Tupakoinnin ja nikotiinin vaikutukset

Nikotiinituotteiden käyttö heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Nikotiinituotteiden käyttö lisää kuukautiskierron häiriöitä (kuukautisten poisjäänti, munasolun irtoaminen epäsäännöllisesti). Haitallisten aineiden, kuten kadmiumin kertyminen munasarjoihin vaikuttaa olevan yksi syy hedelmättömyyteen. Hedelmöittymistä viivästyttää myös nikotiinituotteiden käytöstä johtuva estrogeeni- ja keltarauhashormonien alentunut taso.

Suunniteltu raskaus suojaa sikiötä. Nikotiinituotteiden käyttö kannattaa lopettaa 2–3 kuukautta ennen raskautta, sillä se mahdollistaa kaikkien vieroitushoitojen käyttämisen ilman rajoituksia.

Raskaudenaikainen altistuminen

Nikotiini kulkeutuu istukan läpi, ja se on erittäin haitallista sikiölle.

Raskaudenaikaisen nikotiinialtistuksen ja nuorena kehittyvän ADHD-oireyhtymän välillä on huomattu yhteys.

Lapsettomuuden ensihoito on nikotiinituotteita käyttävillä pareilla käytön lopettaminen. Tämä koskee molempia vanhempia, koska käyttö vaikuttaa lapsettomuushoitojen onnistumiseen ja myös koeputkihedelmöityksessä epäonnistumisen vaara kasvaa.

Nuorena altistuminen

Nuorena nikotiinille altistuminen aiheuttaa etuaivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.

Nuoren nikotiininkäyttö aiheuttaa pitkäkestoista tarkkaavaisuuden vajetta.

Perimä ja riippuvuudet

Riippuvuuksien kehittymisherkkyydessä on suuria yksilöllisiä eroja. Perinnölliset syyt vaikuttavat nikotiinituotteiden käytön aloittamiseen ja jatkamiseen, fyysisen ja psykologisen riippuvuuden kehittymiseen, nikotiininhimoon sekä käytön uudelleen aloittamiseen.

Ihmisillä olevien nikotiinireseptorien määrissä, tyypeissä ja jakaumissa sekä nikotiinin aineenvaihdunnassa maksassa on eroja. Keskushermoston nikotiinireseptorien rakenne, ja maksan kyky hajottaa nikotiinia vaikuttavat, kuinka herkästi henkilö tulee riippuvaiseksi nikotiinista. Hitaasti nikotiinia hajottavilla on pienempi riski jäädä riippuvaisiksi, sillä silloin veren nikotiinipitoisuus pysyy korkeana pitempään ja aiheuttaa kokeiluvaiheessa enemmän myrkytysoireita.

Nikotiinireseptorien määrä ja herkkyys lisääntyvät käytön myötä, ja reseptorien toiminta säilyy poikkeavana vielä puoli vuotta lopettamisen jälkeen.

Motivaatiota lopettamiseen:

• Raskaaksi tulo voi helpottua.
• Raskaudenaikaisten ongelmien, kuten keskenmenon, riski pienenee.
• Energisempi olo ja hengittämisen helpottuminen.
• Sikiön hapensaanti on varmempaa.
• Vauvojen syntyminen normaalipainoisena on todennäköisempää.
• Äidinmaitoa erittyy enemmän eikä se maistu kitkerälle tai sisällä nikotiinia ja raskasmetalleja.
• Kätkytkuoleman riski pienenee.

Nikotiini ei objektiivisesti mitaten paranna urheilusuoritusta, eikä sitä sen vuoksi myöskään ole luokiteltu dopingaineeksi.

Nikotiinin koettu hyöty syntyy sen keskushermostoa kiihdyttävästä vaikutuksesta ja nikotiiniriippuvaisen urheilijan vierotusoireiden lievittymisestä.

Nikotiiniin tottunut ja siitä fyysisesti riippuvainen elimistö vaatii säännöllistä nikotiinikäyttöä. Käytön loppuessa tai tauotessa nikotiininkäyttöön mukautuneen elimistön toiminta järkkyy.

Nikotiinituotteiden käytöllä on aina heikentävä vaikutus fyysiseen kuntoon, on kyse sitten poltettavien tupakkatuotteiden satunnaisesta tai vakituisesta käytöstä tai nuuskaamisesta:

• Nikotiini, hiilimonoksidi eli häkä, terva ja muut kemialliset myrkyt rasittavat sydäntä ja ahtauttavat verisuonia. Häkä heikentää hapen kulkua sydämeen sitomalla veren hemoglobiinia. Sydän yrittää korvata hapenpuutetta sykkimällä entistä nopeammin, joka puolestaan kuluttaa happea entistä enemmän. Kun lihakset eivät saa riittävästi happea, ne väsyvät helposti.
• Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sydämen sykettä. Sydän rasittuu tavallista enemmän ja pulssi nopeutuu. Nikotiini supistaa lihasten valtimoita, joten urheillessa lihasten verenkierto heikkenee ja riski urheiluvammoille kasvaa.
• Terva ärsyttää keuhkoputkia, josta seurauksena on limaneritystä ja yskää, jotka haittaavat hengittämistä. Tupakoitsijan keuhkot ovat jatkuvassa ärsytystilassa ja rasituksessa. Yskästä kehittyy usein krooninen keuhkoputken tulehdus.
• Nuuskaaminen aiheuttaa lisäksi ien- ja suutulehduksia sekä hampaiden reikiintymistä. Nuuskan käytön on todettu myös hidastavan palautumista.

Haitallinen vaikutus luustoon alkaa jo noin 4 vuoden tupakoinnin jälkeen.

Tupakan vaikutukset luustoon:

• tupakointi kiihdyttää estrogeenin hajoamista, ja riittävä estrogeenimäärä on edellytys sille, että uutta luuta syntyy riittävästi
• kalsium imeytyy heikommin, jolloin elimistön D-vitamiinipitoisuus vähenee
• nikotiini supistaa verisuonia, jonka seurauksena luun ja ruston hiussuonten verenkierto vähenee heikentäen niiden aineenvaihduntaa
• riskit luuston murtumille (erityisesti lonkkamurtumat) lisääntyvät
• murtuvat paranevat hitaammin
• haavat paranevat hitaammin ja tupakoivilla on leikkauskomplikaatioita enemmän

Pitkään jatkunut tupakointi alentaa luumassaa enemmän miehillä kuin naisilla. Miehillä nikamamurtumariski kasvaa 32 prosenttia ja lonkkamurtumariski 40 prosenttia, naisilla 13 ja 31 prosenttia.

Tupakointi kiihdyttää luun rakentajasolujen solukuolemaa. Siksi tupakoitsijoilla luuntiheys alenee 2 prosenttia enemmän vuosittain verrattuna tupakoimattomiin. Luuntiheyden aleneminen johtaa osteoporoosin kehittymiseen. Tupakoitsijan lonkkamurtumariski voi olla jopa 84 prosenttia korkeampi kuin muilla. Ylipäätään murtumien saantiriski mihin tahansa kehoon kasvaa tupakoijilla 25 prosenttia.

Lue aiheesta lisää Hengitys-lehdestä 4/2023.

Kaikkia tupakansavun ainesosia ja niiden vaikutuksia ei tunneta. Eri maissa kasvatettuihin tupakkakasveihin ja valmiisiin tupakkatuotteisiin voidaan lisätä tuotannon aikana erilaisia ainesosia. Tupakkapakkauksista puuttuu ainesosaluettelo, josta kävisi ilmi savukkeen tarkempi koostumus.

Useimmiten tupakka tai tupakansavu sisältävät seuraavat ainesosat:

• Ammoniakki lisää nikotiinin imeytymistä elimistöön muuttamalla hengitysteiden pH:ta. Tunnetaan yleensä pesuaineen ainesosana.
• Asetoni tunnetaan yleensä maalinpoistoaineena, eli se on liuotin.
• Arseeni tunnetaan yleensä tuholaismyrkkynä.
• Bentseeni on aromaattinen, herkästi haihtuva neste, joka korkeina pitoisuuksina lisää ihmisen syöpään, yleisimmin leukemiaan, sairastumisen riskiä.  Sitä käytetään yleensä räjähteiden, synteettisen kumin ja kankaan sekä pesuaineiden valmistukseen.
• Bentsopyreeni on syöpää aiheuttava aine, jota syntyy epätäydellisessä palamisessa, esimerkiksi avotulella grillatessa (makkarassa mustuneet kohdat), liikenteessä ja metsäpaloissa.
• Butaani on sytytysneste, jota käytetään retkikeittimissä ja kaasuhelloissa nestekaasun muodossa.
• Cadmium on alkuaine, jota on yleensä auton akuissa.
• DDT on tunnettu hyönteismyrkkynä ja useimmissa maissa kielletty. Se tappaa hitaasti, koska se kertyy maksaan ja munuaisiin ja vaikuttaa pikkuhiljaa hormonitoimintaan.
• Formaldehydi tunnetaan yleensä ruumiiden säilöntäaineena.
• Häkä eli hiilimonoksidi on myrkyllinen kaasu, jota muodostuu yleensä puun palaessa epätäydellisesti.
• Metanolia käytetään yleensä rakettien polttoaineissa.
• Naftaliini on koipalloissa käytetty myrkky, joka myös imeytyy ihon läpi. Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa syöpää ja anemiaa.
• Nikkeli eri muodoissaan on terveydelle haitallinen aine, joka allergisoi herkästi. Nikkelin käyttöä on rajoitettu erityisesti napeissa ja koruissa. Kaasumainen nikkeli on yhdiste, jonka pienikin annos tappaa. Nikkelipölyn hengittäminen altistaa hengitysteiden syövälle.
• Titaania käytetään yleensä lentokoneiden valmistuksessa.
• Tolueeni on liuotusaineiden aineosa, joka ärsyttää ja syttyy helposti. Sitä käytetään yleensä painomusteissa, liimoissa, tinnereissä ja lakoissa.
• Vetysyanidi tunnetaan toisen maailmansodan keskitysleirien tappavana kaasuna.