Nuori naislääkäri opastaa nuorta miespotilasta.

Hyvässä hoidossa – 5 ratkaisua vuorovaikutuksen parantamiseen

Onnistunut vuorovaikutus vastaanotolla lisää hoidon onnistumista. Onnistuneesti ohjattu omahoito lisää elämänlaatua ja vähentää terveydenhuollon käyntejä. Hyvä hoito on ihmisen näkemistä kokonaisuutena.

Kohtaamistilanteissa tunteisiimme voi vaikuttaa monenlainen kirjo erilaisia asioita:

  • aikaisemmat kokemuksemme vastaavista kohtaamisista
  • kohtaamista edeltäneet tapahtumat
  • oma tunnetilamme, toiveet ja odotukset
  • osapuolten ilmeet ja eleet
  • osapuolten kielenkäyttö ja äänenpainot
  • osapuolten olemus, sukupuoli, kansallisuus ja pukeutuminen

Ihminen hoitaa itseään, kun hänelle antaa siihen mahdollisuuden.

Hoidossa on otettava huomioon sairastuneen tunteet, vakaumus ja arvot. Jos sairauden hoitaminen edellyttää muutoksia sairastuneen arjessa, onnistumiseen vaikuttavat usein sairastuneen itseluottamus ja ennakkouskomukset onnistumisen todennäköisyydestä.

Arvosta keskustelukumppaniasi, ja luota hänen pyrkivän myönteiseen tavoitteeseen. Osoita kiinnostuksesi kääntymällä puhujaan päin, hymyllä, äännähdyksellä tai sanoin.

Vuorovaikutus lisää tyytyväisyyttä

Hyvä vuorovaikutus parantaa tutkitusti sairastuneen hoitoa ja kaikkien osapuolten tyytyväisyyttä. Kun vuorovaikutus tapahtuu hyvässä hengessä, osapuolten välille syntyy luottamusta ja arvostusta.


Henkilökohtaisia ja arkojakin aiheita on helpompi käsitellä lämpimässä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Tällöin ei tarvitse pelätä tulevansa huoliensa kanssa sivuutetuksi.
Joskus voi käydä niin, että ihminen tulkitsee terveydenhoidon ammattilaisen tekemän perushuomion arvosteluksi tai moitteeksi, kun käsiteltävä asia herättää tunteita.

Vaikeat tunteet

Sairauden herättämiä pelkoja ja muita vaikeita tunteita on helpompi kohdata myönteisessä, toivoa vaalivassa ilmapiirissä. Sairastunut voi kokea itsensä loukatuksi, jos häneen suhtaudutaan välinpitämättömästi, kiireessä tai arvostellen.

Kun hoitoon liittyvistä asioista sovitaan, voi terveydenhoitoalan ammattilainen antaa sairastuneelle kehotuksia, ohjeita ja suosituksia. Erilaisia keinoja tarvitaan, mutta jokaisen keinon toteutumista käytännössä voidaan tukea rakentavalla vuorovaikutuksella.

On inhimillistä, ettei tieto siitä, mikä on itselle hyväksi, johda aina muutoksiin asenteiden tai toiminnan tasolla. Onnistunut vuorovaikutus motivoi sairastunutta omahoitoon ja auttaa ylittämään konkreettisiin tekoihin liittyviä kynnyksiä. Sairastuneen ihmisen reaktiot vaikuttavat myös terveydenhoidon ammattilaisten työtyytyväisyyteen ja haluun jatkaa työuraansa alalla.

Tunteet tarttuvat

Myönteisyys lisää myönteisyyttä ja vastaavasti kielteinen tai pessimistinen suhtautuminen saa aikaan torjuntaa. Siksi onnistunut vuorovaikutus lisää myös terveydenhoidon ammattilaisten tyytyväisyyttä.

Sairastunut on oman terveytensä asiantuntija. On tärkeää, että vastaanottokäynnillä käyt vuoropuhelua terveydentilastasi ja sairauden hoitoon sekä omahoitoon liittyvistä asioista terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Hoitoon sitoutuneen potilaan terveydentila paranee todennäköisemmin kuin potilaan, joka ulkoistaa hoitonsa ammattilaisille.

Valmius ymmärtää toista vaihtelee

Sairastuneen valmius ymmärtää hoito-ohjeitaan voi vaihdella esimerkiksi iän, muiden mahdollisten sairauksien, äidinkielen ja koulutustaustan mukaan. Ihmisen omaksumiskyky voi vaihdella myös eri elämäntilanteissa ja pitkäaikaissairauden vaiheissa.

Hyvä kohtaaminen vaatii halua ymmärtää toista ja myös uskallusta kysyä, jos jokin toisen käyttämä ilmaus ei ole itselle tuttu. Erilaiset kieli- ja murretaustat, lyhenteet ja ammattikieliset ilmaisutavat tuottavat joskus tahattomia väärinymmärryksiä vuorovaikutukseen.

Joskus on tärkeää myös kuulla ihminen sanojen takana ja keskittyä havainnoimaan niitä asioita ja tunteita, joita toinen yrittää pohjimmiltaan välittää.

Sairauden merkitys arkeen ja vertaistuki

Onnistuneessa kohtaamisessa huomio kiinnittyy sairastuneen vaivan lisäksi sen merkitykseen sairastuneen omassa elämässä ja arjessa. Mihin asioihin sairaus vaikuttaa, ja mitä hyvän hoitotasapainon kanssa eläminen voi mahdollistaa?

Vastaanottokäynnin ja kohtaamisen aika on usein rajallinen, joten keskustelu voi jäädä kesken. Osa kysymyksistä voi jäädä vaille vastausta, tai ne voivat jäädä jopa kysymättä. Vertaistuki toimii parhaimmillaan vastaanottokäynnillä saatujen ajatusten, kokemustietojen ja tunteiden työstön apuna.

Vertainen on käynyt läpi samansuuntaisia kokemuksia kuin sairastunut ja selvinnyt niistä eteenpäin. Vertaistuki voi olla vapaamuotoista tai yhdistystoiminnan muotoon järjestäytynyttä, paikallista ja valtakunnallisesti verkossa toimivaa tukea.

Hyvässä hoidossa sinä olet kaiken lähtökohta. Teet aktiivisia päätöksiä ja valintoja oman terveytesi edistämiseksi, joten sinun on myös tunnettava hoitosi tavoitteet. Kun ymmärrät, mitkä kaikki asiat vaikuttavat terveyteesi, voit omilla toimillasi edistää elämänlaatuasi.

Tarvitset oma-aloitteisuutta ja kykyä ottaa tietoa vastaan sekä ymmärrystä siitä, miten voit soveltaa tietoa käytännössä. Olet osaltasi vastuussa oman hoitosi onnistumisesta. Parhaimmillaan sinun ei tarvitse hakeutua saman vaivan takia useita kertoja hoitoon. Pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit ovat asia erikseen – niitä tarvitaan hyvän hoidon turvaamiseksi.

Ota terveydenhoitoalan ammattilaisen kanssa puheeksi, miten olet itse hoitanut vaivaasi tai sairauttasi ja mitä vaikutuksia sillä on ollut arkeesi. Keskustelkaa yhdessä, mitkä asiat tukevat kuntoutumistasi ja elämänlaatua pitkäaikaissairauden kanssa.

Kokemukset ja tavoitteet vaihtelevat

Sairastuneiden kokemukset terveydentilastaan ja sairaudestaan vaihtelevat. Siksi hoidon tavoitteet voivat eri ihmisillä olla saman vaivan tai sairauden hoitamisessa erilaiset. Hoidon tavoitteet voivat myös vaihdella eri elämäntilanteissa.

Sairaudenhoitoon voi liittyä paljon byrokratiaa. Lomakkeiden täytön tai tutkimusvastausten selailun ei pitäisi kuitenkaan olla vastaanottokäynnin keskeinen asia.

Sairaus on vain osa sinua, sen ei tarvitse määrittää koko elämääsi. Sairastunutta ei saa syrjäyttää omasta hoidostaan. Hoitopäätöksiä ei ole suositeltavaa tehdä ilman, että sairastuneen itsensä kanssa saavutetaan niistä yhteinen ymmärrys.

On tärkeää käydä keskustelua, joka voimaannuttaa ja kannustaa sekä siirtää ajatukset asioihin, joita sairastunut voi saavuttaa tai välttää toimimalla ehdotetulla tavalla. Omahoito ja elämänmuutokset arjessa eivät onnistu, ellei sairastunut kykene omaksumaan muutosta ja toteuttamaan sitä toiminnallaan pitkäjänteisesti.

Huolehditaan, että kaikki hoitoon liittyvät asiat lääkelistasta hoitosuunnitelmaan ja ohjeisiin ovat olemassa kirjallisesti. Muistetaan päivittää tiedot ajan tasalle!

Moni ihminen etsii verkosta tietoa erilaisista sairauksista ja omaan terveydentilaansa mahdollisesti vaikuttavista asioista. Lisäksi henkilökohtaista terveyttä voidaan seurata erilaisin mittarein ja digitallisten sovellusten avulla.

Vastaanottokäynti ja siihen valmistautuminen

Sairastunut voi tietää, tai enemmän tai vähemmän perustellusti olettaa tietävänsä, sairauksista ja niiden hoidosta paljon jo ennen vastaanottokäynnille saapumista. Henkilökohtainen sairaushistoria, sairauksien määrä sekä se, kuinka pysyviä hoitosuhteet ovat olleet terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa vaikuttavat myös vastaanottokäynnille valmistautumiseen.

Pitkät hoitosuhteet edistävät luottamuksellisen ja hyvän vuorovaikutuksen rakentumista. Jos sairastunut kohtaa jokaisella käyntikerralla uuden terveydenhuollon ammattilaisen, valmistumisen merkitys korostuu.

On luonnollista, että terveydenhuollon vastaanottokäynti jännittää. Vaikka valmistaudut etukäteen esittämään kysymyksiä ja kertomaan olostasi, osa asioista voi unohtua ja keskustelu ohjautua eri suuntaan kuin ennakoit.

Omaolo.fi-verkkopalvelun kautta voit saada henkilökohtaisia suosituksia terveyspalveluiden käyttöön ja tehdä arviota omista oireistasi ja palvelutarpeestasi.

Lääkityslista on ajantasainen listaus kaikista käyttämistäsi lääkevalmisteista. Se sisältää lääkärin määräämät reseptilääkkeet, itsehoitolääkkeet, ravintolisät ja vitamiinit sekä tiedot rokotteista. Valmisteen lisäksi kannattaa kirjata myös annos ja käyttötarkoitus. Päivitä säännöllisesti lääkityslistasi niin, että se on ajan tasalla. Lääkityslista on hyvä ottaa mukaan vastaanottokäynnille.

Vaikka kuuntelisit vastaanottokäynnin aikana tarkkaan, sinun ei kannata jättää sovittuja asioita ja ohjeita pelkän muistin varaan. On tärkeää, että saat tiedot lääkelistasta, hoitosuunnitelmasta ja ohjeista myös kirjallisesti.

Sairastuneen sitoutumisella omahoitoon ja luottamuksella itseensä on suuri merkitys omahoidon onnistumisessa. Elämäntavan muutoksia voi olla joskus helpompi, joskus taas vaikeampi toteuttaa. Siksi on tärkeää kuunnella ja kannustaa sairastunutta toteuttamaan tarvittavat muutokset.

Toteutumatta jääneellä tai väärin toteutetulla omahoidolla, tarpeettomilla sekaannuksilla, turhilla käynneillä ja liian myöhäiseksi jätetyillä yhteydenotoilla on vaikutusta hoidon hintaan. Tehoton hoito tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle. Jos sairastunut osallistuu aktiivisesti hoitoonsa, hänen sairaalahoitoaikansa voi olla jopa 30 % lyhyempi.

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vaikuttaa hoidon tavoitteessa onnistumiseen. Väärinymmärryksiä voi vähentää ajattelemalla keskustelukumppanista hyvää ja tulkitsemalla viestit mahdollisimman kirjaimellisesti. Huumori kannattaa jättää muihin kohtaamisiin.
Erityisesti etäkohtaamisissa tilanne on haastava molemmille osapuolille ja vaatii paljon keskittymiskykyä, mutta silti moni asia hoituu hyvin etävastaanotolla.

Etäkohtaamiset mahdollistavat hyvin rutiinitarkistukset sekä täsmällisten kysymysten esittämisen ja niihin vastaamisen. Etäkohtaamisissa korostuu keskinäinen hoitosuhde ja luottamus siihen, että toinen osapuoli hoitaa oman osansa hoidosta sovitulla tavalla. Siksi etäkohtaamisissa on tärkeää uskaltaa nostaa esille, jos jokin asia käydään läpi liian nopeasti tai viestit sisältävät asioita, joita ei ymmärrä.

Jos emme näe toista ihmistä, jäävät ilmeet ja eleet huomaamatta ja sanojen merkitys kasvaa. Joku ihminen kuuntelee toista tarkemmin, jonkun toisen keskittyminen taas herpaantuu. Chatissä kommunikoimme kirjallisesti, usein lyhyin lausein.

Nykyisin erilaiset digitaaliset terveydenhoitoalan palvelut, kuten omakanta.fi ja omaolo.fi, sisältävät etäkohtaamisia täydentävää materiaalia. Tällainen materiaali voi olla tietoa tutkimuksista ja niiden tuloksista, vastaanottokäynneistä ja sovituista hoidoista.
Selkeän yleiskielen käyttö edistää asioiden ymmärtämistä.