Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatauti voi aiheuttaa komplikaatioita hengityssairautta sairastaville, koska heillä keuhkojen toimintakyky on usein alentunut.
Virustartunta aiheuttaa tulehduksen keuhkoissa. Koska kyseessä on virustauti, antibiootit eivät tehoa koronavirukseen.
Tutkimustieto koronan aiheuttamasta tartuntataudista päivittyy jatkuvasti. Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Yleisimmin oireet ilmaantuvat noin 4–5 päivää tartunnasta. Vaikeassa tautimuodossa sairaalaan yleensä hakeudutaan toisella sairastamisviikolla oireiden pahetessa.
Yleensä oireita ovat esimerkiksi yskä, kuume ja siihen liittyvät lihas- ja päänsäryt, hengenahdistus, voimattomuus, nuha, kurkkukipu, pahoinvointi, ripuli sekä haju- tai makuaistin häiriöt.
Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksesta sairastunut saa immuniteetin taudin uudelleen tarttumiselle joksikin aikaa. Vielä ei ole olemassa varmaa tietoa, kuinka pitkään immuniteetti säilyy.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, ettei nykyisin koronavirusta koskeville erityisille ohjeille ole enää tarvetta ja lievää koronatautia hoidetaan samalla tavoin kuin tavallista flunssaa.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
Sinua voi myös kiinnostaa
Harvinaista tai muuta hengityssairautta sairastava ei ole automaattisesti riskiryhmässä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronavirustartunnan vaarallisuuteen vaikuttaa hengityssairauden vaikeusaste.
Jos harvinainen tai muu hengityssairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, joiden keuhkojen toimintakyky on alentunut sairauden takia.
Koronaoireiden eroaminen hengityssairauden oireista ja pahenemisvaiheesta
Joskus on vaikea erottaa, onko kyseessä hengityssairauden pahenemisvaihe vai infektio.
Hengityssairauksien pahenemisvaiheeseen ei kuulu kuume, ripuli, lihaskivut tai haju- ja makuaistin menetys, jotka taas ovat tyypillisiä koronaviruksen oireita. Lievä yskä tai hengenahdistus voi johtua kummasta vain, joten niistä ei voi päätellä luotettavasti kumpi on kyseessä. Koronavirukseen ei myöskään kuulu vinkuva hengitys. Yskä on yleensä kuivaa, ei limaista.
Astma ja korona
Hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa. Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena.
Uniapnea, CPAP- ja APAP-laite ja korona
Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja Turun yliopiston tutkimuksen (2020) mukaan uniapneaa sairastavilla on 5–10-kertainen riski joutua koronataudin takia sairaala- tai tehohoitoon.
Uniapneaa sairastavilla on myös korkeampi sydän- ja verisuonitautien riski ja suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Nämä sairaudet ovat myös riskitekijöitä koronataudille. Sairaudet on hoidettava hyvin ja säännöllisistä kontrolleista on pidettävä kiinni. Jos sairauden tilanne pahenee, terveydenhuoltoon kannattaa hakeutua herkästi.
Omaa CPAP-laitetta tulee käyttää myös koronavirusta sairastaessa mahdollisuuksien mukaan. CPAP-laite estää uniapneaan liittyvät hengityskatkokset sekä niistä johtuvan yöllisen hapenpuutteen. Koronavirusta sairastavan on tärkeää saada happea.
Osallistu kevätkeräykseen
Jokainen saamamme lahjoitus on yhä tärkeämpi. Sinä voit auttaa meitä auttamaan.