokoteannoksen tarjoamista voimakkaasti sairautensa tai sen hoidon vuoksi immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille. Voimakkaasti immuunipuutteisilla henkilöillä vasta 3 rokotteen sarja nostaa suoja samalle tasolle kuin muilla 2 rokotteen sarja.

Uniapnea, diabetes ja vaikea lihavuus eivät kuulu voimakkaasti immuunipuutteisten ryhmään, eli sillä ei viitata ensimmäisellä rokotuskierroksella mainittuihin riskiryhmiin.

Immuunipuutteisten ryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on:

  • tehty elinsiirto tai kantasolusiirto
  • synnynnäinen vaikea tai keskivaikea immuunipuutos
  • immunosuppressiivinen syöpähoito
  • dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
  • pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
  • muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila.

Suomessa käytössä olevat koronarokotteet ovat Euroopan lääkeviraston (Ema) hyväksymiä, ja ennen hyväksyntää niitä on tutkittu samalla tavalla kuin muitakin rokotteita.

Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset päivitetään Fimean verkkopalveluun, jossa voi myös tehdä koronarokotteen haittavaikutusilmoituksen.

Valtioneuvosto päättää rokotusjärjestyksestä asetuksella. Päätöstä voi muuttaa vain valtioneuvosto itse. Päätöksessä ei oteta kantaa yksittäiseen rokotteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL johtaa asetuksen pohjalta rokotteiden antamista kunnille ja rokotteiden säilytystä, arvioi haittavaikutukset ja hyödyt. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) toimii THL:n pääjohtajan asettamana.

THL:n sivuilta löydät tietoa, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille henkilöille. Järjestys pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.

Lue myös ikääntyneiden rokotusjärjestyksestä THL:n tiedotteesta.

Koronarokotteet ovat lapsilla yhtä tehokkaita kuin terveillä aikuisilla. 

Valtioneuvosto on muuttanut koronarokotuksia koskevaa asetusta 22.12. niin, että vastedes koronarokotuksen voivat Suomessa saada kaikki 5 vuotta täyttäneet. Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset käytännössä järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan. 

Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta. Lapsen itsenäiselle päätökselle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n 22.12. tiedotteen mukaan lasten koronainfektioon liittyvät vakavat tautitapaukset ovat harvinaisia. Vakavan taudin riski on suurentunut lapsilla, joilla on jokin lääketieteellinen riskitekijä. Pitkäkestoiset oireet (long covid) koronainfektion jälkeen ovat tähänastisen tutkimustiedon perusteella lapsilla todennäköisesti harvinaisia. 

Tue Hengitysliiton toimintaa

Lahjoittamalla tuet työtämme hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairaiden elämän parantamiseksi.