Asiantuntijaryhmän kannanotossa tunnistetaan laadukkaan sisäilman merkitys tärkeänä hyvinvointia lisäävä tekijänä. Oireilu on todellista. Ihminen voi tuntea itsensä sairaaksi, jos sisäilman epäpuhtaudet ja fysikaaliset tekijät (esim. kuiva sisäilma, huono ilmanvaihto) aiheuttavat hengitysteiden tai silmien oireita, päänsärkyä ja väsymistä. On hyvä muistaa, että sisäilmaan liittyvät oireet ovat pääasiassa lieviä ja altistumisen loppuessa ohimeneviä. Altistumisen katkaisua siis tarvitaan. Terveydenhuollossa sairauksia on diagnosoitava ja hoidettava hoitosuositusten mukaisesti riippumatta mahdollisista etiologisista tekijöistä sairauksien taustalla.
Elinympäristömme ja geeniemme sisältämien riskien lisäksi myös tietyt sisäilman epäpuhtaudet lisäävät riskiä sairastua, joissain tapauksissa ne myös lisäävät sairauden pahentumisen riskiä. Kosteusvauriot lisäävät astman riskiä ja mahdollisesti hengitystietulehduksia. Astmaa sairastavat saavat puolestaan helpommin hengitystieoireita monenlaisista altisteista.
Sisäilmasta oireileva tarvitsee tukea. Oirekirjon moninaisuus johtaa usein myös toimeentulon ja työssäkäynnin sekä sosiaalisten suhteiden ylläpidon ongelmiin. Hengitysliiton mielestä yhteiskuntamme kipupisteitä on, miten oireilevien elämänlaatua voidaan tukea terveydenhuollon ja sosiaalipoliittisin keinoin syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Sisäilmasta oireilua ei ole ilman rakentamisen ongelmia. Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava hyvin. Niitä pitää käyttää ja ylläpitää oikein ja havaitut epäpuhtauslähteet sekä vauriot on korjattava.