5 vinkkiä kylmältä suojautumiseen:
- Huolehdi asianmukaisesta vaatetuksesta ja kerrospukeutumisesta.
- Suojaa erityisesti pää, kasvot (nenä, suu) ja kaula.
- Vältä hikoilua.
- Vältä siirtymistä äkillisesti lämpötilasta toiseen eli totuttaudu vähitellen kylmään.
- Muista lääkärin ohjeet lääkityksestä ja pidä avaavat lääkkeet mukana, jos sinulla on hengityssairaus.
Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ympäristön optimaalinen lämpötila on 18─25 astetta. Kylmäoireilu on hyvin yleistä. Monet ihmiset ovat epätavallisen herkkiä kylmäaltistukselle ja myös lämpimään tottuneet ihmiset reagoivat kylmyyteen voimakkaammin.
Kylmänsietokykyyn vaikuttavat:
- kehon koko ja muoto
- ihonalaisen rasvakudoksen määrä
- fyysinen kunto
- ikä
- sukupuoli
- terveydentila
- tupakointi.
Hengitysoireet ilmaantuvat yleensä, kun pakkasta on 15–25 astetta. Hengityssairautta sairastavat ja kylmälle herkistyneet ihmiset voivat oireilla pienemmälläkin pakkasella. Tuulen nopeus voi lisätä hengenahdistusta.
Autoilijoiden kannattaa huolehtia erityisesti pakkassäiden aikaan autonsa raitisilmasuodattimien toimintakyvystä.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
Sinua voi myös kiinnostaa
Tyypillinen oireilu kylmällä ja pakkasella
Yksi yleisimmistä oireista on vesinuha. Jo parin asteen pakkanen ärsyttää nenän limakalvoja. Tällöin nenän limakalvot turpoavat ja erittävät nestettä.
Turvonneet limakalvot tukkivat nenää ja lisäävät ilmanvirtauksen vastusta. Elimistön hapentarpeen tyydyttämiseksi on siirryttävä suuhengitykseen. Suun kautta hengitettäessä ilma vedetään suoraan keuhkoihin. Noin 20 asteen pakkasilma on keuhkot saavutettuaan lähes 10 astetta alhaisempi kuin huoneenlämpöistä ilmaa hengitettäessä.
Kylmä ilma kuivattaa ja jäähdyttää hengitysteiden putkistoa ja aiheuttaa sen supistumisen. Samalla ilman kylmyys lisää limaneritystä, turvottaa keuhkoputkien sisäpinnan limakalvoja ja huonontaa limaa poistavien limakalvon värekarvojen toimintaa. Näin hengitystilavuus pienenee ja keuhkotuuletus ja hapenottokyky huononevat. Tällöin uloshengitys tuntuu raskaalta ja hengitystiet voivat vinkua.
Astma, keuhkoahtaumatauti ja kylmä ilma
Astma ja keuhkoahtaumatauti oireilevat uloshengityksen vaikeutena. Astmaa sairastavilla kylmäoireilu voi olla merkki huonosta hoitotasapainosta. Se voi johtaa alentuneeseen keuhkojen toimintaan ja astman pahenemisvaiheisiin.
Keuhkoahtaumatautia sairastavilla kylmäoireilu voi laukaista kohtalokkaan pahenemisvaiheen, jossa oireet kuten limaneritys, hengenahdistus ja yskä lisääntyvät. Siksi astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavien on tärkeää suojautua kylmältä ja huolehtia kylmäoireilun hoitamisesta.
Tupakoijalla kylmäoireilu on lähes 2 kertaa yleisempää kuin savuttomalla.
Jos astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastava sairastuu influenssaan, se voi johtaa myös hengityssairauden pahenemisvaiheeseen. Pitkittynyt influenssa voi myös johtaa sairaalahoitoon, jos hengityssairaus on edennyt pitkälle.
Liikunta, kylmä ilma ja pakkanen
Liikuntaa ei kannata lopettaa kylmällä säällä. Suojaa keuhkot hengitysilmanlämmittimellä. Lämmitin lisää ulkoillessa ilmanvirtauksen vastusta eli sen läpi hengittäminen on normaalia raskaampaa. Ulkona reippailua on hyvä hidastaa, mutta liikkumista se ei estä.
Hyvä keino on myös suojata kasvot ja kaula huivilla. Tällöin näiden alueiden kylmähermopäätteet eivät ärsyynny, eivätkä aiheuta keuhkoputkien supistumista.
Hengityssairautta sairastavien liikunta pakkasella
Hyvä fyysinen kunto on tärkeä osa hengityssairautta sairastavan omahoidon onnistumista. Keskustele lääkärin kanssa siitä, miten kylmä ilma vaikuttaa sairauteesi.
Pidä keuhkoputkia avaavat lääkkeet mukana liikkuessasi pakkasella. Pakkasella normaali liikunnan rasitustaso kannattaa puolittaa. Ponnistelu kylmässä lisää hengitysoireita, joten älä kuntoile yli voimiesi. Rasituksen sietoon pakkasella vaikuttaa oman hengityssairauden hoitotasapaino.