Lausunnot ja kannanotot 2024

Tiivistetysti Hengitysliiton tekemien lausuntojen ydinkohdat ja pääviestit.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta. Vammaispalvelulain säilyttäminen vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina on kannatettavaa. Soveltamisalan tarkentamisen riskinä on kuitenkin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien vaarantuminen, mikäli säästösyyt johtavat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden subjektiivisten oikeuksien vaihtelevaan toteutumiseen. 

Soveltamisalan tarkentamisella pyritään varmistamaan lain yhtenäinen soveltaminen ja yhdenvertainen palvelujen saanti eri alueilla.  Muutoksen myötä alueille kuitenkin luodaan paine myöntää palveluja säästösyistä sosiaalihuoltolain perusteella, jolloin riskinä on, etteivät palvelut ole vammaiselle henkilölle riittäviä. Hengitysliitto katsoo, että lain yhtenäinen soveltaminen vaarantuu, koska sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien palvelujen saatavuus vaihtelee.

Vammaispalvelulain tavoitteena on oltava yksilöllisen tarpeen mukaisten palvelujen turvaaminen vammaisille henkilöille. Vammaisuuden määritelmää ei ole lakiin syytä muuttaa. Jo hyväksytyn lain pykälän 2 vammaisen henkilön määritelmä on kirjoitettu YK:n vammaissopimuksen hengessä, ja auttaa Suomea toteuttamaan sopimuksen velvoitteita ja takaamaan vammaispalvelulain tavoitteiden mukaisesti vammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa palvelut. YK:n vammaissopimus ei tue vammaisuuden perusteella myönnettävien palvelujen rajaamista iän mukaan. Soveltamisala on jo rajattu aiemmin hyväksytyssä laissa vammaisen henkilön määritelmällä. 

Vuosi sitten hyväksytyssä vammaispalvelulaissa todetaan jo (pykälä 2) yleislakien ensisijaisuus ja tämä turvaa vammaispalvelulain asemaa erityislakina.  

Koska vammaisen henkilön palvelut ovat subjektiivisia oikeuksia, esityksessä on vaarana, että vammaisen henkilön palveluntarvetta arvioitaessa hänen palveluitaan ryhdytään myöntämään sosiaalihuoltolain perusteella säästösyistä, jolloin hänen oikeutensa yksilöllisesti toteutettuun palveluun heikentyy. Riskinä on, että esimerkiksi iäkkäinä vammautuneiden palvelut heikentyvät, ja niitä saisi jatkossa vain maksullisina. Eri ikäisiä vammaisia henkilöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti.  

Esityksen perusteluissa korostetaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevaa yleislain ensisijaista palveluvalikoimaa. Kuitenkin samanaikaisesti nyt leikataan juuri niistä palveluista, joiden pitäisi vastata tähän ensisijaiseen tarpeeseen. Tämä uhkaa perusoikeuksien toteutumista sekä lisää eriarvoisuutta ja päätösten kirjavuutta. Toteutuessaan esityksen mukaisena lain soveltamisalan muutos johtaa entistäkin vaihtelevampiin myöntökäytäntöihin ja sitä kautta kuormittaviin valitusprosesseihin.

Palvelutarpeen arvioinnin merkitys kasvaa ja palvelutarpeen todistelun taakka asiakkaalla, jonka voimavarat ovat muutenkin heikot, korostuu entisestään. 

Rajaamalla henkilöitä ulos erityislain palvelujen piiristä rajataan heitä luonnoksessa samalla ulos myös yleislakien nojalla toteutettavien palvelujen piiristä toteamalla perusteluissa, että ensisijaisen lainsäädännön mukaisten palveluiden saatavuusongelmat eivät johda siihen, että palvelua olisi myönnettävä erityislain perusteella. Lainvalintatilanteet vaikeutuvat ja esitetyllä ohjeistuksella luodaan vain lisää epäselvyyttä lakien soveltamiseen, sekä lisätään vammaisten henkilöiden eriarvoisuutta. 

Vanhuksille suunnattujen palveluiden parannukset eivät voi olla peruste vammaisten henkilöiden palvelujen heikentämiselle tai rajaamiselle, joihin heillä on subjektiivinen oikeus. Subjektiivisten oikeuksien rajaaminen säästösyistä haavoittuvassa asemassa olevilta henkilöiltä on perusoikeuksien vastaista. Lisäksi perusteluissakin mainittuun ympärivuorokautisen palveluasumisen vähimmäishenkilöstömitoitukseen on nyt tulossa heikennys, ja asiakasmaksujen nosto entisestään tulee entisestään heikentämään haavoittuvien ryhmien toimeentuloa. 

Lisäys maksujen perimättä jättämisestä tai maksujen alentamisesta on hyödyllinen, mikäli säännös on tosiasiallisesti hyvinvointialueita velvoittava. Hengitysliitto muistuttaa, että asiakasmaksujen perimättä jättäminen tai alentaminen on tälläkin hetkellä mahdollista, sitä vain valitettavan vähän käytetään. Asiasta on tiedotettava aktiivisesti. 

Palveluiden valinnan tulee aina perustua asiakkaan palveluntarpeen arviointiin. Vammaisen henkilön – ja tarvittaessa hänen läheisensä – osallisuus arvioinnissa on turvattava. Myös palveluntarpeen arviointiin osallistumiseen tulee saada tukea. Laissa tulee korostaa velvollisuutta toteuttaa palvelutarpeen arviointi huolellisesti ja asiakkaan etu huomioiden.

Hengitysliitto lausui Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ILME) 2024–2029 luonnokseen 18.3.2024 

Hengitysliiton näkemyksen mukaan Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman luonnoksessa oli huomioitu kattavasti ilmansuojeluun ja meluntorjuntaan liittyvät tekijät. Hengitysliitto kiitti erityisesti herkkien ryhmien, kuten lasten, iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden erityistä huomiointia suunnitelmassa. Suojaamalla kaupungin herkkiä ihmisryhmiä, suojataan samalla kaikkia kaupunkilaisia. 

Suunnitelmaluonnoksen toimenpiteissä luetellaan mielenkiintoisia selvityksiä ja kohdekohtaisia parannustavoitteita, joiden tuloksia Hengitysliitossa kuullaan mielellään Helsingin kaupungilta, kun selvitykset valmistuvat. Tunnistimme suunnitelmassa monia yhteistyön paikkoja Helsingin kaupungin kanssa.  

Helsingin kaupunki toteaa luonnoksessa, että katupöly vähenee kunnossapidon keinoin. Hengitysliiton näkökulmasta korostettiin myös tausta-ajatuksena liikennemäärien ja yksityisautoilun vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. 

Hengitysliitto kannatti toimenpidettä tiedon keräämisestä parhaista pölyntorjuntakeinoista ja totesi, että liitto tekee myös itse vaikuttamistyötä sekä viestintää parhaiden pölyntorjuntakeinojen käyttöönoton että kevyen ja julkisen liikenteen käytön kannustamisessa.  

Hengitysliitto kannattaa EU:n ilmanlaadun standardien säätämistä yhtäläisiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n vuoden 2021 suosittelemien ilmanlaatustandardien kanssa. On hyvä, että Helsingin kaupunki valmistautuu nykyistä huomattavasti tiukempien raja-arvojen maailmaan jo nyt selvittämällä ilmastonmuutoksen vaikutuksia katujen kunnossapitoon ja katupölyn torjuntaan.  

Toimenpiteissä huomio on luonnollisesti kunnossapidossa, mutta ilmanlaadun huomioiminen myös (kaupunki)suunnittelussa on tärkeää. Katu- ja kaavasuunnittelussa on vältettävä kapeiden katukuilujen synnyttämistä, jolloin voidaan ehkäistä paikallisesti ilmanlaadun huononemista ja lämpösaarekeilmiön syntyä. Samalla on huomioitava hyvää ilmanlaatua tukevien toimien monialaisuus kuten esimerkiksi tarvittavat viherratkaisut. Lisäksi tarvitaan edelleen kevyen liikenteen väylien lisärakentamisesta. 

Hengitysliitto muistutti, että ilmastonmuutoksen myötä liukkaat jaksot lisääntyvät entisestään ja liukkaudentorjunnan tarve kasvaa.  

Helsingin kaupungin tavoitteena on myös, että puun pienpolton haitat vähenevät. Viestinnän avulla voidaan vaikuttaa kansalaisten ymmärtämiseen pienpolton terveysriskeistä ja pienhiukkasten kulkeutumisesta sisäilmaan. Pientaloalueilla on mahdollista osoittaa pienpolton haittoja mittauspisteissä. Kaupunki voi tehdä asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa kyselyjä ja lisätä ymmärrystä oman toiminnan vaikutuksista ilmanlaatuun ja hengitysterveyteen. Hengitysliitto tekeekin mielellään yhteistyötä oikeanlaisen puun varastoinnin sekä puhtaan puun pienpolton ymmärryksen lisäämiseksi. 

Hengitysliitto piti hyvänä Helsingin kaupungin suunnitelmaa kehittää rauhallisia ja liikkumiseen kannustavia viheralueita kaupunkilaisille. Tällaiset alueet edistävät kaupunkilaisten terveyttä luontoyhteyden vaalimisen, puhtaan ilman ja äänimaailmaltaan stressiä ehkäisevän tai purkavan vaikutuksen ansiosta. 

Hengitysliitto näki tärkeinä Helsingin kaupungin nostamat toimenpiteet liikenteen aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyyn. Sisäilma- ja korjausneuvontaamme tulee esimerkiksi kyselyjä erilaisista suodattimista, joita kaupungeissa asuvat haluavat asentaa ikkunoihin. Tässä pitääkin ottaa huomioon myös vanhoissa rakennuksissa asuvat asukkaat ja heidän tiedon tarpeensa. Uudemmissa rakennuksissa tai peruskorjauksen yhteydessä on mahdollisuus valita korvausilmaventtiilimallit, joissa on äänenvaimennus, mikä vähentää sekä asuntoon ulkoa kulkeutuvaa melua että pienhiukkasten kulkeutumista sisäilmaan.  

Hengitysliitto totesi tärkeäksi kitkarengasviestinnän kehittämisen osana hengitysterveyden edistämistä. Jatkossa liitto tekee mielellään viestinnällistä yhteistyötä tässä asiassa.  

Helsingin kaupungin esittämät toimenpiteet kohdassa 7. Herkkien kohteiden melu- ja ilmanlaatutilanne paranee, olivat kaikki erittäin tärkeitä. On hyvä, että herkät kohteet on huomioitu erikseen katujen kevätpuhdistuksessa ja, että tietoa jaetaan laajasti eri toimijoiden toimesta. Niin ikään ilmanlaatutiedon saavutettavuuden parantaminen on erittäin tärkeä toimenpide, jolla lisätään kaupunkilaisten mahdollisuutta arvioida ilmanlaatua ja suunnitella liikkumistaan/asiointiaan sen mukaan. Hengitysliitto on mielellään mukana viestinnällisessä yhteistyössä ja tuomassa kokemustiedon ääntä käsiteltävään asiaan.  

Hengitysliitto korosti, että kansalaisten aktiivisuutta kannattaa tukea ja hyödyntää. Kansalaisilla on valmius kerätä ilmanlaatutietoa ja vaikuttaa asuinympäristönsä ilmanlaatuun. “Opitaan tekemällä” lisätään kansalaisten omaehtoista ja merkityksellistä toimintaa vaikuttaa paremman elinympäristön puolesta. 

Suunnitelmaluonnoksessa tavoitellaan rakennustyömaiden pölyn- ja meluntorjunnan kehittymistä. Hengitysliitto totesi, että pölyntorjunnan sisällyttäminen rakennuslupaan on kannatettava asia, mutta samalla tarvitaan tarkka ohjeistus laadittavaan oppaaseen. Ohjeiden noudattamiseksi on tuotava esille mahdolliset sanktiot, mikäli ohjeistusta ei noudateta. Pölyn- ja meluntorjunnassa on tärkeää tiedottaa meluisten ja pölyisten työvaiheiden toteuttamisen aikatauluista. Näin lähiasuntojen taloyhtiöt voivat arvioida tarvetta esimerkiksi tuloilmansuodattimien tihennetystä vaihtovälistä tai tiedottamista ajanjaksoista asukkaille, jolloin kannattaa välttää ikkunatuuletusta. 

Vaikutusten arvioinnista Hengitysliitto totesi, että viestimisen lisäksi kannattaa osallistaa asukkaita keräämään ilmanlaatutietoa asuinalueeltaan. Tämä vaatii keinon kerätä kertyvää dataa ja sen hyödyntämistä kaupungin ilmanlaadun kehittämisessä.  

Hengitysliitto piti hyvänä tapana kysyä kohderyhmän eli kaupunkilaisten näkemyksiä ilmansuojeluun ja meluntorjuntaan liittyvistä toimenpiteistä. Kovin monessa kohtaa suunnitelmassa ei ollut erikseen mainittu asukaskyselyjä. Hengitysliitto ehdotti niitä käytettävän useammin vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. 

Kustannusvaikutuksissa ei oltu huomiotu suunnitelman toteutumisen myötä saavutettavia terveys- ja hyvinvointihyötyjä, jotka voivat vähentää sosiaali- ja terveyssektorin kuluja merkittävästikin. Mutta onko mahdollista kerätä ja seurata toimenpiteiden vaikutuksia esimerkiksi katupölyn aikaisesta terveydenpalveluiden ja lääkkeiden käytöstä sekä sairauspoissaolojen lisääntymisestä Helsingin kaupungissa? Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut ja kerännyt tästä tietoa.  

Hengitysliitto lausui 4.3.2024 Ympäristöministeriölle rakentamislain muutoksista. Lakimuutosten on suunniteltu tulevan voimaan 1.1.2025.

Rakennuslupakäytännöt ja tulkinnat sekä käsittelyajat vaihtelevat kunnittain. Rakennuslupaprosessi ennen tonttijakoa tai tontin lohkomista nopeuttaa pienrakentajien ja kertarakentajien rakentamisen aloittamista, ja helpottaa hankkeen suunnittelua aikataulutuksineen. Purkamisluvan edellytykset selventävät purkuhankkeiden lupa-asioita ja yhtenäistävät käytäntöjä eri kunnissa.

Hengitysliitto muistuttaa, että päätoteuttajan vaihtuessa, eri työvaiheiden tilasta ja valmiusasteista on tehtävä kirjallinen selvitys. Siinä on mainittava sekä valmistuneet että keskenolevat rakentamisen vaiheet. Kirjattuna tämä vähentää erimielisyyksiä hankkeen rakentamisen vastuista.

Pienrakentajat rajataan pois ilmastoselvityksen laatimisesta rakennusluvassa. Pienrakentajat ja remontoijat saavat ilmastoselvityksen rajauksien vuoksi taloudellista etua suunnittelukustannuksia arvioitaessa. Tämä on hyvä ratkaisu jatkuvasti nouseviin rakennuskustannuksiin kertarakentajalle tai remontoijalle.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa katujen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain (asemakaava-alue) toimivuusarvioinnista 17.1.2024.

Hengitysliiton mielestä toimivuusarvioinnissa tulee tuoda laajasti esille katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon vaikutukset erilaisille katujen käyttäjille. Toimivuusarvioinnissa tulee antaa selkeät ja kattavat lähtötiedot sekä listattava asiat, jotka tulee huomioida jatkossa laadittavissa yksityiskohtaisissa katujen kunnossapito-ohjeissa.

Terveyden ja hengitysterveyden näkökulma kunnossapitotoimissa tulee ottaa esille esimerkkinä katujen hiekoitusmateriaalien käytöstä ja poistosta aiheutuvan katupölyn vaikutukset hengitys- ja sydänsairauksiin sekä yleisesti hengitysterveyteen. Myös hengitysterveys tulee ottaa mukaan toimivuusarviointiin, kun kunnossapitotoimista säädetään.   

​​​​Lainvalmistelussa tulee lähtökohtana olla esteettömyys laajasti katujen kunnossapidossa, ja siinä vastataan eri ihmisryhmien ja erityisryhmien tarpeisiin liikkua. Terveellinen ja turvallinen liikkuminen on taattava eri ikäryhmille sekä muun muassa hengitys- ja sydänsairauksia ja allergiasairauksia sairastaville.

Katupöly ja sen terveysvaikutukset tulee nostaa esiin. Katupöly koostuu pääosin jauhautuneesta hiekoitushiekasta ja sisältää muun muassa tiesuolaa. Katupölyn hiukkaset ja erityisesti sen sisältämät pienhiukkaset ovat terveydelle haitallisia. Pienhiukkaset lisäävät sairastuvuutta hengityssairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin, muun muassa astmaan sairastumisen ja useissa pitkäaikaissairauksissa kuolleisuuden riski nousee tasaisesti hengitysilman pienhiukkaspitoisuuden noustessa.   

Kaavoituksessa on tärkeää tunnistaa esimerkiksi katukuilut ja niiden vaikutukset hengitysterveyteen. Katupölyn ympäristöneutraalit sidontamenetelmät ja niiden käytön suunnittelu ovat keskeisessä roolissa hengitysilman laadun hallinnassa. 

Myös taajamissa kannattaa tarkastella katupölyn terveyshaittojen vähentämistä tuoreen kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian mukaisesti.  Sen mukaisesti on tärkeää tukea ihmisten ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Liikkumisen tulee olla terveellistä ja turvallista ympäri vuoden ja muun muassa katupölyn vaikutukset hengitysterveyteen on huomioitava. Hengitysliitto esittää, että taajamien viheralueiden talvikunnossapitoa tulee laajentaa, jotta liikkuminen viheralueilla on mahdollista vuodenajasta riippumatta.  

Hengitysliitto antoi 8.2.2024 lausuntonsa esityksestä vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta . Esityksen ehdotukset ovat kannatettavia. On perusteltua lisätä rokotuskoulutuksen saaneen henkilöstön määrää, jotta voidaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseja.

Potilasturvallisuutta varmistavat rokotuskoulutus, ja rokotuksia antavien ammattihenkilöiden johdon ja valvonnan alaisuus. Rokotusoikeuden laajentaminen edistää rokotuskattavuutta, ja tukee kansalaisten nopeaa ja maantieteellisesti yhdenvertaista pääsyä kausirokotuksiin sekä rokotusten saatavuutta pandemiatilanteissa.

On hyvä, että apteekeissa voidaan jatkossa antaa rokotuksia. Hengitysliitto kannattaa esitystä, että rokotuksen saa antaa 18 vuotta täyttäneille tai sitä vanhemmille myös asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut proviisori ja farmaseutti lääkärin, hammaslääkärin tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saaneen sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön johdon ja valvonnan alaisena.

Kannanotot