Keuhkoahtaumataudin omahoito

Keuhkoahtaumatautia sairastavaa vaivaa usein limaisuus, joka ärsyttää hengitysteitä, vaikeuttaa hengittämistä sekä lisää yskänärsytystä ja hengenahdistuksen tunnetta. Lisäksi limaisuus lisää hengitysteiden infektioriskiä.

Normaalisti lima poistuu keuhkoputkista niiden sisäpinnalla olevien värekarvojen liikkeen avulla. Hengästyttävä liikunta lisää värekarvojen toimintaa ja aktivoi liman siirtymistä ylemmäs hengitysteissä, josta se voidaan yskiä ulos. Myös limanirrotuskeinot ovat hyödyllisiä.

Liikunnan lisäksi tehokkaaksi limanpoisto menetelmäksi on osoittautunut
pullopuhallus eli PEP­-harjoitus.

Hönkäisytekniikkaa kannattaa käyttää silloin, jos yskiminen vie voimia, lisää hengen ahdistusta ja estää liman nousun.

Hengityssairaan on huolehdittava säännöllisestä hammashoidosta.

Hengitettävät lääkkeet voivat aiheuttaa erilaisia oireita. Tällaisia oireita ovat muun muassa suun kuivuminen, sammas, tulehdukset ja äänen käheytyminen. Lääkkeet myös kuivattavat suuta.

Lisää tietoa suun terveydestä sekä vinkkejä siitä huolehtimiseen löydät Suun terveys -sivultamme.

Virkeyttä viideltä – jumppatuokiot

Kaikille avoimet, maksuttomat etäjumppatuokioit joka keskiviikko klo 17. Tule mukaan jumppaamaan!

Liikunta on tärkeä osa keuhkoahtaumataudin hoitoa.

Säännöllinen liikunta parantaa elämänlaatua ja eliniän ennustetta sekä vähentää sairauden pahenemisvaiheesta johtuvaa riskiä joutua sairaalaan.

Liikunta muun muassa

  • vähentää hengenahdistusta
  • tehostaa liman irtoamista ilmateistä
  • vähentää pahenemisvaiheita ja nopeuttaa niistä toipumista
  • vähentää voimattomuutta
  • lisää fyysistä suorituskykyä, kestävyyttä sekä uloshengityksen voimaa
  • helpottaa arkea
  • kohentaa mielialaa.

Liikunta on keuhkoahtaumatautia sairastavalle turvallista. Liitännäissairaudet eivät välttämättä ole este liikunnalle. Tarkista asia lääkäriltäsi.

Sairauden pahenemisvaiheen jälkeen sinun on lähdettävä liikkeelle mahdollisimman pian. Kestävyystyyppinen liikunta harjoittaa parhaiten keuhkojen toimintakykyä. Jo lievä tai kohtalainen hengästyminen parantaa kuntoa.

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin, jotta voimasi riittävät päivän kaikkiin toimiin ja liikuntaan:

  • Suunnittele päiväsi niin, että suoritat kevyempiä ja raskaampia tehtäviä vuorotellen itsellesi sopivassa tahdissa.
  • Pidä tehtävien aikana ja niiden välissä taukoja.
  • Lepää riittävästi.
  • Siirrä tehtävän tekeminen toiseen ajankohtaan, jos olet jo valmiiksi väsynyt.
  • Muista hengittää suoritusten aikana.
  • Pyydä fysioterapeutilta ohjausta taloudelliseen hengitystapaan.
  • Suosi seisomista istumisen sijaan esimerkiksi suihkussa ja laittaessasi ruokaa.
  • Suosi vetämistä kantamisen sijaan. Jaa kantamukset molemmille käsillesi.
  • Kun teet töitä käsilläsi ja nostat niitä ylös, hengenahdistus voi lisääntyä. Ota tukea aina tarvittaessa: istu hampaita pestessäsi, partaa ajaessasi ja hiuksia pestessäsi, ja nojaa kyynärvartesi lavuaarin reunaan.
  • Hanki ja asennuta apuvälineitä, jotka helpottavat arkeasi kotona. 
Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Fysioterapiaopiskelija Emma Hulkkonen LAB-ammattikorkeakoulusta kertoo miksi liikunta on tärkeää ikääntyneelle keuhkoahtaumatautia sairastavalle ja millainen liikunta on suositeltavaa.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.

Tupakoinnin lopettaminen hidastaa merkittävästi taudin etenemistä. Se on toistaiseksi ainoa keino, jolla keuhkoputkien ahtautuminen hidastuu merkittävästi. Tupakoimattomuus tuo lisää elinvuosia ja parantaa elämänlaatua.

Maksuton Stumppi-neuvontapuhelin palvelee numerossa 0800 148 484.

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ravintosuositukset riippuvat hänen painostaan. Ylipainoisen on syytä laihduttaa, sillä normaalipainoisen on helpompi hengittää. Sopiva painonpudotustahti on korkeintaan puoli kiloa viikossa. Tällöin tärkeä lihasmassa ei vähene laihduttamisen yhteydessä. 

Jos keuhkoahtaumatautia sairastava on aliravitsemustilassa, hänen on tärkeää huolehtia ruuan riittävästä energiapitoisuudesta. Energiamäärän lisäys tulee tehdä ennemmin rasvana tai proteiinina kuin hiilihydraatteina. Erilaisia lisäravinteita voit hankkia apteekeista. Ateriarytmi on hyvä pitää säännöllisenä ja tiheänä.

lautasmalli

Huolehdi riittävästä ravinnosta

Hyvä ravitsemus ja oikea ruokavalio ovat tärkeä lisä omahoitoon. Vinkit ja suositeltavat valinnat hengityssairaille niin arjessa kuin pahenemisvaiheiden aikana.

Happirikastinhoidossa olevilla, esimerkiksi keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavilla, hoidon tavoitteena on ainoastaan rasitushappihoidossa välitön hengittämisen helpotus. Happirikastinhoidon tavoitteena on usein suojavaikutus eliniän ennusteen pidentämisessä eli mahdollinen katko ei ole hoidon kannalta merkitsevä haitta.

Jos sairastava on jo loppuvaiheen palliatiivisessa hoidossa, on lisähappi tärkeää oireenmukaisena hoitona, mutta se ei enää pidennä elinaikaa. Yleensä heillä lisähappi on käytössä noin 20–22 tuntia vuorokaudessa eli esimerkiksi syöminen tapahtuu ilman happilaitetta.

Sähkökatkoksiin kannattaa varautua etukäteen niiltä osin, miten se on mahdollista. Hengityssairaiden kohdalla suurimmassa riskissä ovat kotihappihoidossa olevat. Hengityshoitolaitetta käyttävä voi hankkia laitevalmistajan edustajalta konvertterin. Sen avulla esimerkiksi kotihappihoitolaite tai CPAP-laite voidaan kytkeä 12 tai 24 voltin tasavirtalähteeseen sähkökatkon aikana.

mies puhuu puhelimeen

Keuhkoahtaumatautia sairastavien vertaispuhelin

044 4077013
tiistaisin kello 10–12

Hengitysliiton ylläpitämien palvelupuhelinten olemassaolon mahdollistaa STEA-avustus. Palvelu on maksutonta, soittaminen maksaa vain puhelinverkkomaksun verran.

Tarvitsetko vertaistukea?

Vertaistoiminnassa voi puhua avoimesti ja luottamuksellisesti omasta sairaudesta, muista vaikeista asioista sekä saada voimaa arkeen. 

Keuhkoahtaumatauti-opas

Tutustu Hengitysliiton oppaaseen keuhkoahtaumatautia sairastavalle.

nainen halaa tule mukaan

Tule mukaan toimintaan, liity jäseneksi

Löydä oma tapasi osallistua ja kannattaa Hengitysliiton toimintaa. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.