Lausunnot ja kannanotot 2025

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi terveydenhuoltolain 7 a §:n, sosiaalihuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:n muuttamisesta. Esitysten tavoitteena on säätää periaatteista, joiden mukaan palvelujen ja menetelmien kuuluminen palveluvalikoimaan ja niiden poisrajaaminen toteutettaisiin julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Periaatteiksi ehdotetaan seuraavia: tarveperiaate, turvallisuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Lisäksi läpileikkaavina periaatteina yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus.

Palveluvalikoiman periaatteista säätäminen koskee julkisin varoin tuotettuja palveluita. Tällöin vaikutukset koskevat eniten henkilöitä, jotka käyttävät yksinomaan julkisia palveluita ja erityisesti heitä, jotka käyttävät niitä paljon. Periaatteista säädettäessä on arvioitava huolellisesti niiden toimeenpanon vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja terveyserojen kehitykseen.

Vaikuttavuustietoa eri hoidoista, palveluista tai sairauksien ehkäisemisestä on saatavilla vaihtelevasti. Tutkimusnäyttöä sosiaalihuollon palveluista ei ole saatavilla yhtä kattavasti kuin terveydenhuollon menetelmistä. Periaatteista säätäminen on laaja eettistä ja sisällöllistä harkintaa vaativa prosessi ja valmisteluun on syytä ottaa lisäaikaa tutkimusnäytön arvioimiseksi, vaikutustenarvioinnin täydentämiseksi ja sosiaalihuoltolain uudistuksen huomioimiseksi valmistelussa.

Esityksessä tunnistetaan se, että käynnistämisvaiheessa periaatteiden toimeenpano vaatii taloudellista resurssia. Hengitysliitto katsoo, että toimiakseen arjessa, periaatteet tarvitsevat huolellisesti valmistellut soveltamisohjeet. Esityksen taloudellisia kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, ja se myös luonnoksessa todetaan. Esityksessä mainitaan alueille lisääntyvä hallinnollinen taakka sekä mahdollisten uusien päätöksentekomenettelyjen tarve. Uudet menettelyt eivät kuitenkaan saa kaventaa ammattilaisten ja viranhaltijoiden mahdollisuuksia yksilölliseen harkintaan.

Tarveperiaatteen arvioidaan aiheuttavan vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia julkiseen talouteen lyhyellä aikavälillä. Mikäli ehkäisevää toimintaa ei nähdä merkittävänä osana palveluvalikoiman periaatteiden toimeenpanoa, vaikutus kustannuksiin voi olla arvioitua suurempi.

On hyvä, että sosiaalihuollon puolella palveluista päätettäessä arvioinnin perusteena hyväksytään myös ammattilaisille kertynyt kokemustieto, sillä tutkimustietoa ei ole aina saatavilla. Hengitysliitto katsoo kuitenkin, että käytetty ilmaisu ”riittävästä” kokemusperäisestä tiedosta on liian epämääräinen. Yksittäisen viranhaltijan vastuulle jää paljon, siksi soveltamisohjeet ja mahdollisuus yksilölliseen harkintaan ovat periaatteiden toimivuudessa avainasemassa.

Siitä huolimatta, että useat tahot Hengitysliitto mukaan lukien toivat sidosryhmäkuulemisessa esiin ilmaisun ”kyky hyötyä” hoidosta tai palvelusta ongelmallisuutta, luonnoksessa se esiintyy yhä. Sen sijaan voisi puhua mahdollisuuksista vahvistaa terveyttä tai hoidon tai palvelun tarjoamasta tuesta henkilön omien voimavarojen käyttöön.

Palveluvalikoiman periaatteita on tarkoitus soveltaa sosiaalihuollon kansallisessa ohjauksessa ja hyvinvointialueiden linjauksissa. Jokaisen asiakkaan kohdalla on kuitenkin arvioitava yksilöllisesti palvelun tai menetelmän käyttöä. Mahdollisuudet huolelliseen palveluntarpeen arvioon, asiakassuunnitelman tekoon, omatyöntekijään ja potilaan ja asiakkaan elämäntilanteen huomioivaan palvelujen yhteensovittamiseen on toimeenpanossa turvattava. Hengitysliitto pitääkin tärkeänä sitä, että esityksessä mainitaan asiakkaan ja potilaan koko elämäntilanteen huomioiminen ja perheellä tai läheisillä esiintyvä ennaltaehkäisyn tai tuen tarpeen kartoitus.

Hengitysliitto kannattaa teknologisten ratkaisujen käytön yhteydessä arvioinnin tekemistä siitä, miten ne vastaavat kyseisen asiakasryhmän tarpeisiin ja liittyykö niiden käyttöön asiakasturvallisuuteen, asiakkaan oikeuksiin tai tavoiteltujen hyötyjen saavuttamiseen liittyviä riskejä.

On hyvä, että periaatteita on tarkoitus punnita yhtä aikaa ja toisiaan vasten pitäen yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeusperiaatetta läpileikkaavina. Siitä huolimatta periaatteita voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Senkin vuoksi perusteluiden, toimeenpanon ja soveltamisohjeiden valmistelussa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaan.

Periaatteiden vaikutuksia henkilöihin, joiden toimintakyky on heikentynyt, ei ole kattavasti huomioitu. Kustannusvaikuttavuutta on arvioitava yhdenvertaisuusperiaatteella. Tämä tarkoittaa jokaisen yksilöllinen elämäntilanteen ja toimintakyvyn lähtökohtien huomioimista. Toimenpiteillä voi olla eri merkitys erilaisissa tilanteissa eläville ihmisille.

Myös hoitoon liittyvien päätösten saavutettava perustelu edistää avoimuutta, ymmärrystä ja vaikuttaa hoitotuloksiin. Usein asiakkailla ja potilailla on huonosti tiedossa millä periaatteilla hoidosta ja palveluista päätetään. Kun päätökset perustellaan, ja potilas saa samalla tietoa omahoidosta sekä siitä, mihin tukiin ja palveluihin on oikeutettu, voidaan edistää vaikuttavuutta.

Vaikuttavuus voi edellyttää hoidon oheen myönnettyjä palveluja. Hoidon vaikuttavuus voi jäädä heikoksi, mikäli tarvittavaa tukea ei myönnetä. Hoidon jatkuvuuden ja palvelujen yhteensovittamisen kehittäminen tukee kustannusvaikuttavuutta. Mahdollisuudet huolelliseen palveluntarpeen arvioon, asiakassuunnitelman tekoon, omatyöntekijään ja potilaan ja asiakkaan elämäntilanteen huomioivaan palvelujen yhteensovittamiseen on toimeenpanossa turvattava. Palvelujen yhteensovittamiseen tulee kiinnittää huomiota osana periaatteiden säätämistä, sillä vaikuttavuus vaatii usein monialaista yhteistyötä.

Hengitysliitto antoi 20.11.2025 lausunnon pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman oikeudellinen perusta tulee ilmastolaista (423/2022). Valtioneuvosto hyväksyy vähintään kerran kymmenessä vuodessa pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteena on esittää kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeseen sekä nielujen aikaansaamien poistumien kasvamistavoitteeseen perustuvat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot. Toinen tavoite on esittää arvio kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmenetelmien ja nielujen vahvistamismenetelmien pitkän aikavälin kehitysnäkymistä.

Vaikka pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ei ole poliittinen linjaus on Hengitysliitto huolissaan suunnitelman taustalla olevien raporttien tuloksista, jotka osoittavat, että nykyisillä politiikkatoimilla ei olla pääsemässä pitkän aikavälin päästövähennystavoitteisiin eikä hiilineutraalisuuteen ja -negatiivisuuteen vuoden 2035 jälkeen.

Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairautta sairastavien hyvää elämää. Ihmisen toiminnan aiheuttamilla kasvihuonekaasupäästöillä on merkittävä vaikutus sekä ilmastoon että ihmisten terveyteen. Ihminen on osa luontoa eikä näitä kahta voi erottaa. Kun ilmastolla menee huonosti, niin menee myös ihmisellä. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt suomalaisten elämässä ja aiheuttaa terveyshaittoja etenkin pitkäaikaissairaille ja iäkkäille.

Suunnitelmassa esitettyjen skenaarioiden välillä on vaihtelua yhteiskunnallisessa arvopohjassa sekä päästö- ja nielukehityksessä. Kuten suunnitelmassa on todettu, on skenaariot äärilaitojen esimerkkejä. Hengitysliitto edistää toimissaan terveyttä, mutta skenaarioiden terveysvaikutuksia on hankala arvioida, koska tällaista virallista vaikutusarviota ei ole tehty.

Skenaariosta riippumatta Suomi tarvitsee hyvinvoivia ja toimintakykyisiä kansalaisia skenaarioiden toimia toteuttamaan. Hengitysliitto katsoo, että terveysvaikutukset on tuotava mukaan näihin suunnitelmiin, jotta niiden mukaista toivottavaa tulevaa maailmaa on mahdollista arvioida paremmin.

Hiilineutraalisuus saavutetaan ainoastaan ”ympäristö edellä” skenaariossa, jonka esittelytekstissä todetaan kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen vaativan laaja-alaista muutosta politiikassa, taloudessa, yhteiskunnassa, teknologiassa ja arvoissa.

Hengitysliitto katsoo, että ”ympäristö edellä” skenaariossa kuvatun maailman vaatimukset ja haasteet ovat niitä, joissa Suomen on ilmastonmuutoksen näkökulmasta joka tapauksessa toimittava. Niille ei ole ihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpidon näkökulmasta vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Hengitysliitto korostaa sopeutumisen näkökulmaa. Suunnitelman taustalaskelmiin ei ole nyt pystytty sisällyttämään sopeutumisen toimia, mikä Hengitysliiton näkökulmasta heikentää ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja taloudellisen toiminnan arviointia osana pitkän aikavälin ilmastosuunnittelua. Erilliseen sopeutumisen suunnitelmaan (KISS2030) viittaamisen lisäksi myös pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tulee tuoda esimerkkejä sopeutumisen näkökulmista ja toimimattomuuden kustannuksista, ettei hillintä ja sopeutuminen jää toisistaan erillisiksi asioiksi omiin suunnitelmiinsa. Hengitysliitto näkee, että neljän skenaarion arvioiminen terveystaloudellisesti on vielä tarpeen ja etenkin sen mukaan, mitä jää kussakin skenaariossa tekemättä tai jos nykyinen toiminta pysyy yllä muuttumattomana.

Hengitysliitto lausuu lopuksi suunnitelman kokonaisuudesta, että kestävän kehityksen ajatuksen mukaisesti ihmiskunnan on toimittava maapallolla luonnon kantokyvyn rajoissa. Ekologinen katto, mutta myös sosiaalinen perusta on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Hengitysliitto näkee, että pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman skenaarioiden parhaita paloja yhdistelemällä niin, että perustana on ”Ympäristö ensin” skenaario, voidaan luoda toivoa herättävä tulevaisuus kaikille, myös pitkäaikaissairautta sairastaville, iäkkäille sekä lapsille ja nuorille.

Hengitysliiton arvio Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman keskeisten tavoitteiden toteutumisesta

Terveet tilat 2028 -ohjelman päätavoitteena oli tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Hengitysliiton edustajat osallistuivat ohjelman väli- ja loppuarviointiin, tilaisuuksiin (mukaan lukien yhteiskokoukset Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman sihteeristön kanssa) ja työpajoihin sekä kuntaverkoston webinaareihin. Hengitysliiton edustajia ei ollut ohjelman toimeenpanevissa ryhmissä.

Hengitysliiton arvion mukaan hankkeen merkittävä ansio on ollut saada aikaan toimiva asiantuntijaverkosto. Eri aloja, tavoitteita ja sisältöpainotuksia yhteensovittavan, luottamusta ja rakentavaa keskustelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi edistävän asiantuntijaverkoston syntyminen hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja rakentamiseksi olisi muuten ollut epätodennäköistä. Hyvä sisäilma, ihmisten ja rakennusten terveys, ovat jatkuvia tekoja vaativia asioita. Pidämme tärkeänä asiantuntijaverkoston toiminnan jatkuvuudesta huolehtimista.

Hengitysliitto on hyödyntänyt toimenpideohjelmassa tuotettuja materiaaleja1 omassa neuvontatyössään. Materiaalit ovat palvelleet suoraan myös sisäilmatietoa tarvinneita kansalaisia. Näistä syistä pidämme tärkeänä, että Tilat ja terveys -verkkosivuston jatkuvuus turvataan ja ajan kuluessa materiaalien päivitystarpeesta huolehditaan.

Näkemyksemme mukaan Terveet tilat -kuntaverkoston tapaamiset olivat hyödyllisiä: niissä pystyttiin esittelemään uusia materiaaleja, käytiin vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä edistettiin asioiden viemistä käytäntöön eri puolilla Suomea.

Hengitysliiton arvio Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteista ja aikaansaannoksista

Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman pitkän aikavälin päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Hengitysliitolla on edustaja ohjelman ohjausryhmässä, sihteeristössä sekä sihteeristön viestintäryhmässä. Emme osallistu tieteellisen tiedon tuottamiseen.

Sihteeristö huolehtii varsinaisesta ohjelmatyöstä, tiedon jakamisesta ja vuoropuhelun edistämisestä. Työskentelyn aikana Hengitysliiton näkökulmia, tilannekuvaa, laaja-alaista kokemustietoa sekä havaintoja on kuunneltu ja otettu huomioon. Ohjeistusten ja mallien käytäntöön vieminen laajemmin on vielä kesken.

Ohjelman osatavoitteen Tiedolla vaikuttamisen puitteissa on tuotettu laajoja koulutuskokonaisuuksia, artikkeleita, selvityksiä, katsauksia, ohjeistuksia ja suosituksia. Hengitysliiton arvion mukaan näille koulutuksille ja materiaaleille on tarvetta. Hyvät ohjeistukset, suositukset ja julkaisut eivät itsessään kuitenkaan riitä, niiden käytäntöön vienti eri alojen ammattilaisille vaatii pitkäjänteistä viestintää ja työtä. Saamamme palautteen mukaan edelleen kohtaamisen tapa terveydenhuollon ammattilaisten ja sisäilmasta oireilevien välillä vaihtelee paljon ja liian usein kunnioittava kohtaaminen jää vajaaksi.

Meillä ei ole tietoa, kuinka paljon selkeämmiksi sisäilmaongelmia selvittävien hallinnointitahojen viestit ovat muuttuneet tai kuinka paljon uusia malleja on otettu käyttöön. Sen tiedämme, että edelleen erityisen haasteellisia ovat tilanteet, joissa oireilu jatkuu rakennusten korjaamistoimenpiteistä huolimatta.

Sisäilmaongelmiin ja sisäilmasta oireiluun liittyvä julkinen keskustelu on kokemuksemme mukaan rauhoittunut verrattuna ohjelman alkuaikaan. Sisäilmasta oireilevien keskuudessa mietityttävien asioiden kirjo on laajentunut sosiaaliturvaan, asumiseen ja terveyteen liittyvien kysymysten lisäksi tuoksuttomuuteen sekä sää- ja ilmastoriskien sisäilmavaikutuksiin.

Sisäilmasta oireilevien kuntoutuksen edistäminen on hyvin alkuvaiheessa. Esimerkiksi astmadiagnoosin saanut sisäilmasta oireileva henkilö voi ohjautua Kelan järjestämään astmaa sairastavan sopeutumisvalmennukseen. Jos astmaa ei todeta, niin mitään selkeää kuntoutuspolkua sisäilmasta oireilevalle ei ole tarjolla. Työterveyslaitoksen kehittämä työkyvyn tuen mallin hyödyntäminen on jokaisen työnantajan päätösvallassa. Lisäksi kuntoutuskysymysten yhteydessä pitää mielestämme ottaa kantaa sisäilmasta oireilevan sosiaaliturvaratkaisujen tarpeisiin.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan sisäilmasta oireilevien kuntoutuksesta on huolehdittava. Sisäilmasta oireilu voi pahimmillaan johtaa elämän perusedellytysten (terveyden, työnteon, talouden ja toimeentulon) murtumiseen yhtä aikaa. Sisäilmasta oireilevan toimintakykyä on tuettava, jotta hän pystyy ratkomaan arjessaan usein kasaantuvia ongelmia omalla ja perheensä kohdalla. Kokonaisvaltaisen tuen tarjoamista on kehitettävä. Ymmärrystä sisäilmasta oireilusta ja oireilun vaikutuksista elämään tarvitaan yhteiskunnassa edelleen enemmän, olipa kyse työnantajista, virkamiehistä tai sosiaali- ja terveyssektorin eri ammattikuntien edustajista. On yksilön ja yhteiskunnan kannalta kestämätöntä, jos sisäilmasta oireilun vuoksi ihminen syrjäytyy, jää väliinputoajaksi tai menettää terveytensä lisäksi hyviä opiskelu- ja työvuosia.

Hengitysliiton arvio Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman lopettamisesta etuajassa

Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman aikana tuotettujen toimintamallien ja ohjeistusten jalkauttaminen kuntiin ja muille sidosryhmille on kesken. Hengitysliitto on huolissaan siitä, miten tieto näistä saadaan perille vai valuuko ohjelman aikana tehty työ näiltä osin hukkaan. Iso kysymys on myös, miten ohjelmassa tuotettuja materiaaleja ylläpidetään ja päivitetään jatkossa. Sisäilmasta oireilevan ihmisen kannalta ohjelman työllä on merkitystä vain silloin, kun se muuttaa ympäröivää todellisuutta – ennaltaehkäisee tai auttaa korjaamaan rakennusten sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sää- ja ilmastoriskit lisääntyvät myös Suomessa. Ne vaikuttavat sekä rakennettuun ympäristöön (kaavoitus, rakennusterveys, sisäilma) että ihmisten terveyteen (hengitysterveys, ilmastointi, lämpötilavaihtelut). Toimenpideohjelmassa ei ehditty käsitellä näitä sää- ja ilmastoriskinäkökulmia, jotka tuottavat uusia haasteita sekä uudis- että korjausrakentamiseen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Jos toimenpideohjelman aikana syntynyttä asiantuntijaverkoston ylläpitoa ei vastuuteta jollekin taholle, on riski menettää syntynyt henkilöistä riippumaton keskinäinen luottamus eri tahojen välillä, niiden halukkuus ja kyky yhteistyöhön.

Kansalliselle sisäilma ja terveys -ohjelmalle on luvattu jatkoa. Hengitysliitto on voimavarojensa puitteissa sitoutunut osallistumaan ja tuomaan sisäilmasta oireilevien ääntä ohjelmaan sen päättymiseen saakka. Hengitysliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että ohjelman jatkamisesta pidetään kiinni. Sisäilmasta oireilevien tuki on edelleen liian hajanaista, kunnioittavat kohtaamiset jäävät liian usein vajaiksi ja kuntoutukseen liittyvät asiat ovat vielä ratkaisematta.

Hengitysliitto kiittää mahdollisuudesta lausua nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Esityksen on arvioitu laskevan valtion energiaverotuloja vuoden 2026 tasossa noin 50 miljoonalla eurolla ja 96 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Lyhyellä aikavälillä ehdotettujen veronalennusten arvioidaan nostavan molempien sekä bensiini- että dieselkäyttöisten henkilöautojen käyttämän polttoaineen määrää noin 0,4 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa veronalennusta ei tehdä. Pitkällä aikavälillä veronalennuksen vaikutus polttoaineiden kysyntään on arvioitu olevan vielä suurempi 0,6–2,4 prosenttia.  

Hengitysliitto ei kannata esityksessä esitettyä nestemäisten polttoaineiden valmisteveron alentamista. Esitys on ristiriidassa päästövähennystavoitteiden kanssa ja muutos todennäköisesti lisää päästöjä taakanjakosektorilla. Esityksen ympäristövaikutusten arviossa todetaan, että ilman kompensoivia päästövähennystoimenpiteitä liikennepolttoaineiden valmisteveron alennuksesta aiheutuva taakanjakosektorin päästöjen nousu lisännee valtion menoja 1–15 miljoonaa euroa taakanjakosektorin päästöyksiköiden hankinnan takia tai vähentää päästöyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. 

Hengitysliitto katsoo, että muutoksen arvioidut taloudelliset vaikutukset yksittäisiin kotitalouksiin ovat euromääräisesti suhteellisen pienet (menot pienenevät 32 €/ vuosi/ 17000 km). Kun taas liikennesuoritteen lisääntymisen aiheuttamat päästöt vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hillintää ja pilaavat ilmanlaatua, joilla on suoria kielteisiä terveysvaikutuksia.  

Autojen pakokaasut sisältävät lukuisan määrän erilaisia kaasumaisessa ja hiukkasmaisessa muodossa olevia epäpuhtauksia. Liikenteen nostama katupöly aiheuttaa hengitysteiden tulehduksia, keuhkokuumetta sekä lisää erityisesti hengityssairailla lääkityksen tarvetta ja terveyspalvelujen käyttöä. Ilmansaasteiden, erityisesti pienhiukkasten, arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 2000 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain. 

Nestemäisten polttoaineiden valmisteveron alentamisen sijaan tulee kansalaisia kannustaa liikennesuoritteen vähentämiseen sekä kevyen- ja julkisen liikenteen käyttöön. Tutkimukset osoittavat, että turvallinen ja laaja pyörä- ja kävelytieverkosto kannustaa kuntalaisia lisäämään arkiliikkumista. Hengitysliitto kannattaa terveellisiä elintapoja edistäviä, monihyötyisiä veromuutoksia, jotka esimerkiksi mahdollistavat paremmin kaikille terveellisten ja ilmastoystävällisten elintarvikkeiden valitsemisen. Tilanteessa, jossa sotesektorin kustannukset kasvavat, ei pidä tehdä päätöksiä, joilla lisätään terveyshaittoja. 

Hengitysliitto antoi lausuntonsa ympäristöministeriön yhdessä muiden ministeriöiden kanssa laatimaan luonnokseen keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisesta suunnitelmasta. Ilmastosuunnitelman lähtökohtia ovat EU:n vuoden 2030 päästövähennysvelvoite ja Petteri Orpon hallitusohjelmassa määritellyt ilmastolinjaukset sekä ilmastolain mukaiset tavoitteet. Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoite taakanjakosektorille vuodelle 2030 on 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ilmastolain yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa määritellään tarvittavat toimet päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Hengitysliitto arvioi, että suunnitelmaluonnoksessa esitetään ilmastonmuutoksen hillinnän ja hengitysterveyden edistämisen näkökulmasta tärkeitä asioita. Mutta kokonaisuutena toimenpideohjelman lisätoimilla saavutettavat päästövähennykset sisältävät huomattavia epävarmuuksia. Suunnitelmaluonnoksessa todetaan, ettei tällä hetkellä ole mahdollista määritellä, millä aikataululla toimet toteutuvat. Edelleen mahdollinen maankäyttösektorin vaje voi siirtyä taakanjakosektorin kannettavaksi. Tällöin suunnitelmaluonnoksessa esitetyt taakanjakosektorin lisätoimet eivät tule mitenkään kattamaan syntynyttä vajetta. Hengitysliitto on huolissaan, koska ratkaisuja tähän tilanteeseen ei esitetä.

Ilmastonmuutoksella on haittavaikutuksia ihmisten terveyteen ja mikäli terveysriskejä ei ehkäistä, toimimattomuuden kustannukset näkyvät sosiaali- ja terveyssektorilla lisääntyneinä menoina erilaisten tapaturmien ja sairauksien sekä oireilun lisääntymisenä. Vaikuttavilla ilmastotoimilla voidaan hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Luonnon ja ihmisten hyvinvointia voidaan edistää monihyötyisesti samaan aikaan.

Toimenpideohjelmassa todetaan, ettei liikenteeseen kaavaillut lisätoimet tule vähentämään päästöjä tavoitteen mukaisesti. Hengitysliitto näkee, että liikenteen sähköistämiseen esitettyjen toimien lisäksi toimenpideohjelmassa tuleekin ottaa kantaa liikennesuoritteen vähentämiseen. Lisäksi sosiaalisen ilmastorahaston avulla on tuettava koko Suomen, myös väestöltään isompien kaupunkien kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurien parantamista.

Hengitysliitto katsoo, että toimenpideohjelmassa esitetty rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on kannatettavaa ja oikein toteutettuna se voi parantaa sisäilman laatua. Sisäilman laatu tulee aina huomioida, kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan. Hengitysliitto muistuttaa, että puun pienpoltto aiheuttaa merkittäviä pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat kulkeutua sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua, erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla ja rakennuksissa, joissa ilmanvaihto on puutteellinen. Asukkaille on tärkeää tarjota tietoa ja neuvontaa oikeista puunpolttotavoista, joilla voidaan vähentää sekä sisä- että ulkoilman epäpuhtauksia.

Hengitysliitto pitää tärkeänä sitä, että kuntien mahdollisuuksia edistää ilmastolain tavoitteita tuetaan. Kuntia tulee velvoittaa laatimaan ilmastosuunnitelma. Ilmastolain tavoitteiden edistäminen tukee myös ihmisten terveyttä. Kunnissa on syytä systemaattisesti seurata tehtävien ilmastopäätösten- ja toimien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Hengitysliitto kannattaa päästötietopalvelun ylläpidon jatkamista.

Toimenpideohjelman tavoitteena on kannustaa ihmisiä puolittamaan oma kulutuksen hiilijalanjälki. Päästövähennyksiin suurimmat vaikutukset saadaan kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla ja autokannan nopeammalla sähköistymisellä. Nämä tukevat myös terveyttä. Hengitysliitto katsoo, että ihmisten mahdollisuuksia toimia ilmaston ja oman terveytensä kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, on parannettava. Hengitysliitto on huolissaan, ettei rahoitusosiossa mainita rahoitusta, jota ohjataan tukitoimiin kulutuksen hiilijalanjäljen puolittamiseksi.

Toimenpideohjelmasta puuttuu ilmastonmuutoksen haittavaikutusten arviointi pitkäaikaissairautta sairastavien ja vajaakuntoisten hyvinvointiin. Sää- ja ilmastoriskit kohdistuvat heidän arkipäiväänsä ja arjesta selviytymiseen rajuimmin. He tulevat kuormittamaan terveydenhuoltoa koetun inhimillisen kärsimyksen takia. Tämä on huomioitava tekemättömyyden kustannuksena, jos ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteista jäädään. Hengitysliitto esittää, että tätä osa-aluetta tulee käsitellä toimenpideohjelmassa.

Järjestöjen tarjoamat monihyötyiset palvelut (esimerkiksi luontoliikuntatoiminta sekä muu vertaistoiminta) ovat terveyden edistämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukea. Monihyötyiset palvelut vähentävät terveydenhuollon taakkaa ja auttavat terveydenhuoltoa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Monihyötyiset palvelut tulee tunnistaa suunnitelmaluonnoksessa järjestöjen tuottamana lisäarvona ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Tämän kansalaisyhteiskunnan arvon hukkaaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta.

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Tupakkaveron korotukset, ja niiden aikaansaama tuotteiden hintojen nousu, on tutkimusten perusteella tehokkain yksittäinen toimenpide tupakoinnin vähentämiseksi. Tupakka- ja nikotiinituotteiden verotuksen tulee olla samankaltaista eri tuotteiden välillä. Tästä syystä myös nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden verotus ja säännölliset veronkorotukset on tärkeää saada linjaan muiden tupakkatuotteiden kanssa.

Hengitysliitto kannatti esitettyjä muutoksia veroihin.

Hengitysliitto kannatti myös ehdotusta nikotiinittomien sähkösavukenesteiden määritelmän tarkentamisesta käyttötarkoituksen osalta niin, että veroa on maksettava myös siinä tapauksessa, että sähkösavukkeissa käytetyt nesteet on tuotu ja myyty elintarvikkeina.

Esitetty verottoman matkustajatuonnin raja nuuskan ja savuttomien nikotiinituotteiden osalta on Hengitysliiton näkemyksen mukaan liian korkea, eikä se ole linjassa muiden tupakkatuotteiden maahantuonnin rajojen tai muiden maiden asettamien rajoitusten kanssa. Mikäli veroton matkustajatuonti ylipäätään nähdään tarpeelliseksi, tulee verottoman matkustajatuonnin rajan olla Hengitysliiton näkemyksen mukaan huomattavasti alhaisempi, esimerkiksi 200 g, kuten Ruotsissa.

Hengitysliitto korostaa, että tupakka- ja nikotiinituotteiden säännöllisten veronkorotusten sekä verottoman maahantuonnin rajoitusten ohella on tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen. Käytön ennaltaehkäisyn ja haittojen vähentämisen kannalta myös tuotteiden ostoikärajan nosto 20 vuoteen sekä tunnusomaisten makujen kielto ilman poikkeuksia ovat tehokkaita keinoja.  

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle vammaispalvelulain 2 §:n muuttamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi vammaispalvelulain soveltamisalapykälää siten, että siihen lisätään uusi elämänvaiheita koskeva säännös. Hengitysliitto muistuttaa, että vakiintunut käytäntö jo nyt on ollut, että vammaispalvelujen tarvetta arvioitaessa toimintakykyä verrataan kussakin elämänvaiheessa tavanomaiseen tarpeeseen. Uuden esityksen vaarana on, että elämänvaiheen tavanomaisen tarpeen arviointia ohjataan säästösyistä sellaiseen suuntaan, että useampi iäkäs vammainen henkilö jää ilman vammaispalvelulain nojalla myönnettäviä palveluja. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnetyt palvelut eivät välttämättä ole vammaisille henkilöille riittäviä.

YK:n vammaissopimus ei tue vammaisuuden perusteella myönnettävien palvelujen rajaamista iän mukaan. Soveltamisalaa ja samalla vammaisuuden määritelmää kavennetaan esityksessä niin, että se ei täysin vastaa lain tarkoitusta eikä YK:n vammaissopimuksen henkeä. Vammaispalvelulailla on varmistettava kaikkien vammaisten henkilöiden oikeudet saada tarpeelliset palvelut yhdenvertaisesti. Esitys voi toteutuessaan lisätä eriarvoisuutta, ja vaikeuttaa iäkkäiden vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada tarvitsemansa palvelut.

Esitys jättää edelleen avoimeksi sen, miten elämänvaiheen tavanomainen tarve määritellään. Tämä johtaa kirjavaan soveltamiseen sekä heikentää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Tällä hetkellä palveluiden saamisessa on ongelmia sekä yleislakien että erityislakien kohdalla. Mikäli palveluja ohjataan myöntämään säästösyistä ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella, vaarana on, että ne eivät ole ikääntyneelle vammaiselle henkilölle riittäviä, tai niitä ei ole saatavissa hyvinvointialueella tarvittavassa laajuudessa.

Koska elämänvaiheeseen kuuluva avun ja tuen tarve ilmaistaan esityksessä tulkinnanvaraisesti, on sitä syytä vielä tarkentaa. Kannatettavaa on maininta siitä, että palveluiden jatkuvuus pitää varmistaa eri elämänvaiheissa silloin kun vammainen henkilö on käyttänyt vammaispalveluja aikaisemmin.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Kansalaisjärjestöstrategian linjauksen mukaan järjestöjen mahdollisuuksia kehittää varainhankintaansa on edistettävä. Hengitysliitto katsoo, että kaavailtu tuloverolain lahjoitusvähennystä koskevien säännösten muutos ei vastaa tätä tavoitetta. Vähennyskelpoisia olisivat vain rahalahjoitukset, jotka on tehty tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, nuorisotyötä tai -toimintaa, liikuntaa, urheilua tai lasten asemaa tukevaan tai edistävään tarkoitukseen. Verohallinto nimeäisi hakemuksesta ehdot täyttävät yhdistykset ja säätiöt vähennyskelpoisten lahjoitusten saajiksi enintään 5 vuodeksi kerrallaan.

Esitetty muutos heikentää järjestöjen yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää varainhankintaansa. Esitys jättää sote-järjestöille kohdistettavat lahjoitukset lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle. Samaan aikaan sote- järjestöjen avustuksiin kohdennetaan merkittäviä leikkauksia. On mahdollista, että lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle jäävien järjestöjen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne heikkenee entisestään.

Sote-järjestöillä on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia edistävä rooli kunkin sote-järjestön toiminnan tarkoituspykälän mukaisesti. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä varmistamalla on mahdollista vähentää kustannuspainetta sote-sektorilta etenkin tilanteessa, jossa STEA-avustuksia leikataan merkittävästi. Lahjoitusvähennyksen laajentaminen kyllä kannustaa lahjoittamaan, mikäli se koskee koko järjestökenttää. Esityksen tavoitteena kuitenkin on kannustaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä lisäämään lahjoituksiaan.

Hengitysliitto esittää, että lahjoitusvähennys laajennetaan koskemaan kaikkia niitä yhdistyksiä ja säätiöitä, joilla on rahankeräyslain mukainen rahankeräyslupa. Tällöin raportointivelvollisuuksia on syytä yhdenmukaistaa suhteessa rahankeräysluvan myöntämisedellytyksiin.

Hengitysliitto katsoo, että lahjoituksen saajatahojen ei tule joutua raportoimaan lahjanantajien tietoja. Lahjoittajatietojen keräämiseen, käsittelyyn ja luovuttamiseen eteenpäin liittyy yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia velvoitteita.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten koskien erityisesti asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista.

Kokonaisuudessaan asetukseen esitetyt kehitysehdotukset ovat hyviä ja selkeyttävät asetusta. Asetuksen nimen lyhentäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettavaa.

Asetukseen on tärkeää sisällyttää yleisimmin sisäilmassa havaittaville kemiallisille yhdisteille yhdistekohtaiset toimenpiderajat, jotka kuvaavat niiden terveydellistä haittaa. Myös PAH- yhdisteiden haitan arvioinnin sisällyttäminen asetukseen on kannatettavaa.

Pienhiukkasten PM2,5 ja hengitettävien hiukkasten PM10 sisäilman vuorokauden toimenpiderajat on hyvä päivittää vastaamaan WHO:n voimassa olevia suosituksia.

Hengitysliitto kannattaa, että asetuksessa selkeytetään, milloin tupakansavuhaitta asunnossa katsotaan rakennustekniseksi ongelmaksi ja milloin haitta tulee poistaa tupakointikiellolla.

Lisäksi Hengitysliitto kannattaa mikrobeja koskevan pykälän nimen muuttamista kosteusvaurioita ja mikrobikasvua koskevaksi. Mikrobien todentamisessa on hyvä painottaa materiaalinäytteitä ilma- ja pintanäytteiden sijaan.

Hengitysliitto kannatta sääntelyn kehittämistä siten, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon helteiden vaikutukset asukkaisiin ja erityisesti riskiryhmiin.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta.

Hengitysliitto kannatti nikotiinipussin määritelmän lisäämistä Jätelakiin Tupakkalain määritelmän mukaisesti. Hengitysliitto kannatti myös sitä, että nikotiinipussit ja niiden tuottajat lisätään tuottajavastuun piiriin ja nikotiinipussien tuottaja määritellään ja että nikotiinipussien tuottajalla on jätelain 48 § b:n mukainen kustannusvastuu kuntien toteuttamista jätehuolto- ja siivoustoimista. Korvausvelvollisuuden tulee koskea myös nikotiinijätteeseen liittyvää tiedotusta ja neuvontaa.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan kunnan on järjestettävä nikotiinipusseihin ja niistä aiheutuviin jätteisiin liittyvä neuvonta ja tiedotus, eikä tuottajan tiedotus- ja neuvontavelvollisuutta voida soveltaa nikotiinipussien tuottajaan. Hengitysliitto korosti, että tupakka- ja nikotiiniteollisuudelle ei tule tarjota tiedotuskanavaa tiedotus- ja neuvontavelvollisuuden nojalla, ettei tuotteiden markkinointi mahdollistu tätä kautta.

Hengitysliitto piti tärkeänä muutosesitysluonnoksen tavoitetta vähentää tupakka- ja nikotiinijätettä, sen aiheuttamaa haittaa ympäristölle sekä jätteestä syntyviä kustannuksia veronmaksajille. Nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt huomattavasti sääntelyn muututtua niiden osalta vuonna 2023. Nikotiinijäte aiheuttaa välinpitämättömästi käsiteltynä ja ympäristöön päätyessään vaaraa niin lapsille kuin eläimillekin. Nikotiinituotteisiin liittyvät yhteydenotot Myrkytystietokeskukseen ovat lisääntyneet huomattavasti ja nykyään yhteydenottoja nikotiinipusseihin liittyen tulee Myrkytystietokeskukseen päivittäin.

Nikotiinipussi saattaa käytettynäkin sisältää vielä lapsille ja eläimille myrkytysvaaran aiheuttavan määrän nikotiinia, joten jätteen käsittelyn järjestäminen ja siitä tiedottaminen on keskeistä haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Hengitysliitto korostaa, että tästä aiheutuneiden kustannusten on kuitenkin oltava tuottajan vastuulla.   

Hengitysliitto antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu).

Valinnanvapauskokeilua ehdotetaan yli 65-vuotiaille. Malli mahdollistaisi yksityisellä yleislääkärillä käynnin julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruisella hinnalla enintään kolme kertaa vuodessa.

Hengitysliitto muistuttaa, että iäkkäät pitkäaikaissairaat, kuten hengityssairaat, tarvitsevat usein hoitajan tukea omahoitoonsa. Tuttu hoitokontakti mahdollistaa hoitosuunnitelman toteuttamisen ja seurannan potilaan arjen huomioiden. Esitetty malli ei ota huomioon sitä, että myös hoitajalle pääsyä tulee helpottaa.

Yksityiselle sektorille suuntautuva kokeilu voi aiheuttaa hoidon kokonaisuuden hajoamista ja vaarantaa myös omalääkärimallin kehittämistä. Malli ohjaa todennäköisesti varakkaita iäkkäitä henkilöitä, jotka jo valmiiksi käyttävät yksityisiä palveluja, hakeutumaan pistemäisesti yksityiselle yleislääkärille.

Hengitysliitto katsoo, että malli ei ole omiaan parantamaan hoidon yhdenvertaisuutta, sillä eri puolilla maata on vaihteleva yksityisen hoidon tarjonta, ja matkat yksityiselle vastaanotolle voivat olla pitkiä.  Malli ei edistä myöskään hoidon jatkuvuutta, koska se tukee pistemäistä asiointia yksityisellä yleislääkärillä ilman hoidon tarpeen arviointia, ja siitä puuttuu moniammatillinen näkökulma.

Huomio ja resurssit tulee laittaa julkisen perusterveydenhuollon kehittämiseen, eikä synnyttää pistemäisiä rinnakkaismahdollisuuksia, joissa riskinä on hoidon ja tutkimusten pirstaloituminen. Samaan aikaan halutaan syystäkin kehittää hoidon jatkuvuutta omalääkäri- ja omatiimimalleilla, mutta väliaikaiset kokeilut voivat vaarantaa niiden kehittämisen, mikäli terveydenhuollon henkilökunnan siirtyminen yksityiselle puolelle lisääntyy, jättäen hyvinvointialueiden henkilöstön huolehtimaan vaativimmista tehtävistä. Esitys ei tuo helpotusta erikoissairaanhoitoa tai hoitajan palveluja tarvitseville, ja jättää enemmän kuin kolme käyntiä vuodessa tarvitsevat ylimenevältä osalta ilman korvauksia.

Kroonisia kansansairauksia kuten astmaa sairastavat tarvitsevat moniammatillista tukea ja hoidon jatkuvuutta. Iäkkäillä henkilöillä voi olla useitakin hoitoa ja seurantaa vaativia pitkäaikaissairauksia, joiden hoidossa tarvitaan yhteistyötä ja pysyvää hoitokontaktia. Väliaikainen valinnanvapauskokeilu ei edistä iäkkäiden henkilöiden hyvän hoidon toteutumista.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden sekä niiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä ja muusta ulkoasusta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta.

Hengitysliitto kannatti savuttomien nikotiinituotteiden sallittujen merkintöjen ja muun ulkoasun sääntelyn yhdenmukaistamista muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden kanssa.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan vähittäismyyntipakkauksen sisäpinnan tulee olla väriltään sama kuin ulkopinnan eli esitetty Pantone 448 C. Valkoista väriä ei tule jättää pakkauksen sisäpinnan vaihtoehdoksi, sillä se voi johtaa kuluttajaa harhaan luomalla mielikuvan nikotiinikorvaushoitona käytetystä, lääkelain alaisesta, tuotteesta.

Hengitysliitto kannatti pakkauksen värin yhdenmukaistamisen lisäksi myös itse tuotteiden värin
yhdenmukaistamista. Tuotteen väri ei kuitenkaan tule olla valkoinen. Käyttäjien keskuudessa kuluttajatuote saattaa sekaantua helposti lääkelain alaisten nikotiinikorvaushoitotuotteiden kanssa, joten tuotteiden erottelu väreillä selkeyttää erottelua ja helpottaa kuluttajaa erottamaan tuotteet toisistaan. Tuotteelle tulee asettaa sama värivaatimus kuin tuotteiden pakkauksissa tai jokin muu selkeästi nikotiinikorvaushoitotuotteiden väristä eroava ja houkuttelevuutta vähentävä väri.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan on tärkeää, että tuotetiedot on kiinnitettävä pakkauksiin siten, että niitä ei voi poistaa pakkauksista.

Hengitysliitto esitti, että savuttomien nikotiinituotteiden tuotepakkauksille asetetaan vaatimus
lapsiturvallisesta avausmekanismista. Nikotiinipussit aiheuttavat pienten lasten suuhun päätyessään vakavan myrkytysvaaran. HUS:n valtakunnallisen Myrkytystietokeskuksen mukaan yhteydenottoja nikotiinipusseihin liittyen tulee nykyään päivittäin. Lapsiturvalliset avausmekanismit savuttomien nikotiinituotteiden tuotepakkauksissa ennaltaehkäisevät lasten altistumista nikotiinille tahattomasti.

Hengitysliiton näkemyksen mukaan nyt ehdotettujen muutosten tulee astua voimaan mahdollisimman nopeasti joko samaan aikaan tupakkalain voimaantulon kanssa tai välittömästi sen jälkeen. Savuttomien nikotiinituotteiden käyttö on yleistynyt ja nykytilanne pitkittyessään estää tupakkalain tavoitteen saavuttamisen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumisesta.

Huoneenvuokralakityöryhmän mietinnössä ehdotettiin, että tupakointi olisi sallittua vuokra-asunnoissa vain vuokranantajan luvalla, jos vuokranantaja voi antaa ko. luvan muun lain, viranomaisen määräyksen tai yhtiöjärjestyksen sitä estämättä. Hengitysliitto kannatti ehdotetun olettamasäännöksen lisäämistä lakiin.

Tupakansavu on merkittävä asumisterveyteen haitallisesti vaikuttava tekijä ja passiivinen tupakointi on tutkitusti terveydelle haitallista. Tupakansavussa on yli 7 000 ainesosaa, joista yli 60 altistaa syövälle ja useat ainesosista ovat myrkyllisiä kemikaaleja. Passiivinen tupakointi pahentaa tutkitusti useiden hengityssairauksien oireita ja huonontaa sairauksien hoitotasapainoa. Passiivinen tupakointi lisää riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin, ja
sitä jo sairastavilla se lisää pahenemisvaiheita. Passiivinen tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja lisää rintasyöpäriskiä sekä sepelvaltimotautikuolleisuutta ja -sairastavuutta.

Lapset ovat erityisen herkkiä passiivisen tupakoinnin haitoille, koska lapsilla hengityselinjärjestelmän ja elimistön immunologinen ja fysiologinen kehitys on kesken. Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat lapsille ovat moninaiset. Esimerkiksi kätkytkuolemariski lähes kaksinkertaistuu, alahengitystieinfektioiden riski on yli 1,5-kertainen, ja akuutteja keuhkoputkitulehduksia, bronkioliittejä, RSV-infektioita ja keuhkokuumetta esiintyy
enemmän. Sairastumisriski astmaan on korkeampi (noin 30 %) erityisesti alle kouluikäisillä, mutta myös vanhemmilla lapsilla ja astmaa sairastavilla lapsilla on enemmän oireita ja astmakohtauksia.

Tupakansavusta jää asunnon pinnoille savujäämiä, joita edes perusteellinen siivous ei poista kokonaan. Savujäämien haitalliset aineet vapautuvat myöhemmin uudestaan ilmaan ja voivat myös tarttua pinnoilta kosketuksessa. Lapset ovat erityisen alttiita myös savujäämille leikkiessään lattioilla. Näin ollen asunnossa tupakointi aiheuttaa terveyshaittoja paitsi nykyisille, myös asunnon tuleville asukkaille. Tupakointi asunnossa vaikuttaa keskeisesti asunnon käyttömahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

Jokaisella tulee olla oikeus terveyteen ja puhtaaseen sisäilmaan. Tupakansavulle altistumiselta pitäisi pystyä suojautumaan myös omassa kodissaan. Tupakointikiellon avulla tätä oikeutta on mahdollista turvata erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien asukasryhmien, kuten lapsien, iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden, kohdalla.

Passiivisen tupakoinnin sekä savujäämien aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi on tärkeää, että kielto kattaa sekä uudet että olemassa olevat vuokrasuhteet. Hengitysliitto kannatti, että kieltoa sovelletaan myös olemassa oleviin vuokrasuhteisiin

Hengitysliitto antoi lausuntonsa selvityksestä koskien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksiä ja linjauksia.

Esitetyt mallit

Selvityksessä esitetään vaihtoehtoisesti kahta mallia. Kummankin vaihtoehdon tarkoituksena on turvata, järjestöjen autonomiaa kunnioittaen, avustuksen saajan itsensä määrittelemät ydintoiminnot (4.4). Ehdotetut keinot ja toimet ovat kuitenkin osittain ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Mallien esittely on tehty eri tavalla, eikä niistä kumpikaan suoraan sovellu linjaamaan avustustoimintaa.

A-malli vaatii hyvin laajaa ja aikaa vievää valmistelua sekä sen turvaamista, että järjestöt ovat prosessissa vahvasti mukana määrittelemässä teemapohjaisen toiminnan painopisteitä valtiovallan ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Prosessi vaatii paljon työtä ja resursseja avustuskohteiden yhteiskehittämiseen, joita ei selvityksessä sen tarkemmin kuvata. Lisäksi A-malli unohtaa sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan roolin. Järjestöjen luonteeseen kuuluu, että niillä on tietoa ja osaamista kohderyhmänsä sekä laajemmin yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien todellisuudesta. Poliittisesti määritellyt vaatimukset tai ehdot (avustusasioiden neuvottelukunnan merkityksen unohtaen) eivät välttämättä palvele niiden ihmisten tarpeita tarpeeksi hyvin, joille järjestöt ovat tärkeä avun ja vertaistuen tarjoaja.  

A-mallin heikkous on se, että järjestötoiminnan rahoitus olisi Ak -painotteista, ja yleisavustus sidottu Ak-avustukseen ilman perusteita mallissa esitettyyn prosentuaaliseen laajuuteen. Järjestöillä on erilaisia toimintoja, ja eri syistä eri laajuisia Ak-avustuksia. Juuri on hallituksen toimesta linjattu, että avustustoiminnassa painotetaan yleisavustuksia hankeavustusten sijaan. Selvityksessä esitetty on siis ristiriidassa kevään 2024 kehysriihen linjauksen kanssa.  

Mikäli avustuksissa painotetaan teemahakua, puuttuu suunnitelma siitä, miten esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä vaikuttaminen mahdollistetaan. Vertaistoiminta ei pyöri, mikäli siihen ei kouluteta, koordinoida ja tueta vapaaehtoisten toimintaa. Järjestöjen tekemän vaikuttamistyön painoarvoa ei ole tarpeeksi selvityksessä huomioitu. Havaintoja järjestökentästä on selvityksessä tehty valikoiden. 

Ehdotetussa B-mallissa järjestöjen avustusten leikkaukset tapahtuvat juustohöylämenetelmällä. Selvityksessä järjestöjen nykyiseen toimintaan kohdentuvien leikkausten kohdentuminen ja perusteet jäävät ilmaan roikkumaan.  

Vaikutusten osoittaminen 
Järjestöjä tulee yhä kouluttaa vaikutusten osoittamiseen. Mikäli halutaan, että järjestöt osoittavat vaikuttavuutta, tulee siihen myös kohdentaa lisää resursseja. Useimmilla järjestöillä ei ole resursseja tehdä tutkimusta tai pääsyä siihen tietoon, jota kansallisen vaikuttavuuden osoittamiseen tarvitaan.  

Hallinnollisen taakan keventäminen 
Ehdotuksissa hallinnollisen taakan vähentämiseksi selvitys onnistuu sivulla 49. 

Selvityksessä kannatettavaa on yleisavustuksen myöntäminen jatkossa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Samoin tuloksellisuus- ja vuosiselvitysten tekeminen harvemmin keventää hallinnollista taakkaa. AUP-raportin alarajan nosto 500 000 euroon on myös kannatettavaa.  

Varallisuus 
Järjestön varallisuutta pitäisi tarkastella pidemmällä aikavälillä kuin edellisen tilinpäätöksen perusteella.
Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on myös tärkeää. 
Varainhankinnan tukeminen on kannatettavaa niin, että avustuksesta voisi käyttää pienen osan varainhankinnan kustannuksiin, eikä oma aktiivisuus varainhankinnassa vähentäisi avustuksia. 

Korjausneuvonta  
Selvityksessä todetaan korjausneuvonnan olevan osittain harmaalla alueella suhteessa julkiseen tehtävään. Hengitysliitto tarjoaa ainoana toimijana taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville sisäilmasta oireileville henkilöille puolueetonta ja ilmaista neuvontaa. Liiton neuvonta ei kilpaile markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Neuvontaan eivät vaikuta markkinoilla olevat tuotteet. Liitto ei tee kuntokartoituksia tai -tutkimuksia eikä tee korjaussuunnitelmia. Hengitysliiton korjausneuvonta ei palvele julkisia tahoja, vain yksityisiä ihmisiä, jotka ovat hankaluuksissa asumisolosuhteista johtuvien terveysongelmien kanssa. Julkiselta puolelta sisäilmasta oireilevat eivät saa neuvontaa sisäilmaongelmien korjaamiseksi kodeissaan.  

Jatkossa sää- ja ilmastoriskit (lisääntyvät viistosateet, tulvat, pilvisyys, lumikuorma) muodostavat kasvavaa haittaa myös rakennuskannalle (kosteus- ja homevauriot). Mikäli näihin riskeihin varautumiseen ja niistä selviytymiseen ei ole saatavilla neuvontaa, aiheutuu niistä lisää inhimillistä kärsimystä ja yhä suurempi lasku kansanterveydelle (sisäilmaoireilu, hengitysterveyden vaarantuminen). 

Alueelliset avustukset
Selvityksessä esitetään, että järjestöjen toiminnan alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja hallinnollista taakkaa keventää siirtämällä hyvinvointialueiden järjestöavustukset STEAn hallinnoitavaksi. Hengitysliitto ei kannata ehdotusta järjestöavustusten siirtämisestä hyvinvointialueilta STEA-avustuksiksi.

Hyvinvointialueiden tuntemus paikallisesta tilanteesta on kriittistä. Mikäli niiden järjestöavustukset siirtyvät STEA:lle, alueiden tarpeenmukaisen toiminnan tuntemus ohenee. STEA:n hallinnoimien avustusten hakeminen tulee pysyä aidosti valtakunnallisille toimijoille suunnattuina. 

Avustustoiminnan lähtökohtana oltava järjestöjen autonomia ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen

Tuoreen Kansalaisjärjestöt ja luottamus -tutkimuksen mukaan suomalaiset tunnistavat laajasti kansalaisjärjestöjen ja erityisesti sote-järjestöjen yhteiskunnallisen merkityksen. Lähes neljä viidestä suomalaisesta ajattelee, että kansalaisjärjestöjä tarvitaan nostamaan esiin yhteiskunnan epäkohtia ja 90 % suomalaisista arvostaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä. 

Järjestöt tunnistavat heikommassa asemassa olevien kansalaisten tarpeet, ajavat heidän etujaan sekä tukevat kansanterveyttä ja yhdenvertaisuutta. Järjestöt ovat kokemustiedon tuottajia. Järjestöt ovat kriiseissä toimineet ketterästi, ja paikanneet yhteiskunnan kriisinaikaisia palvelujen aukkoja. Lisäksi järjestöt tekevät merkittävää ja jatkuvaa vaikuttamistyötä sen eteen, että palvelukatveet poistuivat. Järjestöjä tarvitaan erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ennakoivasti (primääri- että sekundaaripreventio). Kestävät muutokset ihmisten arkeen voidaan saada aikaan järjestöjen vaikuttamistoiminnalla yhdistettynä kohtaavaan työhön.  

Kontakti kansalaisten kuulemiseen ei saa ohentua, järjestöjen tehtävä on tuoda kansalaisille tärkeitä asioita esiin, ja rohkaista heitä tuomaan niitä esiin myös itse. Kokemustiedon välittäminen päätöksentekoon ja vertaistuen tarjoaminen ovat järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä. Ilman järjestöjä heikommassa asemassa olevien ääni ei kuulu. Järjestöjen mahdollisuuksia ohjata omaa toimintaansa tulee vahvistaa, eikä heikentää.  

Avustusjärjestelmä kaipaa uudistamista, jossa polun päässä on sellainen avustusten jakaja, joka ymmärtää kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti tärkeät ja kriittiset tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ylläpitämiseksi.  

Uudistusta on tehtävä hallitusti ja vaiheittain, turvaten erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien tuen jatkuvuus. Samalla on varottava valittavien teemojen politisoitumista ja jämähtämistä paikoilleen. 

Valmistelua tulee ohjata yhdenvertaisuus, yhteiskehittäminen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan autonomian kunnioittaminen. Tällaista lähestymistä myös kansalaisyhteiskuntastrategia tukee. 

Hengitysliitto esitti sallittuja makuja koskevaan tupakkalain muutosehdotukseen liittyen , että savuttomien nikotiinituotteiden tunnusomaiset maut kielletään savuttomista nikotiinituotteista ilman poikkeuksia. Kuten aikaisemmassakin lausunnossaan Hengitysliitto muistutti, että kansanterveydellisestä näkökulmasta arvioituna tunnusomaisten makujen salliminen missään määrin on merkittävä riski savuttomien nikotiinituotteiden nuorisokäytön lisääntymisen näkökulmasta. Makuaineet lisäävät tutkitusti tuotteiden houkuttelevuutta. Mentoli edistää nikotiinin imeytymistä, eikä savuttomiinkaan nikotiinituotteisiin tule sallia aineita, jotka tehostavat nikotiinin imeytymistä. Kaikki tunnusomaiset maut tulisi yksiselitteisesti kieltää savuttomista nikotiinituotteista.

Hengitysliiton muut kommentit hallituksen esityksen luonnoksesta

Tupakkalain muutosesityksen tavoitteena on suojella erityisesti lapsia ja nuoria nikotiinipussien
haittavaikutuksilta. Nikotiini aiheuttaa kehittyviin keuhkoihin ja aivoihin pysyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Nikotiinituotteiden käyttökokeilut ja säännöllinen käyttö aloitetaan useimmiten nuorena, jolloin elinten kehittyminen on vielä kesken. Nuorilla riippuvuus voi kehittyä jo kokeiluvaiheessa. Hengitysliitto pitääkin ehdottoman tärkeänä, että tupakka- ja nikotiinituotteiden oston ja hallussapidon ikäraja nostetaan 20 ikävuoteen.

Nikotiinipussiin voi käytön jälkeen tutkitusti jäädä vielä 40-50% sen sisältämästä nikotiinimäärästä ja ne aiheuttavat käytettyinäkin vaaran pienten lasten suuhun joutuessa. Runsaasti nikotiinia sisältävät tuotteet aiheuttavat myös voimakkaan riippuvuuden. Hengitysliitto esitti, että nikotiinipussien maksimipitoisuus tulee asettaa nikotiinikorvaushoitotuotteiden tasolle (4 mg/g). Mikäli nikotiinipussien maksimipitoisuus asetetaan korkeammaksi, saisi se asettua korkeintaan 6 mg/g tasolle. Tällä tasolla yksittäisen tuotteen käyttäminen ei aiheuttane korkeampaa nikotiinipitoisuutta käyttäjän veressä kuin yksittäisen savukkeen polttaminen.

Nikotiinipussit sisältävät ympäristölle haitallisia kemikaaleja, jotka päätyvät luontoon sinne heitetyn nikotiinipussijätteen mukana. Ympäristöön päätyy myös nikotiinipussien pakkausjätteitä. Koska nikotiinipussit ovat ympäristölle haitallista jätettä, Hengitysliitto esitti, että nikotiinipussit lisätään jätelain laajennetun tuottajavastuun piiriin.

Rajoitusten ohella on tärkeää panostaa myös päihde- ja riippuvuusstrategian mukaisesti nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottavan tuen antamiseen. Hengitysliitto muistutti, että valtakunnallinen, maksuton tukipalvelu tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen (Stumppi) on edelleen tarjolla. Tieto palvelusta ei välity tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttäjille, koska se ei ole pakkauksessa. Stumpin yhteystietojen
lisääminen pakkauksiin tai niiden kääreisiin lisäisi käyttäjien tietoisuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa neuvontapalvelua.

Hengitysliitto antoi lausuntonsa arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten. Yleisesti arviointimuistio on kattava, selkeä ja ajankohtainen.

Arviointimuistiossa Hengitysliitto kiinnitti huomiota erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/5015) eli niin kutsuttuun asumisterveysasetukseen.

Kokonaisuudessaan asetukseen esitetyt kehitysehdotukset ovat hyviä ja selkeyttävät asetusta. Asetuksen nimen lyhentäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettavaa.

Hengitysliitto kannatta sääntelyn kehittämistä siten, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon helteiden vaikutukset asukkaisiin ja erityisesti riskiryhmiin.

Asetukseen on tärkeää sisällyttää yleisimmin sisäilmassa havaittaville kemiallisille yhdisteille yhdistekohtaiset toimenpiderajat, jotka kuvaavat niiden terveydellistä haittaa. Myös PAH- yhdisteiden haitan arvioinnin sisällyttäminen asetukseen on kannatettavaa.

Hengitysliitto kannattaa, että asetuksessa selkeytetään, milloin tupakansavuhaitta asunnossa katsotaan rakennustekniseksi ongelmaksi ja milloin haitta tulee poistaa tupakointikiellolla.

Pienhiukkasten PM2,5 ja hengitettävien hiukkasten PM10 sisäilman vuorokauden toimenpiderajat on hyvä päivittää vastaamaan WHO:n voimassa olevia suosituksia.

Lisäksi Hengitysliitto kannattaa mikrobeja koskevan pykälän nimen muuttamista kosteusvaurioita ja mikrobikasvua koskevaksi. Mikrobien todentamisessa on hyvä painottaa materiaalinäytteitä ilma- ja pintanäytteiden sijaan.