Uniapnea

Nukahteletko kesken teeveen katsomisen? Oletko jatkuvasti väsynyt, vaikka nukuit yösi? Katkeileeko kuorsauksesi? Nämä voivat olla uniapnean oireita.

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen. Yöllä unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus.

Obstruktiivinen uniapnea

Obstruktiivisessa uniapneassa esiintyy toistuvia vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta henkilön nukkuessa. Kun hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.

Ahtauttava uniapnea

Noin 10 prosentilla kuorsaajista esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja. Toisaalta kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa, eivätkä kaikki kuorsaajat sairasta uniapneaa. Vielä ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaajista kehittyy uniapneatauti. Todennäköisesti kyseessä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä.

Sentraalinen uniapnea

Sentraalisen uniapnean taustalla on harvinaisempi hengityksen säätelyhäiriö, joka keskeyttää ilmavirtauksen ja hengitysponnistelut. Tätä uniapnean muotoa esiintyy vain 5 - 10 % sairastuneista.

Uneen liittyvä hypoventilaatio eli vähentynyt keuhkotuuletus

Tällä uniapnean muodolla tarkoitetaan voimakasta hengityksen vaimenemista ja hapenpuutetta unen aikana. Sairauden taustalla ovat sekä unenaikaiset että valveilla olon aikana esiintyvät häiriöt hengityksessä. Hypoventilaatiota esiintyy erityisesti rintakehän seinämän liikkuvuutta rajoittavissa sairauksissa ja keuhkoahtaumataudissa.

Ylipaino merkittävin riskitekijä

Kuorsaukselle ja hengityskatkojen syntymiselle altistaa rakenteellisesti ahdas nielu. Ylipaino on suurin uniapnean riskitekijöistä, sillä se moninkertaistaa uniapnean esiintyvyyden. Noin kaksi kolmasosaa uniapneaa sairastavista onkin ylipainoisia. Painon noustessa kertyy kaulan ja nielun alueelle ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi.

Muita tunnettuja uniapnean riskitekijöitä ovat

  • krooninen nenän tukkoisuus
  • suuret nielurisat
  • ja pieni alaleuka.

Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit suojaavat naisia osin. Uniapnea on yleisintä 40 – 65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin. Uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä.

Uniapnean varhainen toteaminen on tärkeää

Uniapnean diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja uni- tai yöpolygrafian tulokseen. Unitutkimus tehdään usein kotona, jotta nukkumisolosuhteet olisivat mahdollisimman normaalit. Uniapnean vaikeuasteen määrittely riippuu yöllisten hengityskatkosten määrästä. 

Uniapnea on

  • lievä, jos hengityskatkoja on 5 - 15 tunnissa
  • keskivaikea, jos katkoja on 16 - 30 tunnissa
  • ja vaikea, jos yli hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3 - 6-kertaisesti ja lisää riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski.

Hoitamaton uniapnea näyttää lisäävän vaaraa joutua liikenneonnettomuuteen riippumatta siitä, kokeeko henkilö itse olevansa väsynyt vai ei, sillä kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä.

Jos epäilet sairastavasi uniapneaa ja läheisesi ovat huomauttaneet yöllisistä hengityskatkoksista, kannattaa hakeutua omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon keskustelemaan asiasta. Saat sieltä lähetteen jatkotutkimuksiin.

Uniapnean oireet

Mistä tiedät, onko sinulla uniapnea? Voit arvioida omaa tilannettasi alustavasti uniapnean tyypillisten oireiden perusteella.

  • äänekäs, katkeileva kuorsaus, suun kuivuminen ja unenaikaiset hengityskatkokset
  • heräily tukehtumisen tunteeseen
  • jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
  • aamupäänsärky
  • kurkun karheus
  • ärtyisyys
  • keskittymiskyvyttömyys
  • keskittymisvaikeudet ja muistamattomuus
  • mielialahäiriöt, jopa masentuneisuus
  • tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
  • yöhikoilu
  • sukupuolivietin aleneminen
  • unettomuus

Uniapnea ja työkyky

Hoitamaton uniapnea estää yleensä ehdotonta valppautta vaativassa ammatissa toimimisen. Tällaisia tehtäviä hoitavat esimerkiksi ammattiautoilijat ja veturinkuljettajat.  Jos ihminen toimii tällaisessa ammatissa ja hän epäilee sairastavansa uniapneaa, on sairaus tutkittava ja uniapnean hoito aloitettava viipymättä. 

Työ- ja toimintakykyä, sairauspoissaolon tarvetta, työhön paluuta sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutumisen edellytyksiä arvioidaan yksilökohtaisesti ja perusteellisemmin vasta, kun uniapnean hoidon vaikutus on saavutettu ja arvioitavissa. Päävastuu tästä on työterveyshuollolla. Uniapneaa sairastava voi jatkaa ammatissaan, kun hän on hoidon ansiosta oireeton.

Testaa itsesi

Uneliaisuuskyselyllä (Epworth Sleepiness Scale, ESS) voi arvioida torkahtamisen todennäköisyyttä eri tilanteissa. Kyselyn tuloksena 10 pistettä tai enemmän tulkitaan normaalista poikkeavaksi.

Sama kysely löytyy myös www.terveyskeskus.fi -sivuston laskureista nimellä väsymysmittari.

Jos tulos on poikkeava, sinun kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa uniapnean mahdollisuudesta.

Huomaathan, että testit tai oirekyselyt eivät korvaa lääkärin tekemää diagnoosia.