Lyhytkestoinen eli alle 3 viikon yskä ilman muita oireita ei yleensä vaadi käyntiä lääkärissä vaan se menee itsestään ohi.
Suurin osa yskistä ei tarvitse erityistä hoitoa. Jos yskä toistuu, se kannattaa tutkia mahdollisen taustasairauden vuoksi. Yskä voi myös olla itsenäinen sairaus, jossa määrittelevänä tekijänä on yskänrefleksin poikkeava herkkyys.
Yskät jaetaan kuivaan ja limaiseen yskään. Yskän mukana mahdollisesti tulevan liman väriin kannattaa kiinnittää huomiota. Liman väri voi vaihdella kirkkaasta vihertävään. Vihreä, harmaa tai paksu lima kertoo bakteeri-infektiosta, jota on joskus käytetty antibioottihoidon aloituskriteerinä.
Jos yskään liittyy vaaranmerkkejä kuten verisiä ysköksiä, kipua rintakehässä tai hengenahdistusta, on syytä hakeutua aina mahdollisimman nopeasti lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, kun yskään liittyy muutamaa päivää pidempään laihtumista, nielemisvaikutuksia tai pitkittynyttä lämpöilyä.
Jos yskä oireilee erityisesti öisin, se saattaa viitata astmaan. Astma on ainoa sairaus, jossa yskä on hankalampi yöllä kuin päivällä. Ilmiö liittyy astmaa sairastavan kortisonituotantoon eli nukkumisasennolla ei ole merkitystä.
Noin 10 % eurooppalaisista yskällä on taipumus pitkittyä. On ihmisiä, jotka ovat yskineet jatkuvasti jopa 10−20 vuoden ajan. Yskä on yleisin syy, miksi ihmiset hakeutuvat yleislääkärin vastaanotolle.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
Sinua voi myös kiinnostaa
Hengitysharjoitus yskänärsytyksen vähentämiseksi
Vedä ilmaa nopeasti nenän kautta ja puhalla se ulos osittain suljettujen huulten läpi 5 kertaa kohtalaisen nopeaan tahtiin. Tarve yskiä voi mennä ohi.
Psykososiaaliset vaikutukset
Yskimisen psykososiaalinen vaikutus elämään voi olla voimakasta. Pitkittynyt yskä voi laskea elämänlaatua. Yskimisen pelko ja se, ettei pysty hallitsemaan omaa yskimistään, voi johtaa eristäytymiseen sosiaalisista tilanteista.
Jossain määrin on mahdollista opetella vaikuttamaan omiin reflekseihinsä, sillä yskänrefleksissä ylemmillä aivokerroksilla on pieni kontrollointimahdollisuus. Äänihuulten kosteudesta huolehtiminen auttaa eli jos nenä on tukossa, kannattaa yrittää hoitaa nenää niin, että nenähengitys on mahdollista. Nenä kostuttaa sisäänhengitettävän ilman, jolloin äänihuulet eivät kuivu.
Flunssa ja yskiminen
Flunssan sairastaminen ei suoraan merkitse, että ihminen saa myös yskän. Hyvin monesti vain nenä vuotaa ja kurkkua kirveltää. Alle puolella tulee mukaan yskä, jolloin kyse voi on akuutista bronkiitista eli keuhkoputkentulehduksesta.
Yskän hoitaminen
Lääkehoitoa akuuttiin yskään ei tarvita juuri koskaan.
Kulaus kylmää vettä ja väkevä kurkkupastilli voivat stimuloida kurkunpäätä ja hämätä yskäkeskusta niin, ettei ärsytys purkaudu yskäksi. Yskänärsytystä lievittämään voi ottaa illalla teelusikallisen hunajaa. Aikuiset voivat hieroa mentholia sisältävää voidetta rintakehän iholle tai sekoittaa voidetta kuumaan veteen ja höyryhengittää sitä.
Jotkut ihmiset hyötyvät siitä, että välttävät kofeiinin, alkoholin ja diureettien eli kuivattavien aineiden käyttöä.
Yskiminen ja työ- sekä liikuntakyky
Puhetyöläisillä yskä ja kova yskiminen voivat vaikuttaa työkykyyn. Muilla ammattiryhmillä yskiminen ei ole syy työ- tai koulupoissaoloihin.
Jatkuva yskiminen ei vaikuta fyysiseen suorituskykyyn, sillä yskiminen ei estä liikuntaa. Liikunta ei ole myöskään vaarallista.
Rasitusastma voi oireilla rasitusyskänä. Silloin ratkaisu on astman hyvään hoitotasapainoon palauttaminen.
Pitkittynyt yskä
Pitkittyneen eli yli 3 viikkoa kestävän yskän syy on aina selvitettävä. Pitkittyneen yskän taustalla voi olla jokin henkeä uhkaava sairaus. Siksi ensimmäiseksi on suljettava pois mahdollisen keuhkosyövän, tuberkuloosin tai arpeuttavan keuhkokudossairauden olemassaolo. Seuraavaksi tutkitaan löytyykö yskän taustalta pitkittynyttä nuhaa, astmaa tai ruokatorven tulehdusta eli refluksitautia.
Fysiologisesti pitkittyneessä yskässä on kyse yskän refleksikaaren toiminnan herkistymisestä. Voimakas yskiminen voi tuoda keuhkoputken limakalvoille pieniä vaurioita, joilta korjaavat solut vapauttavat erilaisia välittäjäaineita, jotka taas herkistävät yskänrefleksiä.
ACE-verenpainelääkkeillä ja tupakoinnilla on yhtyes pitkittyneeseen yskään.
Katso video pitkittyneestä yskästä Hengitysliiton Youtube-kanavalla. Videolla keuhkosairauksien professori Heikki Koskela kertoo pitkittyneestä ja toistuvasta yskästä.
Krooninen yskä
Yskä on krooninen, kun se on kestänyt yhtäjaksoisesti 8 viikkoa. Krooninen yskä yleistyy iän myötä ja on yleisimmillään 70−80 vuotiaiden keskuudessa.
Krooninen yskä voi parantua. Sen kanssa voi joutua elämään useita vuosia tai vuosikymmenen, mutta ei välttämättä loppuikäänsä.