Lausunnot ja kannanotot 2022

Tiivistetysti Hengitysliiton tekemien lausuntojen ydinkohdat ja pääviestit.

Lausunto: Pelkkä sokerivero on kansanterveyden näkökulmasta liian kapea-alainen

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi virvoitusjuomaverosta
annetun lain muuttamisesta 26.10.2022.

Sokerin lisäksi on puututtava suolan ja kovan rasvan saantiin


Aikuisista suomalaisista suurin osa on ylipainoisia tai lihavia ja pienimpienkin lasten
lihavuus lisääntyy. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa ruokavaliostaan liikaa suolaa.
Myös rasvan laatu on suomalaisen ruokavalion haaste. Tämä vaikuttaa sekä
kansanterveyteen että sairauksien hoidon kautta myös kansantalouteen.
Kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ravitsemuksella on keskeinen rooli, lihavuus
on esimerkiksi uniapnean taustalla vaikuttava merkittävä syy.

Sokerin lisäksi on puututtava suolan ja kovan rasvan saantiin. Ensi hallituskaudella on
perustettava työryhmä, joka valmistelee ja toimeenpanee laaja-alaisen terveysveron
kansanterveyden edistämiseksi. Asiasta on tehtävä kirjaus hallitusohjelmaan. Nyt
esitetty veromalli ei sovellu sellaisenaan laaja-alaisen terveysveromallin pohjaksi.
Terveyttä edistävä veromalli tekee terveyden kannalta paremmista valinnoista
edullisempia ja runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävistä tuotteista
vähemmän houkuttelevia. Tällainen veromalli ohjaa elintarviketeollisuutta tuottamaan
terveellisempiä elintarvikkeita.

Pelkkä sokerivero on kansanterveyden näkökulmasta liian kapea-alainen

Sokerin lisäksi verotuksessa on otettava huomioon myös suola ja rasvan laatu. Veron
tulee ohjata elintarviketeollisuutta kehittämään terveellisempiä tuotteita ja samalla
kannustaa kuluttajaa valitsemaan terveellisempi vaihtoehto. SOSTE esittää, että nyt
luonnoksessa kaavaillun portaikon ylintä veroluokkaa kiristetään nyt esitetystä tasosta.
Kannatamme tätä, sillä riittävän kireä verotus kannustaa teollisuutta valmistamaan
sokerittomia juomia valmisteveron välttämiseksi. Toisaalta paljon sokeria sisältävien
juomien korkea vero näkyy kuluttajahinnoissa ja sitä kautta kulutusvalinnoissa.


Veroesitykseen sisältyvä terveysohjaus on kannatettavaa, mutta veropohja on liian
kapea, eikä se kannusta riittävästi verotasolta toiseen siirtymistä. Portaikkoja tulee olla
vähemmän, esimerkiksi kolme, jotta verotasolta toiselle siirtymisessä on vahvempi
taloudellinen kannustin. Lisäksi terveysperusteisessa verotuksessa tulee olla
nollaveroluokka ainakin makeuttamattomille ja maustamattomille vesille ja
kivennäisvesille. Kuluttajalla on suurempi kannustin valita sokeriton juoma, jos sen hinta
on edullisempi kuin sokerillisen juoman.


Suomalaisten selvä enemmistö haluaa, että yhteiskunta ryhtyy rajoittamaan
epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. SOSTEn, Yksi elämä -verkoston
(nykyään Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto) ja Terve Paino ry:n teettämän
kyselytutkimuksen perusteella (Taloustutkimus, marraskuu 2020) yli puolet
suomalaisista (53 prosenttia) kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen
verotukseen. Kolmasosa (33 prosenttia) vastusti ajatusta. Peräti 58 prosenttia
suomalaisista kannatti sokeriveroa runsaasti sokeria sisältäville tuotteille

Lausunto: Luonnon hyvinvoinnin edistäminen edistää myös terveyttä

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta kansalliseksi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaksi 2030 (KISS2030) 14.10.2022

Uusi suunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää ja sen tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen sopeutumista edistämällä ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestävyyttä.

Hengitysliitto katsoo, että suunnitelmassa on huomioitu hyvin kehittämistarpeet ja tunnistettu se, että tällä hetkellä lakisääteisiä velvoitteita puuttuu ja sopeutumissuunnitelmat eivät konkretisoidu. Toimeenpanon kannalta ratkaisevaa on, miten niille saadaan resurssit. Toimeenpano ei kaikissa kohdin voi toteutua virkatyönä vaan lisärahoitustarpeita on paljon. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää resurssointia toimeenpanoon ja samalla tutkimusrahoituksen turvaamista (tiedontarpeet). Kuntien ja hyvinvointialueiden toimille tarvitaan velvoittavat säädökset ja selkeitä määrällisiä tavoitteita.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveyshaittojen torjuntaa tulee vielä tarkastella tarkemmin sekä terveystaloudellisista että ihmisoikeusnäkökulmista (haavoittuvassa asemassa olevat kuten pitkäaikaissairaat).

Hengitysliitto kiittää suunnitelmaa siitä, että helteen terveyshaitat on tunnistettu hyvin ja kannattaa kansallisen toimintasuunnitelman laatimista helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Kehitettävä toimenpiteitä ilmanlaadun heikkenemisen ehkäisemiseksi

Riskien tunnistamisessa kiinnitetään huomiota lisääntyvään liukkauteen ja sen aiheuttamiin kaatumistapaturmiin. Liukkauden aiheuttamien haittojen lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös liukkauden torjunnan aiheuttamiin haittoihin. Hengitys- ja sydänterveydelle aiheuttaa merkittävää haittaa liukkauden esto hiekoitushiekalla. Katupölyssä on myös pienhiukkasia. Pienhiukkaset ovat merkittävin terveyteen vaikuttava ympäristöaltiste. Astmaan sairastumisen ja kuolleisuuden riski nousee tasaisesti pienhiukkaspitoisuuksien noustessa. Pienhiukkaset ja katupöly kulkeutuvat myös sisätiloihin. Hengitysliitto ehdottaa, että ekologisempien ja vähemmän pölyävien liukkauden torjuntatapojen käytön edistäminen sisällytetään terveyden suojelun ja edistämisen tavoitteisiin.

Kuivuudesta aiheutuvat metsäpalot tuottavat ilmaan pienhiukkaspäästöjä. Astmaan sairastumisen ja kuolleisuuden riski nousee tasaisesti pienhiukkaspitoisuuksien noustessa. Pienhiukkasista noin 70% on peräisin kaukokulkeumista eli Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuvista ilmansaasteista ja maastopalojen päästöistä. Loput ulkoilman pienhiukkasista on peräisin teollisuuden ja energiantuotannon päästöistä, kotitalouksien puun pienpolton päästöistä sekä liikenteen pakokaasuista ja katupölystä.

WHO on entisestään tiukentanut ilmanlaatukriteereitään, koska pienhiukkasten terveyshaitoista on yhä enemmän näyttöä. Sopeutumissuunnitelmassa onkin syytä laajemmin tarkastella myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä hengitysilman laatuun ja lisätä myös ilmanlaadun heikkenemisen ehkäisy kuivuusriskien hallinnan sekä terveyden suojelun ja edistämisen tavoitteisiin.

Luonnon hyvinvoinnin edistäminen edistää myös terveyttä

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on merkittävä terveysriski: luonnon monimuotoisuuden kaventuminen vaikuttaa sekä taudinaiheuttajien että terveyttämme edistävien mikrobien määrään elinympäristössämme (Aivelo & Lehtimäki 2021). Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tukee terveyttä, ehkäisee ilmastonmuutosta ja edistää sopeutumista.

Hellehaittojen torjunta tukee kansanterveyttä ja sosiaali- ja terveyssektorin kestävyyttä. Hengitysliitto kannattaa kansallisen sopeutumissuunnitelman laatimista helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. WHO on tätä suositellut jo, ja pidämme tärkeänä, että suunnitelma valmistellaan nopeasti ja sille varmistetaan tarvittava rahoitus. Suunnitelmassa mainitaan keskeiseksi seurantaindikaattoriksi hellekuolleisuus, mutta on tärkeää seurata muitakin muuttujia, kuten muun palveluntarpeen ja terveydenhuollon kustannusten lisääntymistä. Tarvitaan tietoa myös muista helteen haitoista kuten univaikeuksista, työpoissaoloista, mahdollisista lääkityksen säätämisestä aiheutuvista kustannuksista, lisääntyvistä pitkäaikaissairauksien pahenemisvaiheista ja terveyspalvelujen käytöstä sairaalahoitojaksoineen. Pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet tarvitsevat varoitusjärjestelmiä helteeseen varautumisesta. Tarvitaan myös suunnitelma julkisista viileistä tiloista, joissa pitkittyneen hellejakson aikana voi käydä vilvoittelemassa.

Terveydensuojelulain mukaan asunnon, ja ylipäänsä sisätilojen, olosuhteiden tulee olla sellaisia, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Ikääntyneiden ja lasten hoito- ja hoivapaikoissa on järjestettävä kunnollinen ja tuuletus- ja jäähdytys kun lämpötila ylittää +23 astetta. Myös sairaaloihin ja terveydenhuollon yksiköihin on saatava asianmukainen viilennys ja varmistettava kaikille suotuisat työskentely-, hoiva- ja asumisolosuhteet. Haavoittuvassa asemassa olevien palvelutilojen rakentamisessa pitää olla lähtökohtaisesti jäähdytysjärjestelmä. Näitä tiloja saneerattaessa on suositeltavaa lisätä tiloihin jäähdytysjärjestelmä.

Yleistyvät ja pitenevät hellejaksot lisäävät rakennusten jäähdytyksen tarvetta. Pitkäaikainen jäähdytys voi aiheuttaa riskin rakenteiden kosteus- ja homevaurioille erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joissa ilmanvaihto ei ole hallittua.

Koskien teemaa infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö, Hengitysliitto näkee, että on hyvä, kun sopeutumista koskevat asiat on kirjattu maankäyttö- ja rakentamislaissa ja tulevat sitä kautta osaksi käytännön toimintaa

Sademäärien kasvu ja paikallisten rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat taajama-alueilla voivat aiheuttaa suuria paikallisia vahinkoja rakennuksille/rakenteille, mikäli hulevesiverkosto ylikuormittuu. Tämä riski koskee erityisesti tiiviisti asuttuja alueita, joissa on paljon läpäisemättömiä pintoja sekä vanhoja asuinalueita, joissa hulevesiverkoston kapasiteetti ei ole riittävä. Uusille asuinalueille tulee suunnitella riittävä määrä viherkenttiä, jotka toimivat imeytyskenttinä lisääntyville sateille ja kasvavien lumikuormien varastointipaikkoina.

Sen lisäksi, että kansallisessa suunnitelmassa viitataan sosiaali- ja terveyssektorin sopeutumissuunnitelmaan, kansallisella tasolla täytyy varmistaa, että sote-sektorinsopeutumissuunnitelman toimeenpano etenee.

Terveyden suojelua ja edistämistä on myös elämäntyylien polarisoitumisen estäminen. Tämän vuoksi saavutettavan monimuotoisen lähiluonnon turvaaminen kaikille on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Liikkumismahdollisuuksien edistäminen kaikissa elinympäristöissä ja kasvillisuuden tuominen kaupunkien keskustoihin ehkäisee terveyshaittoja, lisää vastustuskykyä ja tukee hulevesien imeytymistä.

Tiedon tarpeisiin vastattava

Tutkitun tiedon jalkauttamisen keinoja on syytä kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kuten järjestösektorin kanssa. Järjestöillä on asiantuntemusta aiheesta ja kontaktit riskiryhmiin. Ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sopeutumiseen keskittyvän kansallisen neuvontapalvelun perustamista Hengitysliitto pitää kannatettavana. Neuvontapalvelun tulee palvella viranomais- ja julkisten toimijoiden lisäksi myös kaikkia kansalaisia matalalla kynnyksellä ja ilmaiseksi. Kansalaiset tarvitsevat myös konkreettista tietoa ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveyshaitoista ja niiden ehkäisemisestä.

Sopeutumisen vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan monialaista tietoa ja erityisesti terveystaloudellista tarkastelua. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveyshaittojen seurantaan tulee luoda systemaattiset ja riittävän monipuoliset seurannan mekanismit. Vaikutustenarviointia on hyvä laajentaa kattamaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset. Pelkästään todettujen kuolemien seuranta ei riitä, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa monia merkittäviä haittoja jo elinaikana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tarvittavista toimista on saatava tietoa erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Suurten toimijoiden sitouttamisen lisäksi tarvitaan kansalaisten ”herätysliike” johon on helppo liittyä mukaan. Järjestöjen kautta on mahdollista viedä viestiä kohdennetuille ryhmille. Sopeutumissuunnitelman sidosryhmätilaisuuksista puuttui kokonaan 3.sektorin toimijoille suunnattu kuulemistilaisuus.

Järjestöillä on osaamista haavoittuvien ryhmien kanssa toimimisesta, asiantuntijuutta ilmastonmuutoksen riskeistä ja niihin sopeutumisesta sekä mahdollisuudet viestiä haavoittuvissa asemassa oleville henkilöille ja valmiuksia varoitusjärjestelmien kehittämiseen heille yhteistyössä.

Lausunto Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutumiseen ohjautumisen perusteet -opasluonnoksesta

Hengitysliitto antoi 12.8. lausuntonsa lääkinnälliseen kuntoutumiseen ohjautumisen perusteet -opasluonnoksesta: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville.

Oppaan nimestä ilmenee, että se on tarkoitettu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Varsinaisessa tekstissä kerrotaan lisäksi oppaan tarkoituksesta toimia myös tietolähteenä kuntoutusta tarvitseville.

Hengitysliitto katsoo, että oppaan tavoite on hyvä, mutta toimiakseen myös kuntoutukseen hakeutuvien tietolähteenä tarvitaan vielä terminologian avaamista ja yhtenäistämistä. Hengitysliitto esittää, että oppaassa käytetään potilas -sanan sijaan sanaa kuntoutuja tai asiakas kautta linjan.

Oppaan tulee antaa selkeää ja ajantasaista tietoa kuntoutukseen hakeutumisesta ja sen järjestämisestä, sekä siitä mitä kuntoutusta tarvitseva voi tehdä, jos kuntoutus evätään. Oppaasta tulee käydä ilmi hyvinvointialueiden ja Kelan rooli kuntoutuksen järjestämisessä. Opasluonnoksessa puhutaan vielä kunnista ja sairaanhoitopiireistä.

Kuntoutus terminä ymmärretään paljon fyysisestä viitekehityksestä käsin – kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus kuntoutujan yksilöllisessä arjessa on hyvä tuoda selkeästi esiin. Oppaassa puhutaan paljon edistämisestä ja parantamisesta – hengityssairaiden kohdalla tavoitteena voi olla myös muutosten hidastaminen ja toimintakyvyn ylläpito. Toimintakyvyn arvioinnin yhteydessä on hyvä huomioida toimintakyvyn vaihtelu eri ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Diagnoosiviitekehyksen lisäksi toiminta- ja suorituskykyä sekä kuntoutusta tulee tarkastella oireviitekehyksestä käsin. 

Kuntoutuksella pystytään vähentämään lääkehoidon tarvetta, ennaltaehkäisemään pahenemisvaihteita ja nopeuttamaan pahenemisvaiheista toipumista. Hengityssairaus ja sairauden oirekuva – esim. hengenahdistus ja sairauden eteneminen hoidosta huolimatta – kuormittavat huomattavasti myös psyykkistä toimintakykyä, jota oppaassa tarkastellaan erittäin vähän somaattisten sairauksien kohdalla.

Arkivaikuttavuuden toteutumiseksi kuntoutujan/asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta on syytä oppaassa painottaa, tässä yhteydessä kyse on myös resursseista sekä ammattilaisten osaamisen kehittämisestä.

Kuntoutukseen pääsy riippuu paljon ihmisen omasta aktiivisuudesta ja siitä, miten hän kuvailee toimintakykyään. Kuntoutukseen ohjaamista ja siitä tiedottamista on parannettava. Hengityssairaat kokevat tarvitsevansa enemmän ohjausta hengityssairauksiin ja -oireisiin perehtyneelle fysioterapeutille – hengitysfysioterapian osaajia tarvitaan lisää.

Fysioterapiaan pääsyä arvioitaessa tulee huomioida myös sisäelinsairauksien aiheuttamat oireet. Seksuaalineuvonta ja -terapia sekä lantionpohjan toiminnallisten häiriöiden kuntoutus toteutuu ainakin hengityssairaiden kohdalla huonosti. Tähän on tarve monella pitkäaikais- ja monisairaalla.

Kuntoutuksen lisäksi hengityssairaat kokevat tärkeäksi vertaistuen ja omahoidon ohjauksen. Oppaassa on hyvä tuoda esiin hyötyjä kuntoutujien ohjaamisesta järjestöjen toimintojen piiriin. Kuntoutuksessa tulee myös entistä laajemmin hyödyntää kokemustoimijoiden asiantuntemusta.

Lausunto: Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelyyn selkeät ohjeet

Hengitysliitto antoi lausuntonsa (21.6.2022) luonnoksesta viranomaisohjeeksi puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelyyn.

Viranomaisohjeen tarkoituksena on helpottaa puun pienpolton aiheuttamien savuhaittojen selvittämistä ja niihin puuttumista. Puun pienpoltto heikentää ilmanlaatua etenkin tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Savuhaittatapausten käsittelyyn laadittu uusi viranomaisohje on tervetullut väline savuhaittatapausten selvittämiseen.

Hengitysliitto puoltaa ohjeessa kunnille esitettyjä vastuita savuhaitoista. Selkeät vastuut ja määräykset ovat työkalu, joka helpottaa viranomaisen puuttumista savuhaittoihin. Näin terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisy helpottuu.

Ohjeen liitteenä on sanasto, joka selventää ohjeessa käytettyjä termejä. Myös esitellyt oikeustapaukset avaavat ohjeen sisältöä hyvin. Hengitysliitto esittää ohjeen sisältöön vielä lisäystä kuivan puun määritelmästä ja kuvausta siitä, kuinka taajamaolosuhteissa poltettava puu saadaan riittävän kuivaksi.

Lausunto: Sote-järjestöjen avustusten taso ja vakaus turvattava

Hengitysliitto lausui sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoitusta koskevasta esityksestä 8.6.2022. Lakiesityksen tarkoituksena on turvata sote-järjestöjen rahoitusta uudessa tilanteessa, jossa avustukset siirtyvät valtion budjettiin. Hengitysliitto pitää esitystä pääosin kannatettavana. Avustettavan toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vakaa, ennustettava ja järjestöjen autonomiaa kunnioittava sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoitus. Hengitysliitto pitää tärkeänä, että avustustasossa huomioidaan yleisen kustannustason kehitys ja että rahoituksen tasosta on parlamentaarisesti sovittu vuoteen 2026 saakka. Sote- järjestöjen rahoituksen taso ja vakaus on kuitenkin turvattava myös sen jälkeen.

Avustustoiminnan kehittämisessä on hyödynnettävä järjestöjen asiantuntemusta ja varmistuttava sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden laajasta osallisuudesta rahoituksen painopisteiden määrittelyssä. Hengitysliitto kannattaa avustusasioiden neuvottelukunnan säilyttämistä.

On tärkeää, että terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen käytettävä avustus saa kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta täysimääräisesti kustannusten määrän. Hengitysliitto muistuttaa, että avustusasioita kehitettäessä on huolehdittava siitä, että sote-järjestöjen oma varainhankinta ei vähennä avustusten määrää.

Lausunto: Asiakkaan osallisuus varmistettava palveluprosessissa

Hengitysliitto antoi lausuntonsa vammaispalvelulainsäädännön uudistuksesta 1.4.2022. Uuden vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Hengitysliitto katsoo, että palvelujen myöntämisen diagnoosiperustaisuuden poistuminen on kannatettava uudistus. On tärkeää, että vammaisen henkilön tarvitsemaa tukea arvioidaan ja toteutetaan yksilöllisesti, kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti. Uudistuksen palveluprosessia koskevassa sääntelyssä korostetaankin hyvin hoito- ja palvelusuunnitelman merkitystä. Sääntelyyn sisältyvä velvoite omatyöntekijän nimeämisestä ja toistaiseksi voimassa olevien päätösten tekemisestä on tärkeä. Hengitysliitto kiinnittää huomiota siihen, että STM:n osallisuustyöryhmän esittämä kirjaus päätöksentekoa ja palveluiden toteuttamista koskevaan pykälään puuttuu esityksestä. Osallisuustyöryhmän esittämä kirjaus asiakasosallisuudesta on palautettava pykälään: asiakkaan esittämästä avun ja tuen tarpeesta tai palvelun toteuttamistavasta voidaan poiketa vain perustellusta syystä, joka on kirjattava päätökseen.

Liikkumisen tuen toteuttamistapojen monipuolistaminen kannatettavaa

Uudistus lisää vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja valinnanmahdollisuuksia käyttää palvelua henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti. Myös toiminnallisen lähikunnan käsitteen lisääminen on hyvä parannus liikkumisen tuen kokonaisuuteen. Hengitysliitto muistuttaa kuitenkin, että toteuttamistapojen harkinnanvaraisuus ei välttämättä takaa yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia, koska hyvinvointialueet voivat päättää tarjolla olevista toteutustavoista.

On tärkeää, että liikkumisen tuen kokonaisuudessa painotetaan tuen myöntämistä yksilöllisen tarpeen mukaan. Infektioherkkyys tai pölyt, tuoksut ja pakkanen voivat aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkista liikennettä tai ryhmäkuljetusta. Lakia sovellettaessa on huomioitava se, että liikkumisen täytyy olla mahdollista kaikille, myös kotihappihoidossa oleville. Mukana kulkeva matkahappirikastin/happipullo tulee myöntää kaikille sitä tarvitseville. Hengitysliitto vaatii, että liikkumishappi on myönnettävä sitä tarvitsevalle joko osana liikkumisen tai taloudellisen tuen kokonaisuutta. Näin mahdollistuu myös happihoitoa tarvitsevan vammaisen henkilön yhdenvertainen osallisuus.

Hengitysliitto katsoo, että teknisten ratkaisujen ja muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata vammaiselle henkilölle kokonaan silloin kuin ne ovat välttämättömiä. Matkahappirikastin/happipullo on tällainen välttämätön, päivittäiset toiminnot ja osallisuuden mahdollistava väline.

Asumisen tuen kokonaisuus pääosin tarkoituksenmukainen

Jokaisen henkilön, jonka toimintakyky on olennaisesti ja pitkäaikaisesti heikentynyt, on saatava itselleen yksilöllisesti sovitetut palvelut. Hengitysliiton näkemyksen mukaan asumisen tuen kokonaisuus on pääosin tarkoituksenmukainen. Tukea koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa ei tule kuitenkaan erikseen mainiten sulkea asumisen tuen muodoista pois siivousta tai lumenluontia, sillä näissä toimissa moni vammainen henkilö tarvitsee apua välttämättä ja toistuvasti. Joidenkin palvelumuotojen sulkeminen pois perusteluissa voi estää tuen antamisen yksilöllisesti harkitulla tavalla jokaiselle vammaiselle henkilölle.

Lausunto: Hoitotakuun tiukentaminen ei saa vaikeuttaa seuranta-aikojen saamista

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta 3.1.2022.

Hengitysliitto pitää hyvänä, että hoitotakuuta kiristetään. Hyvinvointialueen on järjestettävä esityksen (Terveydenhuoltolaki §51) mukaan toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivänä virka-aikaan välittömästi yhteyden perusterveydenhuollon toimintayksikköön ja saada yksilöllisen arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Perusterveydenhuollon kiireettömän sairaanhoidon ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä seitsemän vuorokauden sisällä. Määräaika koskee perusterveydenhuollon kiireettömässä sairaanhoidossa hoitoa, joka liittyy sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen.

Esityksen mukaan kiireetön hoito, jota ei koske seitsemän vuorokauden määräaika, tulee toteuttaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta/arviosta tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

Hoitotakuun tiukentaminen on tärkeää. Hengitysliitto muistuttaa kuitenkin THL:n tavoin, että hoitoon pääsyn määräajan kiristäminen koskien ensimmäistä hoitoaikaa ei saa vaikeuttaa jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoitoaikojen saamista tai hoito- ja kuntoutussuunnitelmien toteutumista.

Lausunto: Vapaaehtoistoimintaa tuettava ikääntyvässä Suomessa

Hengitysliitto antoi lausuntonsa oikeusministeriölle Vapaa!-Fri! -hankkeen väliraportista. Vapaa!Fri! on hanke vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa. Raportissa käydään ansiokkaasti läpi vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja tuodaan esiin keinoja vapaaehtoistoiminnan mahdollistamiseksi ja sen esteiden poistamiseksi.

Hengitysliitto katsoo, että vapaaehtoistoiminnan tukeminen on entistä tärkeämpää ikääntyvässä Suomessa. Tarvitaan monialaista yhteistyötä jotta vapaaehtoistoiminta houkuttelee uusia henkilöitä mukaan: liittymisen kynnystä on madallettava ja osallistumisen esteitä poistettava. Hengitysliitto muistuttaa, että vapaaehtoistoimijoiden osaamisen tunnustamista on edelleen edistettävä.

Ikääntyneet ovat vapaaehtoistoiminnassa sekä toimijoita että avun vastaanottajia. Aktiivisena pysyminen ylläpitää toimintakykyä ja vähentää palvelujen tarvetta. Merkitykselliseksi koettu vapaaehtoistoiminta lisää koettua elämänlaatua. Kun vapaehtoistoimijat ikääntyvät, voi olla vaikeaa löytää mukaan uusia vastuunkantajia. Kaikki eivät tällä hetkellä tunne samalla tavalla vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, vaikka sen hyödyt ovat suuret. Esimerkiksi maahanmuuttajille ja nuorille vapaaehtoistoiminta voi toimia väylänä työllistymiseen ja toiminnasta saa arvokkaita kokemuksia. Siksi vapaaehtoistoimintaan liittymisen kynnystä tulee edelleen madaltaa ja poistaa esteitä, jotka toimivat pelotteena vapaaehtoistoiminnan aloittamiselle, kuten tukien mahdollinen menetys. Selkeä tiedotus useilla kielillä ja myös selkosuomeksi auttaa asiassa.  

Helposti mukaan vapaaehtoistoimintaan

Järjestötoiminnan ammattimaistuminen ja rahoituksen edellyttämä byrokratia voi karkottaa vapaaehtoistoimintaan haluavia. Mahdollisuus osallistua kevyesti sitoutumatta edistää vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Rekisteröimättömien ryhmien mahdollisuus hakea rahoitusta on yksi tarvittava muutos. Kuntien ja hyvinvointialueiden pitää myöntää tukea myös rekisteröimättömille toimijoille. Myös pienkeräysmenettelyn tunnetuksi tekeminen on tarpeellista.  Aiemmin esitetty toimintaryhmälaki on askel oikeaan suuntaan, mutta vaatii vielä hiomista erityisesti osallistujien vastuukysymysten suhteen.  

Vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekemiseen nuorille on keinoja, joita pitää vahvistaa, esim. yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa. Niin nuorten kuin iäkkäidenkin kohdalla on keskityttävä siihen mikä motivoi. Toisten auttaminen ja yhteisöön kuuluminen on palkitsevaa. Vapaaehtoistoiminta ei ole työtä, josta ei makseta palkkaa, vaan hyvinvointia edistävää toimintaa, jolla on positiivisia vaikutuksia myös työllistymiseen.

Vapaaehtoistoimijoiden osaamisen tunnistamista ja tunnustamista vahvistettava

Muualla kuin viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluvassa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamisen työvälineiden ja menettelyjen edistäminen on tärkeää. Myös vapaaehtoistoiminnasta ja harrastamisesta saatavan osaamisen huomioiminen opintopisteissä motivoi vapaaehtoistoimintaan ryhtymisessä. Kokemustoimijoiden osaamista tulee tuoda esiin ja hyödyntää heidän panostaan vapaaehtoistoiminnassa laajemmin. Toisaalta rajanveto vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen työn välillä on tärkeää muistaa, esimerkiksi kun palveluita kehitetään.   
 
Tiedetään, että monet vapaaehtoistoiminnan esteiksi koetuista ongelmista johtuvat tiedon puutteesta ja ohjeistuksen hajanaisuudesta. Siksi onkin helpotettava toimijoiden hallinnollista taakkaa ja kehitettävä viranomaisten välistä yhteistyötä sekä vapaaehtoistoimijoiden ja hallinnon välistä tiedonkulkua.

Tukea vapaaehtoistoimintaan

Koska kunnan lakisääteisenä tehtävänä on edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia, onkin niiden erityisesti hyvinvointialueiden aloittaessa vahvistettava yhteistyötä järjestöjen ja hyvinvointialueiden kesken mahdollistaakseen ja ylläpitääkseen vireää vapaaehtoistoimintaa. Kunnan rahallinen tuki yhdistyksille on tärkeää samoin kuin oikeus tilojen käyttöön.

Kunnat ja jatkossa hyvinvointialueet voivat tukea kaikkien osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan huolehtimalla iäkkäiden osallistujien kuljetuspalvelujen toimivuudesta ja digituen antamisesta sitä tarvitseville.

Raportissa esitetty keino infotilaisuuksien järjestämisestä iäkkäille henkilöille voi toimia, koska kaikki eivät tunne käytössä olevia verkkoalustoja, joissa yleensä välitetään tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista.

On löydettävä toimintatapoja kaikkien äänen kuulumiseksi yhteistyössä. Vanhus- ja vammaisneuvostoja tuleekin hyödyntää enemmän. Parhaillaan hyvinvointialueilla rakenteilla olevat sidosryhmätyön mallit ovat hyvä tilaisuus vahvistaa yhteistyötä. 

Tiivistettynä: järjestöverkostoja ja neuvottelukuntia löytyy jo, samoin kuin verkkoalustoja yhteistyön vahvistamiseen. Näissä toimivat ne, joille menetelmät ja järjestötoiminta ovat jo tuttuja. Uusien verkostojen ja alustojen perustamisen sijaan on vahvistettava haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta. Heidän, jotka eivät vielä ole löytäneet vapaaehtoistoimintaa tai järjestöjen tarjoaman tuen piiriin. He tarvitsevat mentoreita ja oikeaa tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Vapaaehtoistoimintaa on kehitettävä määrätietoisesti ja kaikki mukana pitäen.