Ilmanlaatu ja saasteet

Ilmansaasteilla eli ilman epäpuhtauksilla tarkoitetaan haitallisia hiukkasia ja kaasuja. Niillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elinympäristöön.

Ilmanlaatu vaihtelee vuorokaudenajan ja vuodenaikojen mukaan. Kaupungeissa ilma on puhtainta silloin, kun liikennettä on vähiten. Huonoimmillaan ilmanlaatu on yleensä keväisin katupölyn vuoksi ja talvisin arkiruuhkien aikaan.

Tuulisella säällä ilmansaasteet laimenevat nopeammin kuin tyynellä säällä. Sade puhdistaa ilmaa.

Ilmanlaatua heikentävät muun muassa seuraavat tekijät:

  • liikenne
  • katupöly
  • energiantuotanto
  • teollisuus
  • pienpoltto & puunpoltto
  • siitepöly ja
  • kaukokulkeuma.

Näin vältät altistumista ja haittoja

Ilmansaasteiden terveyshaitat ovat seurausta altistumisesta ilmassa oleville haitallisille aineille.

Mitä korkeampia epäpuhtauksien pitoisuudet ovat, ja mitä kauemmin ihminen hengittää saastunutta ilmaa, sitä suurempaa altistuminen on.

Jos sairastat astmaa, sinun kannattaa pitää lääkärin määräämää, hengitysteitä avaavaa lääkettä aina mukanasi. Tällä tavoin lääkettä on oireiden ilmaantuessa nopeasti saatavilla.

Näin vältät altistumista ilmassa oleville haitallisille aineille

  • Vältä ulkoilua keväällä puhdistettavilla katuosuuksilla, suurien ja vilkkaiden teiden varrella etenkin ruuhka-aikoina ja pakkaspäivinä sekä korkeimpien otsonipitoisuuksien aikana.
  • Vältä autoilua ruuhkassa. Jos joudut ajamaan ruuhkassa, pidä riittävästi etäisyyttä edellä ajavaan autoon. Estä pakokaasujen tunkeutuminen auton sisälle käyttämällä hetkellisesti auton ilmanvaihdon sisäkiertoa.
  • Kuivata siitepölyaikaan pyykit mieluiten sisätiloissa.
  • Tuuleta katupöly- ja siitepölyaikana kotia vain tarvittaessa.
  • Polta puuta puhtaasti! – Puun polttaminen puhtaasti vähentää savuhaittoja sekä sisällä että ulkona.
  • Käytä hengityssuojainta pölyisissä töissä tai jos saat herkästi oireita ilman epäpuhtauksista
  • Suodata kodin ja auton tuloilma. Muista vaihtaa suodattimet riittävän usein

Ilmanlaatua ja pitoisuuksien yhteyttä terveysvaikutuksiin ja normeihin kuvataan niin sanotulla ilmanlaatuindeksillä. Indeksin avulla ilmanlaatu jaotellaan viiteen luokkaan. Nämä luokat ovat hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono.

Ihmisten terveyden ja luonnon suojelemiseksi ilmansaasteiden pitoisuuksille on säädetty eriasteisia rajoituksia. Voimassa olevat eri ilmansaasteiden raja-arvot, tavoitearvot, kynnysarvot ja ohjearvot löydät valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista.

Voit tarkkailla Suomen ilmalaatua seuraavilla sivustoilla:

Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu
Kaupunkien ja kuntien ilmanlaatutiedot sekä tietoa ilmansaasteista


Tutustu HSY:n keräämään tietoon ilmansaasteiden terveysvaikutuksista.
Katso myös ilmansaasteiden raja-arvot, tavoitearvot, kynnysarvot ja ohjearvot.

Tutustu Yhteinenilmalle.fi-sivustoon.

Jokainen voi osaltaan parantaa ilmanlaatua

Jokainen voi parantaa ilmanlaatua arkipäivän valinnoilla sekä osallistumalla oman kunnan kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun.

Valitse tarkoituksenmukainen ja mahdollisimman ympäristöystävällinen liikkumistapa

  • Kävele tai pyöräile lyhyet matkat.
  • Suosi pitkillä matkoilla raideliikennettä ja linja-autoa oman auton ja lentokoneen sijaan.

Kiinnitä huomiota autoiluun

  • Valitse vähäpäästöinen auto ja nastattomat talvirenkaat.
  • Vältä joutokäyntiä.
  • Esilämmitä moottori, kun ulkolämpötila on alle +5°C.
  • Noudata taloudellista ajotapaa. 

Vähennä tulisijasi savuhaittoja

  • Valitse vähäpäästöinen tulisija.
  • Polta vain kuivaa ja puhdasta puuta.
  • Älä polta roskia.

Lisää ohjeita löydät Pienpoltto ja puunpoltto -osiosta.

Ehkäise katupölyongelmaa kiinteistönomistajana tai taloyhtiössäsi

  • Vältä turhaa katujen hiekoitusta.
  • Käytä hiekoitukseen pestyä sepeliä.
  • Poista hiekka kadulta kosteana tai lumen mukana.
  • Älä koskaan käytä lehtipuhallinta hiekan poistoon.

Asu mahdollisimman energiatehokkaasti

  • Kiinnitä huomiota rakentamiseen ja remontointiin.
  • Kiinnitä huomiota myös lämmittämiseen.
  • Pohdi laitehankintoja ja mieti, mikä vaihtoehdoista on energiatehokkain.

Puunpoltto ilmanlaatuongelmana

Pienpoltto eli puun polttaminen pientulisijoissa tuottaa päästöjä ilmaan siinä missä muukin energiantuotanto tai liikenne. Pienpoltto on päästölähteenä erikoisessa asemassa Suomessa, koska sitä ei vielä säädellä juuri lainkaan.

Puun palaessa muodostuu aina pienhiukkasia, häkää, hiilivetyjä ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä sisältävää savua. Mitä epätäydellisempää palaminen on, sitä enemmän epäpuhtauksia syntyy.

Savun musta tai tummanharmaa väri johtuu nokihiukkasista. Puunpoltosta vapautuvat pienhiukkaset koostuvat pääasiassa hiilestä sekä kaasuista tiivistyneistä, ärsyttävistä ja syöpävaarallisista hiilivedyistä.

Osa hiilivedyistä on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka haisevat pahalle ja ärsyttävät hengitysteitä jo pienissä pitoisuuksissa. Toiset hiilivedyt puolestaan aiheuttavat syöpää. Tällaisia hiilivetyjä ovat esimerkiksi bentseeni ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

Pientulisijojen päästöt voivat huonontaa merkittävästi lähiympäristön hengitysilman laatua. Tämä johtuu siitä, että ne pääsevät suoraan ulkoilmaan laimentumattomina ja puhdistamattomina.

Pientaloalueiden savuongelmat ovat yleensä pahimmillaan kylminä ja tyyninä pakkaspäivinä. Tällöin tulisijoja lämmitetään runsaasti, ja päästöt jäävät säätilan vuoksi leijumaan matalalle. Epäpuhtaudet tunkeutuvat ilmanvaihdon kautta myös sisätiloihin.