Tältä sivulta löydät:
Hyviksi koetut hajut viestivät nautinnoista. Nenän ja hajuaistimme tarkoitus on myös varoittaa pahoista ja vaarallisista hajuista.
Tuoksumieltymykset ovat perittyjä. Hajuaistimme on yhteydessä makuaistiin. Jos nenän limakalvot ovat turvonneet, eivätkä reseptorit ota vastaan tuoksuaineita, myös makuelämykset jäävät vajaiksi.
Maistaminen on kokonaisvaltainen tapahtuma suussa, nenässä ja aivoissa. Aivot kokoavat kaikki aistiärsykkeet ja luovat niistä kokonaisuuden, joka näkyy jopa magneettikuvassa. Raskausajan makumieltymykset voivat siirtyä myös lapselle. Myöhemmin vauvat voivat myös rauhoittua pelkästään heitä lähellä olleen vanhemman tuoksusta.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
Sinua voi myös kiinnostaa
Mikä on hyvä tuoksu?
Historiassa hyviksi koettujen tuoksujen on ollut tarkoitus tuoda ylellisyyttä elämään. Hajusteet kuuluivat alun perin hallitsijoiden ja yläluokan elämään.
Epämiellyttäviä hajuja on historian saatossa torjuttu esimerkiksi lisäämällä mieluisia hajuja niin sanottuna vastatuoksuna tuoksupullosta. Epämiellyttävä tuoksu on voinut olla peräisin kehosta, ruuanvalmistuksesta tai muusta arkisesta ympäristöstä.
Tunnetuimpia luonnonhajusteita kautta aikain ovat olleet ruusunlehdet ja ruusuöljy, jasmiini, orvokki, sireeni, laventeli, kielo, vanilja, neilikka ja kaneli.
Pahaksi koettuja hajuja ovat olleet pilaantuneet ruoka-aineet ja savunhaju, joka viestii tulipalon vaaramahdollisuudesta. Tuoksujen määrä on moninkertaistunut viimeisen vuosisadan aikana. Ajan henki määrittää luonnollisten ja keinotekoisten tuoksujen sekoitussuhdetta.
Parfyymituoksujen erottelussa käytetään usein luokittelua. Tuoksut luokitellaan sitrusmaisiin, hedelmäisiin, kukkaisiin, itämaisiin, aromaattisiin ja puisiin. Parfyymien tuoksu jakaantuu yleensä kolmeen osaan. Nämä osat ovat nopeasti häviävä ensiosa, usein kukkien aromista muodostuva sydänosa ja pisimpään kestävä perusta. Tuoksun perusta on usein peräisin puista tai eläinperäisistä tuoksuista.
Muoti vaikuttaa uusien tuoksusekoitusten keveyteen ja raskauteen. Kulttuuriset käyttäytymissäännöt puolestaan vaikuttavat muotiin. Miesten ja naisten tuoksut ovat painotuksiltaan erilaisia. Ihon pH-arvo eli ihon luonnollinen happamuus, rasvapitoisuus ja mikro-organismit vaikuttavat jokaisella ihmisellä eri tavalla tuoksuihin.
Tuoksumuistot ja tunteet
Tuoksut herättävät paljon muistoja. Ne voivat palauttaa mieleen eletyn elämän hyvät ja huonot kokemukset. Tuoksut voivat yllättää myös sellaisilla alitajunnasta kohoavilla muistoilla, jotka on jo luullut unohtaneensa.
Vastapaistetun pullan tuoksu voi viedä takaisin lapsuuden tunnelmiin sekä välittää hyvän olon ja turvallisuuden tunnetta. Silakanhaju voi puolestaan muistuttaa pula-ajasta ja liljojen tuoksu surusta.
Hajumuistot tulevat esiin mielivaltaisesti. Ne ovat tahdosta riippumattomia reaktioita. Hajumuistot voivat olla niin fyysisiä kuin henkisiä tunnetiloja.
Tuoksut voivat saada liikkeelle kehon omia hormoneja ja vaikuttaa onnellisuuteen. Kahvinjuoja voi kokea onnentunteen lisääntymistä ja päänsäryn poistumista kofeiinin vaikutuksesta. Tämä edellyttää aivoissa olevaa muistikuvaa aiemmista kahvinjuonneista.
Suklaan tuoksun arvioidaan rauhoittavan aivoja ja vapauttavan onnellisuushormoneja. Tuoksujen vaikutusta ruokahaluun on tutkittu, mutta hyviä käytäntöjä ruokahalun säätelyyn ei ole vielä löytynyt. Tuoksut eivät kuluta kaloreita.
Haiseeko hiki?
Hiki voi haista tai olla haisematta. Jokaisella ihmisellä on 3–4 miljoonaa hikirauhasta, jotka erittävät hikeä jopa 10 litraa päivässä. Hiki on 99 % vettä. Loppuosa muodostuu suolasta, ammoniakista, sokerista sekä yksilöllisestä sekoituksesta happoja ja joitain hajusteaineita. Niin sanottu hienhaju syntyy vasta, kun bakteerit alkavat hajottaa hikeä.
Hikoilun tehtävä on huolehtia helteellä elimistön jäähdytyksestä. Myös pelko ja kiihtymys voivat aiheuttaa hikoilua. Pelkohien on arveltu lisäävän keskittymistä ja huomiokykyä. Tunteisiin perustuvassa hikoilussa hormonit vaikuttavat rasvaa erittäviin talirauhasiin. Tämän vuoksi hiki haisee erilaiselta kuin liikuntasuorituksen aikaansaama hiki.
Talirauhaset saavat myös ihmisen tuoksumaan erilaiselta vauvana, lapsena, nuorena, aikuisena ja myöhemmällä iällä.
Näin kehität hajuaistiasi
Hajuaistia voi kehittää harjoittelemalla tuoksujen nuuhkimista ja välttämällä nikotiinituotteille altistumista.
Vinkkejä hajuaistin kehittämiseen
- Hajuaistia voi aktivoida harjoittelemalla tuoksujen nuuhkimista säännöllisesti. Samalla aivolohkojen verkostot aktivoituvat.
- Paras tapa aistia tuoksuja paremmin on suosia savuttomuutta ja välttää kaikkia nikotiinituotteita. Nikotiini tuhoaa hajureseptoreja ja nuuska vaikuttaa haju- ja makuaistimusten yhdistelmiin.
- Nenän limakalvojen kosteus edistää tuoksumolekyylien kiinnittymistä hajureseptoreihin. Vedenjuonti auttaa.
- Suolahuuhtelu poistaa nenästä bakteereja, siitepölyä ja pölyä sekä ylläpitää limakalvojen hyvää kuntoa.
- Käytä avaavia nenäsuihkeita vain tarpeeseen ja ohjeen mukaan. Kortisonipohjaiset nenäsuihkeet ovat pääsääntöisesti tarkoitettuja pitkäkestoiseen käyttöön, joten niiden käyttäminen on myös turvallista.