Sää- ja ilmastoriskit, ehdotukset päättäjille

Ilmaston lämpeneminen tuottaa sää- ja ilmastoriskejä. Siksi ilmaston lämpenemistä on rajoitettava korkeintaan 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin välittömiin terveysriskeihin on varauduttava jo nyt. Haitalliset terveysvaikutukset tuntuvat erityisesti ikääntyneillä ja pitkäaikaissairailla.

Rakennetun ympäristön riskeihin on varauduttava säätelemällä kaavoitusta sekä uudis- ja korjausrakentamista.

Tutustu tarkemmin Hengitysliiton 10 ratkaisuun.

Luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten yhteyttä luontoon edistät tekemällä konkreettisia kaavoitus- ja aluesuunnittelupäätöksiä:

  • Varaa riittävästi viheralueita asuinalueille ja niiden läheisyyteen. Voitko valita aluesuunnittelussa luonnontilassa olevan niityn rakennetun nurmikentän sijaan?
  • Huolehdi, että tarvittavien nurmikenttien vierille jää kukkaniittyjä.
  • Järjestä päiväkotien, koulujen, vanhusten ja vammaisten asumispalveluyksiköiden pihoille metsäkiipeilytelineitä puihin, siirrettävää metsänpohjaa, viherseiniä, nurmialueita, viljelylaatikoita, marjapensaita ja hedelmäpuita.
  • Kaupunkiluonnon tulee olla ihmisten asuinalueilla ja käytettyjen reittien varrella. Kuitenkaan viheralueita ja lapsille tai vanhuksille tarkoitettuja tiloja ei saa rakentaa vilkasliikenteisten väylien varsille.
  • Varmista, että luonto- ja kuntoilupolut tehdään erilaisten kulkijoiden tarpeisiin säätelemällä polkujen leveyttä, kuntoa ja pituutta. Hoidetuilla kuntopoluilla on oltava aina reitti, jolla myös ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat pääsevät turvallisesti ulkoilemaan.
  • Jalankulkijoille tarvitaan levähdyspaikkoja ja penkkejä.
  • Ihmiset tarvitsevat helppoja yhteyksiä monimuotoisemman luonnon ääreen eli metsiin, saaristoon ja kaupunkeja ympäröiville haja-asutusalueille. Kaavoita kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä varten väyliä, sillä liikenne on merkittävin pienhiukkasten ja ilmansaasteiden aiheuttaja Suomessa.

Ilmaston lämpenemisen ja sateiden lisääntymisen seurauksena eläinten välittämät infektiot lisääntyvät. Erityisesti puutiaiset ja hyönteiset leviävät uusille alueille, niiden aktiivisuuskausi pitenee ja populaatiot kasvavat. Myös ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus vaikuttaa näiden eläinten levinneisyyteen.

  • Näytä esimerkkiä huolehtimalla omasta rokotesuojasta koti- ja ulkomaassa. Huolehdi myös lemmikkiesi rokotuksista ja punkkitarkastuksista.  
  • Kannusta terveydenhuollon ammattilaisia lisäämään tiedotusta rokotesuosituksista.

Ilmaston lämpenemisen myötä helleaallot yleistyvät, pidentyvät ja voimistuvat. Kuumuus kuormittaa voimakkaasti hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Hellejaksot lisäävät myös rakennusten jäähdytyksen tarvetta.

  • Varmista, että vastuualueellasi niin ikääntyneiden kuin lasten hoito- ja hoivapaikoissa on järjestetty kunnollinen tuuletus ja jäähdytys.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös sään ääri-ilmiöitä. Niiden vaikutuksia rakentamiselle voi ennaltaehkäistä ja vähentää.  

  • Varmista, että uusille rakennusalueille suunnitellaan riittävästi viheralueita. Ne luovat viihtyvyyttä ja toimivat hiilinieluina ja imeytyskenttinä lisääntyville sateille, pintakosteudelle ja hulevesille sekä lumien varastointipaikkoina talvella. Tämä ratkaisu toimii sekä hengitysterveyden että rakennusten hyväksi!  
  • Huolehdi, että laajoja parkkialueita kaavoitetaan nykyistä vähemmän. Laajat päällystetyt pinnat vaativat suurempia kaivoja ja enemmän kookkaita viemäriputkia. Tällaiset alueet hankaloittavat hulevesien hallintaa ja kaupunkirakenteen tiivistämistä. Yksityisautojen määrän ennustetaan vähentyvän kaupungeissa tulevaisuudessa.
  • Rakenteiden suunnittelussa on huomioitava kasvava lumikuorma, viistosateet, kosteusrasitus ja toimivat sadeveden poistojärjestelmät.
  • Uusien asuinalueiden hulevesiverkoston suunnittelussa on otettava huomioon lisääntyvät sateiden ja tulvavesien aiheuttamat vesimäärät. Vanhoilla asuinalueilla mahdollisiin hulevesitulviin voidaan varautua tarkastamalla hulevesiverkoston kapasiteetti ja lisäämällä sitä tarvittaessa. Jos hulevesiviemärit joutuvat kuljettamaan hulevesiä ylämäkeen, viettoviemäri ei riitä, vaan tarvitaan pumppuja. Myös järjestelmän kunnossapidosta pitää huolehtia.

Pienhiukkaset ovat merkittävin terveyteen vaikuttava ympäristöaltiste. Astmaan sairastumisen ja kuolleisuuden riski nousee tasaisesti pienhiukkaspitoisuuksien noustessa.

Hengityssairaille, etenkin astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastaville, jo lyhytaikainen pienhiukkasille altistuminen lisää oireita ja heikentää vointia nopeasti. Väestön ikääntyessä ongelman laajuus todennäköisesti kasvaa.

  • Hengitysliitto vaatii, että Suomessa aletaan noudattaa Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusta, 10 µg/m3 vuodessa.

Tällä hetkellä EU:ssa ja Suomessa PM2,5-pienhiukkasten vuotuinen raja-arvo on 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa (25 µg/m3). Maailman terveysjärjestö WHO:n suositus on 10 µg/m3 vuodessa.

Pienhiukkasia pääsee ilmaan takkojen ja puukiukaiden käytöstä. Taajama-alueiden puun pienpolton terveyshaitta kohdistuu erityisesti lapsiin, huonokuntoisiin ikäihmisiin sekä hengityssairaisiin. Talvisin taajamien ja kaupunkien pientaloalueilla jopa 40 % ilmassa olevista pienhiukkasista voi olla peräisin puunpoltosta. Luvun on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä.

  • Huolehdi, että kaavoituksessa ja suunnitelmissa huomioidaan tilavaraukset polttopuiden säilyttämiseen.
  • Lisää tietoisuutta pienhiukkasten terveysvaikutuksista.

Hengitysilmassa olevat pienhiukkaset ovat terveydelle haitallisia. Katupöly heikentää ulkoilman laatua keväisin keskimäärin 3–6 viikon ajan.   

  • Kohdenna talven aikainen hiekoitus oikeisiin paikkoihin.
  • Käytä hyvälaatuista hiekkamursketta.
  • Panosta myös talviaikaiseen lumen- ja hiekanpoistoon. Kun kilpailutat kuntasi hiekoitushiekan poistamisen, muista luokitella kadut ja tiet liikenteen vilkkauden mukaan, sekä määritellä niille erilaiset poistoajat. Ota tavoitteeksi se, että hiekoitushiekan poisto kestää korkeintaan 2 viikkoa. Ajoita ja resursoi puhdistustyöt oikein. Varmista, että hiekoitushiekka kerätään pois ja kadut pestään mahdollisimman varhain. Käytä vettä hiekanpoistossa pölyämisen estämiseksi. Käytä tarvittaessa ensiapuna kalsiumkloridiliuosta pölyämisen estoon. Huolehdi, että kadut pestään puhdistusurakan lopuksi.
  • Tee päätöksiä, jotka kannustavat julkisen liikenteen käyttöön. Huolehdi, että joukkoliikenne ja kevyt liikenne huomioidaan kaavoituksessa. Järjestä autoton päivä katupölyaikana.
  • Huolehdi, että vilkasliikenteisillä väylillä ja kaduilla, joiden lähistöllä on päiväkoteja, kouluja ja vanhusten asumis- ja hoitopaikkoja, on nopeusrajoitukset. Erityisesti silloin, jos on kyse katukuiluista, joissa katua ympäröivät yhteinen rivi korkeita rakennuksia.

Muistutamme, että kunnissa voidaan vaikuttaa merkittävästi myös pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen kaavoittamalla maltillisesti pientaloalueita, järjestöjohtaja Mervi Puolanne sanoo.

Pientaloalueilla usein poltetaan puuta kiukaissa ja takoissa, joten niiden tuottamat pienhiukkaspäästöt voivat ajoittain olla merkittäviä, sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala sanoo.