Uniapnean oireet ja diagnoosi

Uniapnean yleisimpiä oireita ovat:

  • unenaikaiset hengityskatkokset
  • äänekäs ja katkeileva kuorsaus
  • kurkun karheus ja suun kuivuminen nukkuessa
  • jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
  • heräily tukehtumisen tunteeseen, sydämen tykytykseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun
  • aamupäänsärky
  • ärtyneisyys ja masentuneisuus
  • unettomuus
  • sukupuolivietin aleneminen
  • keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus.

Uniapneatutkimuksiin hakeudutaan usein sen jälkeen, kun joku samassa huoneessa nukkuva henkilö huomauttaa äänekkäästä kuorsauksesta tai huolestuu kuorsaajan hengityskatkoksista. Kuorsaus ei aina tarkoita sitä, että henkilöllä on uniapnea. Kuorsaus on kuitenkin yleinen oire uniapneaa sairastavilla.

Uniapnean tutkimus ja toteaminen

Uniapnean varhainen toteaminen on tärkeää. Uniapnean diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja unirekisteröinnin tulokseen.

Uniapnea todetaan yön yli kestävällä tutkimuksella, jota kutsutaan unirekisteröinniksi. Unirekisteröinnissä mitataan unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Tutkimus voidaan tehdä aivosähkökäyrän (EEG) sisältävänä unipolygrafiana. Tutkimus voidaan tehdä myös suppeampana eli yöpolygrafiana. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä hengityskatkoksien määrä ja pituus, missä nukkuma-asennossa katkokset esiintyvät sekä se, miten tutkittava liikkuu nukkuessaan.

Uneliaisuuskyselyllä (Epworth Sleepiness Scale, ESS) arvioidaan torkahtamisen todennäköisyyttä eri tilanteissa. Tee Terveyskirjasto.fi-sivuston uneliaisuuskysely.

Tarvittaessa terveyskeskus- tai työterveyslääkäri antaa lähetteen keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkärille tai hammaslääkärin luo lisätutkimuksiin. Hammaslääkäri voi arvioida esimerkiksi ristipurentaa ja leuan muotoa.

Uniapneaa tutkittaessa selvitetään:

  • painoindeksi
  • verenpaine
  • nenän tukkoisuus
  • kielen ja nielurisojen koko
  • pehmeän suulaen pituus ja velttous
  • kasvojen ja leukojen rakenne.

Tutkimuksissa suljetaan lisäksi pois muut samanlaisia oireita aiheuttavat sairaudet.

Uniapnean muodot

Obstruktiivisessa uniapneassa esiintyy toistuvia, vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea). Nämä hengityskatkokset tai hengityksen vaimenemiset johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta, kun henkilö nukkuu.

Jos hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan silloin obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.

Sentraalisen uniapnean taustalla on harvinaisempi hengityksen säätelyhäiriö. Säätelyhäiriö keskeyttää ilmavirtauksen ja hengitysponnistelut. Tätä uniapnean muotoa esiintyy vain 5−10 %:lla sairastuneista.

Uneen liittyvä hypoventilaatio tarkoittaa voimakasta hengityksen vaimenemista ja hapenpuutetta unen aikana. Sairauden taustalla ovat sekä unenaikaiset että valveilla olon aikana esiintyvät häiriöt hengityksessä. Hypoventilaatiota esiintyy erityisesti rintakehän seinämän liikkuvuutta rajoittavissa sairauksissa ja keuhkoahtaumataudissa.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Uniapnea voi oireilla monin eri tavoin. Videossa unilääkäri Henri Tuomilehto kertoo uniapnean eri oireista.
Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ulla Anttalainen kertoo naisen uniapneasta. Lisäksi kokemustoimija Ritva Ala-Mattinen kertoo elämästään uniapnean kanssa.

Uniapnea-opas

Tutustu Hengitysliiton oppaaseen uniapneaa sairastavalle.