Suomessa on hyvä hengittää

Jokainen suomalainen on ansainnut savuttoman elinympäristön. Parveketupakoinnin kieltäminen taloyhtiöissä on edelleen liian vaikeaa, tarvitaan parveketupakointikiellon saantia helpottava lainsäädäntö. Samalla tupakointikieltoa voi laajentaa muuhun elinympäristöön kuten yleisiin leikkipaikoihin ja uimarantohin. Käymme aktiivista keskustelua tupakkalain uudistuksesta sitä valmistelevien virkamiesten kanssa. Sitoudumme Savuton Suomi 2030 -ohjelmaan.

Teemme järjestöyhteistyötä savuttomuuden edistämiseksi:

  • Tarttumattomien sairauksien -verkosto (NCD Alliance, Finland)
  • Järjestöjen Nikotiiniton Suomi -verkosto
  • Savuton Suomi 2030 -ohjausryhmä ja työvaliokunta

Ilmaston lämpenemisen tuottamia riskejä hengitysterveydelle on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää. Tarvitaan lainsäädännöllisiä päätöksiä, poliittista tahtoa edistää hengitysterveyttä ja valveutuneita kansalaisia, jotka kaikki voivat tehdä osansa. Lue lisää: sää- ja ilmastoriski ohjelma.

Pienhiukkaspäästöjä on vähennettävä. Puun pienpoltto puhtaasti vähentää tehokkaasti päästöjä, tarvitaan yleisen tietoisuuden lisääntymistä asiasta.

Katupölyn puhdistus on tehtävä ripeästi oikeaan aikaan. Nostamme joka kevät katupölyn terveysvaikutukset keskusteluun yhdessä paikallisten hengitysyhdistysten kanssa. Vetoamme kuntiin, jotta katupöly puhdistettaisiin ripeästi ja tehokkaasti uusien laitteiden mahdollistamalla tavalla.

Suomi tarvitsee uuden hengitysterveysohjelman

Kansalliset hengityssairauksien hoito-ohjelmat ovat olleet menestystarinoita. Hoito-ohjelmissa on onnistuttu yhdistämään terveysalan henkilöstön koulutus, väestöviestintä sekä järjestöjen ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö. Ohjelmien tuloksena hengityssairauksien diagnostiikka ja hoito ovat parantuneet selkeästi ja samalla on saatu aikaan kustannussäästöjä.

Uudelle hengitysterveyteen keskittyvälle kansalliselle ohjelmalle on olemassa suuri tarve. Yhteiskunnan panostusta tarvitaan sekä hengityssairauksien ennaltaehkäisyyn että hengityssairauksien varhaiseen diagnosointiin. Sairastuneet tarvitsevat parannusta kontrolleihin, lääkkeenoton ja liikunnan ohjaukseen ja tupakkavieroitukseen. Hoidon laadussa ja saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.

Uuteen hengitysterveysohjelma -ehdotukseen sisällytetään kaikki hengityssairaudet eli myös keuhkosyöpä, jota on aiempaa enemmän myös tupakoimattomilla ihmisillä. Hengityssairauksien hoito on kallista ja esimerkiksi astma ja keuhkoahtaumatauti ovat yleisiä sairauksia. Alkuvaiheen oireet eli yskä ja hengenahdistus ovat samankaltaisia niin keuhkosyövässä kuin astmassa, keuhkoahtaumataudissa ja tuberkuloosissakin. Myös sisäilmasta oireillaan samoin oirein. Jotta vakavammat sairaudet löydetään tai poissuljetaan, on tärkeää, että perusterveydenhuollossa osataan tehdä perustutkimukset. Siksi perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää osaamista ja tukea.

Erilaiset infektiosairaudet kuten COVID 19 eli korona, SARS ja influenssat kuuluvat myös keuhkosairauksiin, joita hoidetaan keuhkoklinikoilla.  

Tuberkuloosi- ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry on vastannut useiden kansallisten hengitysterveysohjelmien vetämisestä ja kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia. Hengitysliitto on huolehtinut niissä väestö- ja potilasviestinnästä. Hengitysliitto vaikuttaa yhdessä Filhan kanssa uuden hengitysterveysohjelman käynnistämisen puolesta.

Kansalliset hengitysterveysohjelmat:

  • 2018–2028 sisäilmaohjelma
  • 2008–2018 allergiaohjelma
  • 2002–2012 uniapneaohjelma  
  • 1998–2007 keuhkoahtaumaohjelma  
  • 1994–2004 astmaohjelma