Keuhkoahtaumataudin oireet ja diagnoosi

Keuhkoahtaumatauti tunnistetaan usein vasta vuosia sen käynnistymisen jälkeen. Tässä vaiheessa sairastuneen hengitysteho ja toimintakyky ovat jo merkittävästi heikentyneet. Sairauden alkuvaiheessa oireita ei ole tai ne ovat vähäisiä. Sairastunut saattaa pitää yskää ja limaisuutta tupakointiin liittyvänä riesana sen sijaan, että oivaltaisi oireiden olevan merkki pysyvästä hengitysteiden tulehduksesta ja ahtautumisesta. Tästä syystä tutkimuksiin hakeudutaan usein liian myöhään.

Kun keuhkoahtaumatauti etenee, hengitystiet vinkuvat ja henkeä ahdistaa. Tämän huomaa usein esimerkiksi ylämäessä tai portaissa. Lopulta pienikin ponnistelu lisää oireita. Usein sairastunut alkaa huomaamattaan vältellä tilanteita, joissa oireita tulee.

Keuhkoahtaumatauti on vaikea, jos sairastunut kokee hengenahdistusta myös levossa. Silloin oireet heikentävät myös sairastuneen toiminta- ja työkykyä. Keuhkoahtaumatauti on yleisin pitkäaikaiseen ja jatkuvaan kotihappihoidon tarpeeseen johtava sairaus. Happihoitoa käytetään korjaamaan elimistön hapenpuutetta. Happihoito ehkäisee hapenpuutteen aiheuttamaa sydämenrasitusta ja muita haitallisia vaikutuksia.

Keuhkoahtaumataudin oireet

Yleisimpiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat:

  • hengenahdistus eli hengitysteiden vinkuminen
  • hengenahdistus tai suorituskyvyn aleneminen rasituksessa
  • etenkin aamuisin esiintyvät pitkäkestoinen yskä ja limannousu
  • taipumus hengitystieinfektioihin
  • toistuvat pahenemisvaiheet, joiden aikana oireet lisääntyvät
  • veren alentunut happikyllästeisyys ja taipumus hiilidioksidin kerääntymiseen
  • mahdollinen laihtuminen ja lihaskato sairauden edetessä
  • liitännäissairaudet.

Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella tietyt masennuslääkkeet voivat aiheuttaa lieviä hengitystieoireita keuhkoahtaumatautia sairastaville. Aiheesta lisää tietoa löydät Duodecimin verkkosivuilta.

Keuhkoahtaumataudin diagnoosi

Diagnoosia keuhkoahtaumataudista ei tehdä vain oireiden perusteella. Diagnosointi perustuu keuhkojen puhalluskokeeseen eli spirometriaan, joka paljastaa keuhkoputkien ahtauman. Kokeen tulos kertoo keuhkojen tilavuudesta ja uloshengityksen virtauksesta. Kokeen tulos kuvastaa siis sitä, miten pahasti keuhkoputket ovat ahtautuneet.

Puhalluskokeen yhteydessä tulee aina antaa keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Keuhkoahtaumataudissa keuhkoputkien ahtautuminen säilyy myös avaavan lääkkeen jälkeen. Puhalluskoe voi viitata astmaan, mikäli avaava lääke avaa keuhkoputket ja korjaa kokonaan tai osittain keuhkoputkien ahtauman.

Keuhkoahtaumataudin seulonnassa oireisilla henkilöillä käytetään apuna usein keuhkojen pikatoiminta­ eli mikrospirometriatutkimusta. Tutkimuksia tehdään terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Poikkeavan tuloksen perusteella voidaan kirjoittaa lähete spirometriaan ja tarvittaessa keuhkolääkärille erikoissairaanhoitoon. 

Oireilevalla spirometria riittää taudin diagnosointiin. Joskus diagnoosivaiheeseen kuuluu myös muita puhallus- ja röntgentutkimuksia. Näiden avulla voidaan todeta tai vaihtoehtoisesti sulkea pois mahdolliset muut sairaudet. Oireiden esiintymistä ja oireiden vaikutusta keuhkoahtaumatautia sairastavan arkeen voidaan arvioida CAT-arviointitestillä (COPD Assesment Test) avulla. Voit tehdä ja tulostaa testin Hengitys.fi-sivustolla.

Lisää tietoa astmasta löydät Astma-sivultamme.

Keuhkoahtaumataudin aiheuttajat ja muodot

Tupakointi ja altistuminen pölyille, käryille ja ilmansaasteille lisäävät riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin.

Ylivoimaisesti suurin keuhkoahtaumataudin aiheuttaja on tupakointi. Arvioiden mukaan puolet tupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin jossakin vaiheessa. Mitä enemmän ihminen tupakoi, ja mitä kauemmin hän on tupakoinut, sitä suurempi riski hänellä on sairastua.

Tupakansavun lisäksi altistuminen työympäristön pölyille, käryille ja ilmansaasteille lisää jonkin verran sairastumisriskiä. Arvioiden mukaan noin 15 % todetuista keuhkoahtaumataudeista ovat työperäisiä. Sairastumisen riski on suuri etenkin silloin, jos tupakoiva henkilö altistuu työssään pölyille, kaasuille ja huuruille. Pölyisessä työssä työskenteleville on tehtävä keuhkojen toimintakoe eli spirometriatutkimus 1–3 vuoden välein.

Nuorella iällä ilmenevän keuhkoahtaumataudin aiheuttaja voi olla harvinainen alfa1-antitrypsiininpuutos, joka on perinnöllinen aineenvaihduntasairaus.

Keuhkoahtaumataudilla on 4 erilaista taudinmuotoa eli ilmiasua.

Keuhkoahtaumataudin ilmiasuun vaikuttavia tekijöitä ovat oireiden ja ahtauman vaikeusaste, pahenemisvaiheiden riski sekä se, onko sairastuneella myös astma.

Taudinkuva vaikuttaa sairauden etenemiseen ja lääkityksen valintaan. Taudinkuva voi myös muuttua sairauden edetessä.

Pitkittyneessä ilmateiden tulehduksessa on kyse jatkuvasta, pitkäaikaisesta ja limaisesta yskästä. Pitkittynyt ilmateiden tulehdus edeltää usein keuhkoahtaumatautia. Kaikki sitä sairastavat eivät kuitenkaan välttämättä sairastu keuhkoahtaumatautiin.

Pysyvä ilmateiden ahtautuminen alkaa pienistä ilmateistä ja etenee eri ihmisillä eri tahtia. Tupakoinnin lopettaminen hidastaa ahtautumista.

Tupakointi voi aiheuttaa myös keuhkojen laajentumaa eli emfyseemaa. Keuhkolaajentumassa keuhkorakkulat ovat laajentuneet rakkuloiden seinämien, verisuonten ja pienten ilmateiden tuhoutumisen myötä. Hapen siirtyminen elimistöön ja hiilidioksidin poistuminen on häiriintynyt.

Keuhkoahtaumataudin ja astman erottaminen toisistaan voi olla haastavaa, sillä oireet ovat samankaltaisia. Kummassakin esiintyy yskää, limaneritystä, hengenahdistusta sekä toistuvia infektioita ja taudin pahenemisvaiheita. Keuhkoahtaumataudissa oireet pahenevat vähitellen. Astmassa taas oireiden vaihtelevuus ja palautuvuus on tavallista.

Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 55 %:lla keuhkoahtaumatautia sairastavista on myös astma. Sairaudet esiintyvät yhtä aikaa erityisesti yli 65-vuotiailla.

Lisää tietoa astmasta löydät Astma-sivultamme.

Keuhkoahtaumatautiin kuuluu liitännäissairauksia. Niiden taustalla on ilmeisesti elimistön niin sanottu matala-asteinen tulehdus. Pitkäaikaisia liitännäissairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, valtimoiden kovettumistauti eli ASO-tauti, aivoverenkierron sairaudet, verenpaine, diabetes, metabolinen oireyhtymä, osteoporoosi, masennus ja keuhkosyöpä.

Keuhkoahtaumatauti-opas

Tutustu Hengitysliiton oppaaseen keuhkoahtaumatautia sairastavalle.

mies käden ojossa tule mukaan

Tule mukaan toimintaan, liity jäseneksi

Löydä oma tapasi osallistua ja kannattaa Hengitysliiton toimintaa. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.