Astman riskitekijät

Astman erilaiset riskitekijät ja ammattiastma.

Astman riskitekijöitä ovat muun muassa seuraavat:

  • allergiat
  • perinnöllinen alttius
  • allerginen nuha
  • muut ylähengitystiesairaudet
  • tupakointi ja tupakansavulle altistuminen
  • ylipaino.

Sisätilojen home- ja kosteusvaurioilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen. On kuitenkin vielä epäselvää, millainen vaikutus home- ja kosteusvaurioilla on astmaan.

Refluksitautia (GERD) on astmaa sairastavilla enemmän kuin muilla. Refluksitauti ei ilmeisesti kuitenkaan aiheuta astmaa. Refluksitaudissa mahan sisältö nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen. Tämä aiheuttaa närästystä, rintalastan takaista polttavaa tuntemusta ja mahan sisällön takaisinvirtausta suuhun.

Ammattiastma

Työperäistä astmaa aiheuttavat työympäristössä esiintyvät biologiset ja kemialliset valmisteet.

Työperäistä astmaa voidaan epäillä silloin, jos astmaan sairastunut työskentelee ammatissa, jossa on suurentunut astman riski tai hän käyttää työssään jotakin ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta.

Ammattiastmaan usein liitettyjä ammatteja ovat muun muassa

  • leipuri
  • tekstiilityöntekijä
  • metallityöntekijä
  • maataloustyöntekijä
  • siivooja
  • maalari
  • parturi-kampaaja.

Ammattiastman todentamiseksi tulee osoittaa, että astman todennäköinen ja pääasiallinen aiheuttaja on työympäristössä esiintyvä aine eli altiste.

Yleisimmät altisteet ovat

  • kosteusvauriomikrobit ja jauhopölyt
  • viljat ja rehut
  • eläinten epiteelit, karvat tai eritteet
  • varastopölypunkit
  • puupölyt
  • kampaamokemikaalit.

Erityisesti kosteusvauriomikrobeihin liittyvässä astmassa PEF­työpaikkaseuranta on merkittävä tutkimus ammattitaudin osoittamiseksi. Se täytyy tehdä huolellisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mielellään ennen säännöllisen hoitavan lääkityksen aloittamista. PEF­työpaikkaseurannan kesto on vähintään 4 viikkoa, ja siihen tulee sisältyä niin työ- kuin vapaapäiviä.

Astman työperäisestä pahenemisesta on kyse silloin, jos astma pahenee työtä tehdessä, mutta ammattitautilain kriteerit eivät täyty. Tällaisissa tapauksissa työpaikan astmaa pahentavia tekijöitä on vähennettävä tai kokonaan poistettava. Keinoina voivat olla hengityssuojaimien käyttö, työtehtävien uudelleenjärjestely ja työolosuhteiden parantaminen.

Mikäli ammattiastmaa tai työn pahentamaa astmaa ei saada riittävään hoitotasapainoon tai työkyky on uhattuna, kannattaa selvittää ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet.

Astma rajoittaa ammatinvalintaa vain poikkeustapauksissa. Lievä ja hyvässä tasapainossa oleva astma ei ole yleensä este missään ammatissa toimimiselle. Astmaa sairastava sopii huonosti sellaisiin ammatteihin, joissa altistutaan paljon hengitysteitä ärsyttäville pölyille tai allergeeneille. Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ.

Opas astmaa sairastavalle

Tutustu Hengitysliiton Astma-oppaaseen.

nainen halaa tule mukaan

Tule mukaan toimintaan, liity jäseneksi

Löydä oma tapasi osallistua ja kannattaa Hengitysliiton toimintaa. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.