Hengityssairaus ja koronavirus

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatauti voi aiheuttaa komplikaatioita hengityssairaille eli keuhkosairaille, koska heillä keuhkojen toimintakyky on usein alentunut.

Virustartunta aiheuttaa tulehduksen keuhkoissa. Koska kyseessä on virustauti, antibiootit eivät tehoa koronavirukseen.

Tutkimustieto koronan aiheuttamasta tartuntataudista päivittyy jatkuvasti. Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Yleisimmin oireet ilmaantuvat noin 4–5 päivää tartunnasta. Vaikeassa tautimuodossa sairaalaan yleensä hakeudutaan toisella sairastamisviikolla oireiden pahetessa.

Sairastuneiden oireita ovat olleet yskä, kuume ja siihen liittyvät lihas- ja päänsäryt, hengenahdistus, voimattomuus, nuha, kurkkukipu, pahoinvointi, ripuli sekä haju- tai makuaistin häiriöt.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksesta sairastunut saa immuniteetin taudin uudelleen tarttumiselle joksikin aikaa. Vielä ei ole olemassa varmaa tietoa, kuinka pitkään immuniteetti säilyy.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, ettei nykyisin koronavirusta koskeville erityisille ohjeille ole enää tarvetta ja lievää koronatautia hoidetaan samalla tavoin kuin tavallista flunssaa.

Harvinaista tai muuta hengityssairautta sairastava ei ole automaattisesti riskiryhmässä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronavirustartunnan vaarallisuuteen vaikuttaa keuhkosairauden vaikeusaste.

Jos harvinainen tai muu hengityssairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, joiden keuhkojen toimintakyky on alentunut sairauden takia.

Hengityssairauksien pahenemisvaiheeseen ei kuulu kuume, ripuli, lihaskivut tai haju- ja makuaistin menetys, jotka taas ovat tyypillisiä koronaviruksen oireita. Lievä yskä tai hengenahdistus voi johtua kummasta vain, joten niistä ei voi päätellä luotettavasti kumpi on kyseessä. Koronavirukseen ei myöskään kuulu vinkuva hengitys. Yskä on yleensä kuivaa, ei limaista.

Joskus on vaikea erottaa, onko kyseessä keuhkosairauden pahenemisvaihe vai infektio. Pitkäaikaista keuhkosairautta sairastava osaa usein arvioida, kummasta on kysymys.

Hengityssairauksia sairastavan tulee huolehtia omasta peruslääkityksestään lääkärin ohjeen mukaisesti. On hyvä silti tarkistaa, että kotona on kuukauden tarpeiksi lääkkeitä. Hengitettävissä lääkkeissä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut saatavuuskatkoksia. Hengitysliitto ja Filha suosittelevat hengityssairaita ottamaan influenssa- ja pneumokokkirokotteet.

Hengityssairauksia sairastavan kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Aktiivinen liikunnan harrastaminen on hengityssairauksien hoidossa tärkeää. Hengitysliiton YouTube-kanavalta löydät monipuolisia liikuntavideoita, joiden avulla voit harjoitella kotona.

Jos potilas arvelee itse, että kyseessä on esimerkiksi astman pahenemisvaihe, astmalääkitystä ja avaavaa lääkitystä on lisättävä oma-aloitteisesti. Jos astmalääkkeet ovat suihkemuotoisia, erityisesti pahenemisvaiheessa kannattaa ne ottaa tilanjatkeen kautta.

Nenän hoito sarvikuonokannulla ja allergiaoireiden tehokas hoito ehkäisevät myös vaikeita pahenemisvaiheita. Keuhkoahtaumatautia sairastavien kannattaa huolehtia limantyhjennyksestä esimerkiksi pullopuhalluksen avulla. Katso ohjeet pullopuhallukseen Limanpoisto- ja hengitysharjoituslaitteet. Myös liikunta tehostaa keuhkoputkien tyhjenemistä limasta.

Mikäli nämä hoidot eivät auta, lääkärin etävastaanotolta tai puhelinajalla voi saada suun kautta otettavan kortisonikuurin. 

Hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa. Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena.

Astmaa sairastavan riski sairastua tai menehtyä vakavaan koronavirustartuntaan vaikuttaa olevan aiemmin arvioitua pienempi. Riski joutua vakavan koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon on noin 10–30 prosenttia suurempi kuin terveiden saman ikäisten. Kuolleisuudessa ei havaittu eroja muihin potilaisiin.

Uusista tutkimustuloksista huolimatta keuhkosairauksia sairastavat kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään ja heidän tulee edelleen noudattaa varovaisuutta.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja Turun yliopiston tutkimuksen (2020) mukaan uniapneaa sairastavilla on 5–10-kertainen riski joutua koronataudin takia sairaala- tai tehohoitoon. Ylipainon lisäksi selittävänä tekijänä voi olla veren happipitoisuuden lasku ja riski veren liialliseen hyytymiseen.

Uniapneaa sairastavilla on myös korkeampi sydän- ja verisuonitautien riski ja suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Nämä sairaudet ovat myös riskitekijöitä koronataudille. Sairaudet on hoidettava hyvin ja säännöllisistä kontrolleista on pidettävä kiinni. Jos sairauden tilanne pahenee, terveydenhuoltoon kannattaa hakeutua herkästi.

Omaa CPAP-laitetta tulee käyttää myös koronavirusta sairastaessa mahdollisuuksien mukaan. CPAP-laite estää uniapneaan liittyvät hengityskatkokset sekä niistä johtuvan yöllisen hapenpuutteen. Koronavirusta sairastavan on tärkeää saada happea.

CPAP-laite voi lisätä koronaviruksen tarttumisriskiä perheenjäseniin. CPAP-laitetta käyttävä koronaviruspotilas kannattaa eristää muusta perheestä mahdollisuuksien mukaan. 

Jos uniapneaa sairastava, koronavirukseen sairastuva henkilö joutuu sairaalaan, tulee hänen ottaa oma CPAP-laitteensa mukaan. CPAP-laitteella ei voida hoitaa koronaviruksen aiheuttamaa hengitysvajausta, mutta uniapneaan liittyvät hengityskatkokset CPAP-laite korjaa.

Sairaalassa CPAP-laitetta käyttävät voidaan sijoittaa erillisiin tiloihin, jolloin niihin liittyvä lisääntynyt tartuntariski vähenee.

CPAP-laitteen käytöstä hereillä ollessa ei ole hyötyä, vaikka käyttäjällä olisi koronavirus. Ylähengitystiet ovat aina auki ihmisen hereillä ollessa. Hengitys on heikoimmillaan ihmisen nukkuessa, minkä vuoksi CPAP-laite auttaa nimenomaan unenaikaisiin hengityskatkoksiin.

Nainen kädet sydämellä

Osallistu joulukeräykseen

Lahjoittamalla Hengitysliitolle olet mukana tukemassa tärkeää työtä hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairautta sairastavien elämänlaadun parantamiseksi.